Menu

Näytä viestit

Tämä jakso sallii sinun katsoa tämän jäsenen kaikkia viestejä. Huomaa, että näet vain niiden alueiden viestit, joihin sinulla on nyt pääsy.

Näytä viestit Menu

Viestit - MOP

#16
FMDX / Vs: Kesän keliennustaja 2014
28.03.2014 - 08:47
En ole lotonnut, joten voittoja siltä suunnalta ei ole tulossa, siksipä rivini tänne:
- 26.5., 8.6., 4.7.
#17
Jos käytät tuota MFJ1020:ta, et tarvitse MFJ16010:ä. Aktiiiviantenni MFJ1020 sisältää jo sovittimen.
MFJ6010 on melko hyvä lanka-antennien sovituslaite (myös lähetystoiminnassa?).
Molemmilla sovitetaan antennin (syöttöjohdon) impedanssi radiolle sopivaksi, MFJ1020 lisäksi vahvistaa signaalia ("preselektori").
Sovituksen kuulee, kääntelemällä noita säätöjä, löytyy "yllättäen" kohta ("dippi"), jossa kuuluvuus on hyvä.
 
MFJ1020 toimii kohtalaisesti omalla antennillaan, joillakin on hyviä kokemuksia, kun ovat liittäneet siihen muitakin antenneja. Kannattanee kokeilla.
Jos haluat laittaa vehkeet peräkkäin, niin järjestys on tietysti radio-MFJ16010-MFJ1020-antenni.
Muista, että jos laitat sovituslaitteita peräkkäin, ne saattavat peräkkäisenä vaimentaa signaalia.
   
t.
Matti P., Naantali
#18
FMDX / Vs: Kesän 2013 keliennustaja!
29.04.2013 - 08:40
27.4.2013 oli 6m/50MHz hamssibandi "auki"   :) - sattuiko kukaan kuuntelemaan korkeampia taajuuksia?
#19
FMDX / Vs: Kesän 2013 keliennustaja!
25.04.2013 - 08:49
Veikkaan seuraavia päiviä:

8.6.
28.6.
13.7.

73, MOP, Naantali  
#20
FMDX / Vs: ANTENNI KYSELY
11.03.2013 - 08:51
Terve taas.
Tuo lienee kohtalaisen hyvä antenniratkaisu kerrostaloon. Antenni saa eHam.net-sivuston arvostelussa 3,9 pistettä viidestä http://www.eham.net/reviews/detail/2035 .
73, MOP
#21
FMDX / Vs: metrit/taajuus
06.03.2013 - 09:17
Moi taas,

Taajuus ja metriluku ovat valon nopeuden suhteen "verrannollisia".
Esimerkiksi 40 metriä vastaa 7500 kHz ---> 300 000 jaettuna 40:llä = 7500. Sama toisinpäin: 300 000 jaettuna 7500 = 40.
Samoin: 300 000 / 31 (metriä) = 9677 (kilohertsiä), eli 31 m aaltoalue on noin 9500 - 9900 kilohertsiä. 
Tai: 300 000 / 12 000 (kilohertsiä) = 25 (metriä), eli 25 metrin aaltoalue on noin 11500 - 12000 kHz (= 11,5 MHz - 12 MHz).
Ennen muinoin käytettiin metrejä, nykyisin enemmän kilohertsejä - onhan tavallaan tarkemmin sanottu, että radioaseman käyttämä taajuus on 6010 kHz, kuin että aallonpituus on noin 49,91680532 metriä.
(Muista myös: 1000 hertsiä (Hz) = 1 kHz, 1000 kHz = 1 MHz --- aivan kuten 1000 grammaa = 1 kg tai 1000 metriä = 1 km. )
________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Kun puhutaan 40 metrin aaltoalueesta (englanniksi band), tarkoitetaan aaltoaluetta 7000 - 7500 kHz, joten 40 m antenni on suunnilleen noille taajuuksille sopiva ("vireessä").
Yksinkertaisesti sanottuna aallonpituuden pitää tavallaan jotenkin "mahtua" antenniin, yleensä puoli aaltoa tai neljännesaalto. Tämä mitoitus saadaan myös sovitettua toisille taajuuksille virityspiireillä, josta joskus aiemmin kerroin.
Tai sitten joskus keskipitkille aalloille -- aallonpituus keskimäärin n. 300 metriä -- hirrrrrveän pitkä, "ylipitkä" lanka-antenni, jopa kilometrejä.  :P 

73, MOP
#22
FMDX / Vs: no hellow taas
24.01.2013 - 09:19
Ja vielä: Jos haluat tietää, mitä milläkin taajuusalueella (aaltoalueella) tapahtuu, tässä linkki Viestintäviraston reilun 160 sivun taajuusjakolistaan:
http://www.ficora.fi/attachments/suomiry/673th5jpO/TJT_UWB_20042012.pdf .
DX-kuuntelijaahan kiinnostaa tuo "Yleisradioliikenne" ja ehkä jonkin verran radioamatöörit. Jotta asia ei olisi ihan yksinkertaista, kannattaa aina kuunnella myös muitakin taajuuksia, monet ulkomaiset radioasemat lähettävät ohjelmaa "sallitun alueen ulkopuolella", eli esimerkiksi meriradioita tai muita häiriten  :-X .
73, MOP

#23
FMDX / Vs: no hellow taas
15.01.2013 - 09:21
Olet siis hankkinut radion, hyvä!
Juu, Esppoon (Juhanila) toistinaseman ulostulohan tuo lienee, muista toistinasemista: http://repeater.sral.fi/. Amatööritoistinasemien (VHF, 2 metrin aaltoalueen) ulostuleva signaali on tuo listassa mainittu, ja sisäänmenevä on 600 kHz "alempana" - siis tässä tapauksessa 145,7875 MHz ulos, 145,1875 MHz sisään, koeta joskus kuunnella tuota alempaakin taajuutta, josko saisit jonkun kuuluviin "suorillakin".
UHF:llä on Espoossa (Kauniaisissa) 434,975 MHz toistimen ulostulo (sisään 432,975 MHz). Jos "Jasu-120"-skannerisi yltää noille taajuuksille, yritä kuulla sitäkin.
Toistinasemat yritetään sijoittaa siten, että antenni on korkealla ja mahdollisimman monen tavoitettavissa, jotta yleensä pienhkön kantaman käsikoneilla saadaan yhteys kauemmaksikin. Suunta-antennilla (esim. "harava", eli Yagi-Uda) yltää sitten vielä vähän kauempaa.
Tosin Naantalista olen joskus saanut ns. tropoyhteyden Kenwood THF-7E käsikoneella + n. 20 cm antennipampulla saanut Tukholmaan, Poriin ja Espooseenkin 2 metrillä, puhumattakaan siitä, että olen poikkeuksellisilla keleillä kuullut Ruotsista 2 metrin majakan (SK4MPI, taajuus muistaakseni 144,412 MHz).
#24
(Vain) vastaanottoantenneja molemmat. Enpä osaa sanoa, kumpi ompi parempi antenni, eHam.net -arvostelusivustolla ei tykätä oikein kummastakaan, ehkä enemmän tuosta MFJ:stä. Kokemusta kaupallisista kehäantenneista itselläni on vain kaverin ALA 1530 -loopista, siitäkin vain vähän - tuolla vehkeellä ei taida olla maahantuojaa tällä hetkellä. ALA1530 on hyvä, sisätiloissa, en oikein luottaisi sen säänkestävyyteen.
Kehäantennin voi tehdä itsekin, ohjeita löytynee netistä - ainoa haitta on, että itsetehtyyn voi olla vaikea saada sopivaa säätökondensaattoria ja vahvistinta. Joskus yli 40 vuotta sitten (joo, mulla on ikää 56 v. - entä itselläsi?) rakensin itse, metri kertaa metri -kokoisen neliönmallisen "kehän", jossa lankaa oli kiedottuna useita metrejä (en muista paljonko ja mikä on "aktiivisen" langanpätkän mitta). Samoin on hukkunut rakennusohjeet vahvistimeen. Säätökondensaattori oli muistaakseni 500 pikoFaradia ja vahvistin toimi 9 voltin nappiparistolla monta kuukautta kerrallaan.
Looppiantenni on kerrostaloympäristössä hyvä, se on vähemmän altis kaikenlaisille häiriöille, kuin monet muut.

Taisi muuten jäädä mainitsematta, että nuo jossain välissä johonkin viestiin laittamani linkkien mukaiset amatööriradiot vaativat myös 13,8 voltin (ns. 12 voltin) virtalähteen ("muuntajan"), vähintään 25 ampeerisen käytännössä.
Suosittelen radioharrasteen aloittamista dx-kuuntelulla ja matkaradiolla, jonka sisällä oleva ferriittiantenni auttaa keskiaaltojen ja ulosvedettävä piiska muilla aaltoalueilla (lyhytaallot, ULA).

Tuo nimimerkki JMN laittoi hyvän linkin dx-kuuntelun aloitukseen, läpyskän kannessa taitaa olla itse Jan-Mikaelin nuoruudenkuva? (No, joo, nuori on vieläkin...)  Olis hyvä, jos paikkakunnalta tai lähistöltä löytyis joku alan harrastaja, kädestä pitäen olis helpompi opastaa, kuin tekstittämällä... Itse asun Naantalissa (enkä silti ole Muumipeikko).

73, MOP, OH1PGU 
#25
Tuosta tutkinnosta: Kannattaa tarkistaa asiaa Suomen Radioamatööriliitosta ( www.sral.fi ) - sieltä saa vähintään soittamalla/sähköpostittamalla tietoa tutkinnosta, tutkinnon vastaanottajista ja tietty tutkintoon opiskelemisesta.  
Ota myös yhteyttä tuonne Suomen DX-kuuntelijoihin, jos et ole vielä sitä tehnyt ( www.sdxl.org ).

Parvekkeelle ei kovin isoja antenneja mahdu. Keskiaalloille sopiva looppiantenni, ULA-alueen ("harava") dx-kuunteluun ja radioamatööri-VHF-antenni (esim. "J-tikku"), ne saa mahtumaan parvekkeelle - lyhytaaltoantenneilla, lanka- tai pystykeppimallisilla, pakkaa olemaan yleensä mittaa enemmän. Puhumattakaan "tehokkaista" keskiaaltojen kilometrien pituisista vastaanotto/lanka-antenneista, joita käyttävät tehokuuntelijat tuolla Lapissa.

Pienemmillä antenneilla yleensä pääsee kuuntelussa alkuun. Iän ja kokemuksen karttuessa nälkä kasvaa, katso tämä radioamatööriantennihirviö: http://www.radioarcala.com/nbspStation/TowersandAntennas/Tower7/tabid/358/Default.aspx .

Kiiruhda hitaasti tämän harrasteen kanssa.

73, MoP, OH1GPU

#26
DX-kuunteluharrastetta täydentää sujuvasti radioamatööriys - tai päinvastoin, miten sen haluaa ottaa. Suosittelen amatööritutkinnon suorittamista (ennen, kuin ostat laitteita).

Radiolaitteita on monenmoisia. En halua mainostaa mitään kauppiasta sen paremmin, tässä kuitenkin yhden kotimaisen liikkeen sivuilta esimerkki laitteesta, jossa aaltoalueita on monta:
http://www.rxtx-tuote.fi/index.php?valikko=ham_yaesuham&sivu=ham.ft897&tuote=Y .
Toinen, vain lyhytaalloille tarkoitettu: http://www.rxtx-tuote.fi/index.php?valikko=ham_icomham&sivu=ham.ic718&tuote=Y .

Lisäksi tarvitset tietysti antennin, syöttöjohdon sekä mielellään virittimen (eli tunerin).
Lyhyille aalloille tarkoitettu antenni harvoin istuu VHF:lle, ja lyhytaaltojen "alabandin" antenni ei sovi "yläbandin" antenniksi, joten antenneja tarvitset ehkä monta.
Noitahan voi rakennella itsekin, googlettamalla löytyy hirvittävä määrä lisätietoa, englanniksi kylläkin.
73, MoP, OH1GPU

P.S. Sähkötystaitoahan ei nykyisin vaadita radioamatööreiltä, mutta viehättävä piirre harrastetta sekin!
#27
Jos hankit radioamatööriluvan, niin ihan hyvä peruskone. DX-käytössä melko turha.
Ylipäätään noissa nykyaikaisissa radioamatöörivehkeissä, vaikka niissä olisikin "yleisradioalueita", ei ole välttämättä kovin hyvin optimoituna muita, kuin amatööribandeja, kaistanleveydet sun muut on hamssikäyttöön suunniteltu (poikkeuksiakin laitevalikoimissa on). Itselläni on IC-718 lyhytaaltoja varten, se onkin kohtuullinen "vanhan hyvän ajan kone" - vrt. saman näköinen IC-R75.
73, MOP / OH1GPU
#28
DX / Vs: Antennianalysaattori
23.08.2012 - 09:09
Suosittelen käsikäyttöistä viritintä, minä pärjään sellaisella hyvin  ;D .
Analysaattoria sinun ei ehkä kannata vielä hankkia, ennen kuin opit antenni- ja radiotekniikkaa vähän lisää, jotta saat rahallesi enemmän vastinetta. Harrasteen myötä tuota oppia kyllä varmaan tulee.
Automaattiviritin vaatii käytännössä lähettimen. Lähetin lähettää automaattivirittimelle pienellä teholla ja viritin sovittaa impedanssin.
Monissa nykyaikaisissa tehdasvalmisteisissa amatööriradioissa on "sisäänrakennettu" automaattiviritin (minulla ei ole).
Lähetin vaatii kuitenkin viranomaisluvan (paitsi tietty kännykät, langattomat mikrofonit/kuulokkeet, ns. lälläri- eli LA-radiot ja "pemari-" eli PMR-puhelimet sekä vastaavat). 
Sinulla ei liene vielä radioamatöörin pätevyystutkintoa suoritettuna, toisaalta ei perusluokan tutkintoa kovin vaikeaa ole suorittaa, jos osaa yläkoulun matematiikkaa.
73 de MOP
#29
DX / Vs: Antennianalysaattori
22.08.2012 - 08:47
Antenniviritin sovittaa syöttöjohdon impedanssin radioon sopivammaksi. Itselläni on MFJ:n "tuneri", jolla korvakuulollakin löytää sopivan virityksen eri aaltoalueille.
Ensin valitsen valintakytkimestä lähinnä sen (kela-) asennon (A,B,C...), jolla jotain alkaa kuulumaan paremmin ja kahdella säätökondensaattorin nupilla kuuluvuuden saa säädettyä vielä paremmaksi.
Tuollaisen pii-piiri-virittimen pystyy tietysti itsekin rakentamaan kuuntelukäyttöön. Nimitys pii tulee siitä, että sen rakenne muistuttaa kreikan pii-kirjainta. (Kaksi säätökondensaattoria ja kela - tästä aiheesta voisi joku ystävällinen sielu kirjoittaa rakennusohjeen.)
Noissa kaupallisissa antennivirittimissä on usein ns. ristiinnäyttävä tehomittari, jolla tuon oikean vireen amatöörioradioissa saa tietysti lähettimen avulla kohdalleen, kun katsoo mittarin "lähtevän tehon" olevan täysillä ja "palaavan" olevan lähes nollassa.
Itselläni on radiona Icomin IC-718, jonka lähettimellä pystyn virittäytymään esim. 20 m amatööribandille - siitä vähän säätäen toimii viritys myös 19 tai 25 m dx-kuuntelijan bandilla (juu, olen radioamatööri, asematunnus OH1GPU  ;D ).
73 de MOP 
#30
DX / Vs: Antennianalysaattori
21.08.2012 - 09:47
Antennianalysaattori "näkee", miten radiokin antennin (syöttöjohdon alapäästä) "näkee", eli jos laitat lankaa ulos antenniksi, tuo analysaattori näyttää (esimerkiksi), millä taajuudella antenni on radion kannalta "vireessä". Toisin sanoen, toimiiko antenni oikein syöttöjohtoineen.
Balunia kannattaa käyttää esim. dipoliantennin "viiksien" välissä, siinä kohtaa, mistä koaksiaalikaapeli lähtee tulemaan alas kohti radiota. Balunia ei tarvittane (välttämättä) looppi- tai pitkälanka-antennissa.
Loopin viritys tapahtuu säätökondensaattorilla ja pitkälanka yleensä toimii kohtalaisesti jo virittelemättäkin.
Oma kuuntelu-urani alkoi käyttämällä n. 10 m lankaa antennina ja keskuslämmityspatteria maana - ilman mitään virittimiä. Kuulin paljon silläkin.
Kannattaa googlettaa ohjeita netistä. Jos vähänkään viitsit väkeltää englantia  :P, niin sekä Internetistä että kirjastosta löytyy paljon tietoa. Kirjastoista löytyy usein "ARRL Handbook" (eri vuosien painoksia) opuksesta saa antennienkin perustietoa.
73 de MOP