Menu

Näytä viestit

Tämä jakso sallii sinun katsoa tämän jäsenen kaikkia viestejä. Huomaa, että näet vain niiden alueiden viestit, joihin sinulla on nyt pääsy.

Näytä viestit Menu

Viestit - Sunnuntaivekkari

#61
Minun radiolaitteet antenneineen (lukevat siis aina kommenttini alla) ovat kai tätä SoftDX-sarjaa. Vakavaa DX-kuunteluu pyrin näillä kuitennii harrastamaan. Mielestäni esim. Sony Ericsson omalla handsfree- kuulokejohtoyhdistelmällään yltää FM- herkkyydessä arviolta ainakin samalle tasolle kuin Sangean ATS-909 sen piiska-antennillaan. Ehkä Sangeania jopa hitusen paremmallehhii puolelle. En kuitenkaan voi tätä varmaksi sannoo, mutta eri bandscanni videoiden perusteella olettaisi näin. Mistään Sangeanin vehkeistä minulle ei oo kuitenkaan mittään henkilökohtaista kokemusta.

Thomsonini CS150:ssä on mitä ilmeisimmin alkuperäiset 250 kHz:n suotimet FM:lle. Sony Ericssonin J120i:ssä alkuperäisten FM:n suotimien kaistanleveys liikkuu puolestaan 200-225 kHz:n välimaastossa. Mielestäni nämä minun laitteeni ovat aika uusia, koska Thomson on vuosimallia 2005 ja Sony Ericsson on valmistettu helmikuussa 2007.

Ericssonin handsfree- kuulokejohdon 3,5 mm:n plugiin on ostettu Clas Ohlsonilta 10 e maksaneet nappikuulokkeet, jotka kivasti vahvistavat Sony Ericssonin oman handsfree-antennin vastaanottoherkkyyttä. Ericsson on semmoisen kohtalaisen hyvän antennitoteutuksen omaavan autoradion tasolla. Sony Ericsson on edelleen myös tosikäytössä oleva kännykkäni tunnearvollisista syistä sekä sillä on kuultu mm. Vuokatin harvinaiset herkut ohjelmakuuntelun kautta; eli 90,0 MHz:llä toimineet Sputnik ja Radio Elvi sekä 88,8 MHz:llä vähän aikaa kuulunut Radio888. Aikoinaan 8- luokalla kevättalvella 2009 ihmettelin aluksi suurestikin, kun Ericsson haki sisällä aina vaan sattumalta automaattihaulla RDS:n kera Kuopion Vehmasmäen, Kolin ja Iisalmen lähetteitä. Yleensä ne eivät tulleet automaattihaulla, koska johto oli lähes aina aivan mytyssä. Silloin tais olla vissiin normaalia kovempi korkeapaine tai jottae muuta vastaavoo, manuaalista hakua en tuolloin oikein käyttännä. Kyseisenä aikana muistin nippanappa vain Vuokatin taajuudet ulkoa ja opin tuntemaan Kajjjaanin silloisen Voicen 102,8 MHz:llä ja 96,3 MHz:n Suomipopin. Jopa silloista Radio Sputnikkiakin luulin pitkään, että se oekeesti tulloo tuolta Venäjältä mutta eihän meiltä ookkaan Venäjän mualle kun lyhimmillään 80 kilometrijä linnuntietä pitkin.
Eipä silloin oes kyllä uskonunna miten pitkälle tuolla Ericssonilla vielä piäsöö! ;D

Thomson taas poimii käytännössä kaikki lähiasemat Sony Ericssonia paremmin, vaikka Ericsonilla vertailtaisiin asemia aivan lapa-matoantennin vieressä yläkerran terassin parvekkeella. Kovin tympeää hommaa se on erityisesti näpeille jo 15 asteen pakkasessa ja mukavassa vinkassa.  :(

Vakavaa deeäksää pyrin näillä laitoksilla kuitenkin harrastamaan ja varsinkin tuon laitepuolen hankinnat tahtovat olla huonon onnen tahi sitten sen kiven alla. Thomsonin modauttaminen esim. 110 kHz:n filttereihin kiinnostaisi, muttei kukaan maha edes Kajjjaanissakaan sellasta harrastaa.
#62
Haluan tähän vielä kerrata ja mielelläni kuulla muiden kokemuksia paikallismastojen ylivoimakkaista radiokentistä. Mielestäni koen oman koti-QTH:ni Vuokatin paikalliskentän Suomen oloissa jopa harvinaisen voimakkaaksi.

Erityisesti Ylen ynnä Novan 60 kw:n myllyt ovat aivan omaa luokkaansa voimakkuudellaan Sotkamon Sapsoperällä. Kyntteliin kun on linnuntietä matkaa vain reilut 10 kilometriä ja lisäksi aivan esteetön näköyhteys latvasta tyveen asti. Ylen myllyjen kenttä vastaa meillä suunnilleen samaa kuin joku 1 kw:n lähetin olisi vain muutaman sadan metrin päässä! Hyvin harvoissa kaupunki- tai muissakaan paikoissa olen todennut paikalliskentän olevan edes samalla tasolla kuin kotonani Sapsoperällä. Onneksi sentään muutamia Vuokatin kaupallisia mm. Aalto ja Loop on rajoitettu tänne idän ja kaakon suuntiin Venäjän ansiosta. Oikein kovilla es-keleillä nämä kaupalliset saattaisivat kaatuakin, mutten ole toistaiseksi sitä pystynyt todistamaan. Ylen ja Novan tuutat ovat tietysti ympärisäteileviä..

Huomattavaa tässä on vielä se, ettei Vuokatin Ylen ja Novan myllyt ole läheskään kovimmillaan 1-4 km:n päässä lähetintornista vaan vasta usein siinä 10-15 km säteellä, mikäli on esteetön näköyhteys koko mastoon. Tätä aluksi itekkin ihmetettelin suuresti mutta ilmeisesti Ylen antennit on niin korkeella, että se ihan paras lähetysvoema liitelee lähialueiden yli hieman kauemmaksi. Sen sijaan mm. Vuokatin matkailukeskuksen ympäristöissä mistä on siis esteetön näköyhteys koko mastoon alhaalta ylös asti, tulevat Vuokatin kaupalliset Sapsoperääkin voimakkaammin. Ilmeisesti matalampi antennikorkeus antaa parhaimman tuuttauksen siihen 1-5 km:n haarukkaan. Suurin ero kaupallisten voimakkuuksissa on havaittavissa Vuokatin taajaman ja Sapsoperän suhteen varsinkin noissa itään ja kaakkoon rajoitetuissa asemissa eli Kajauksessa, Radio Aallossa sekä Loopissa. Ne tulevat Sapsoperälle huomattavasti Vuokatin lähialueita heikommin. Kuitenkaan Vuokatin kaupalliset eivät siellä Vuokatissakaan ole niin voimakkaita tuuttaajia kuin Yle Novineen Sapsoperällä. 1-3 kw:n kaupallisilta vaati siis ylipäätäänkin sen muutaman sadan metrin etäisyyden lähettimmeen melekein missä tahansa mastossa, jotta ne alkaa tuutata samalla teholla kuin nuo Vuokatin Ylet ja Nova kotonani.

Sapsoperän Vuokatin digikenttien voemasta jottae kertoopi se, että mm. Philips DTR210/12 perusboksilla esim. talon yläkerran itä- ja kaakkoispäädyssä tulevat TV-lähetykset pätkimättömällä kuvalla jopa iliman mittään antenneja/antennjohtoja! Riittee ku pelekkee boksija sen tyhjän antenniliittimen kera kiäntellöö sopivaan asentoon, niin johan alakaa kuvat kirkkaana näkymään joka kanavalla! 8)  Usein paras kohta on, kun boksin antenniliitäntäpaikka osoittaa hiukannii Vuokatin suuntaan eli vaikkapa pohjoiseen tahi etelään. Myöson länsisiivessä olevan epäherkemmän Samsungin taulutelkan (ainut dx-toosani analogipuolelle) digiviritin tällä hommalla näyttää noin puolet Vuokatin kanavista pätkimättä telkun antenniliittimen ollessa jo valmiiksi suunnilleen Vuokattiin päin.
Sormenpiällä kun hipasoo vähännii mihin tahansa talomme ylä- ja alakerroissa oleviin DVB-T -virittimillä varustettuihin TV:n tai boksien antenniliitäntäpaikkoihin, niin sinkut laadun kera ovat joka muxilla aevan tapissa! Halapoo toosan kahtomista tämmönen! ;D

Jopa Clas Olsonin laadukas ja hyvin suojattu koksijohto joutuu antautumaan Vuokatille Sapsoperällä. Nimittäin se antaa mainiot signaalit toosaan joka muksille jopa Samsungin taulutv:n hieman epäherkemmällä virittimelläkin, vaikka sen toisessa päässä ei ois mitään. Kentät tulloo väkisin johon suojauksen läpi. Hyvvee tavaroo tuo johto kuitennii on. Ero on muun muassa kuin yöllä ja päivällä kun sitä johtoo tuolla Rovaniemellä vertovvaa puolta halavempaan vastaavanlaeseen johtoon muun muassa Pyhätuntunturin näkyvyyvven häiriöihen suhteen. Sua nähä millon löytääpi niin hyvän antennijohon, jolloin LG:n herkempi viritinhi näöttee puhasta nolloo Vuokatin sinnaalitassoessa antennijohon ollessa siis pelkästään toosassa kiinni.

Mutta onhan Vuokatin tigikanavillahhii se 80 kw:n lähetysteho ja itse masto sekä sen hyötykorkeus vaaran takija on Suomen korkeimmassa piässä.
Eipä Rovaniemellä toemi ies tuo sormenpiätemppukkkaan juuri laenkaan vaekka Vennivuaran TV-masto on linnuntietä pitkin tasan 10 kilometrin piässä...

Lisäksi Samsungin taulu yliohjautuu pahasti Vuokatin Ylen ja Novan tuutista mm. VHF-kanavilla 7-11. Kyseisillä kanavilta (taajuuskaista 174-204 MHz) pystyy naottimmaan ohjelmakuuntelun tasolla esimerkiksi Kaennuun ratijon ja YLE Äksän suorista lähetyksistä! :D Tosin muun muassa Yle Puhe eijjoo lisännynnä kuvakoosteita jiäkiekkokierrokselleen jostaen syystä.???  Tämmöset naotinnot.., siitähi huolimatta vaekka V-antenni iliman mittään vahvistinta osottaa eteläkuakkoon eikä lännen ja luotteen välisiin tuulensuuntiin. Toki harhatoestot suattavat vähentyä mikäli tuota V:n mallista TV-antennia suuntailisi tuonne etelän ja lounaan välisille sektoreille, mutta tätä en oo toestaseksi kokeillunna.


Onko kellään siis vastaavanlaisia kokemuksia esimerkiksi digitv-kenttien voimakkuuksista?
Lisäksi olisi myös mukava kuulla eri kokemuksia voimakkaista Lahden pitkä- ja Porin lyhytaaltoasemista johtuneista kaikenlaisista vaikutuksista niiden lähialueillaan?
#63
Mulla muuten Thomson CS-150:ssä on 200 metrin pitkälanka-antenni sisäloopin kaverina maadottajan virkaa hoitamsssa. Pitkälanka-antenni on siis yhdistetty Thomsonin kaiuttimen maaliitäntään josta se on kieputettu FM:n antenniliittimen ympärille (vähentää ehkä hieman jopa ULA:n häiriöitäkin), mistä se taas lähtee ikkunankarmista ulos yhdistettynä talon peltikattoon ja on sitten vedetty pihapuitten kautta maahan lumihangen (muttei itse maan) alle länsilounaaseen vajaan 200 metrin pituiselle matkalle. Antennin loppupää on noin 13 metriä alempana kuin sen alkupää. Pitkä lanka-antennina on siis vajaan 2 mm:n paksuista rautalankaa ja antenni on siis tehty punomalla neljä erillistä reilun 40 metrin rautalangan pätkää yhteen.

Pelkkä pitkälanka-antenni yhdistettyna Thomsonin am-antenniliitäntään nosti sisältä saapuvat häiriöt kohtuuttomalle tasolle ja toisekseen yliohjasi pahasti esim. Europa Libertyä eli 1386 kHz:ä, 1413 Vestiä, Pietarin asemia, 1035 Tarttoa ja todennäköisesti joskus jopa myös BBC:n myllyjä. Maadottajan virassa toimiessaan pitkälankaa tehostaa loopin vastaanottoa erityisesti etelän ja luoteen välisestä sektorista ja toisaalta myös koillisen puolelta, jolloin esim. 972 kHz:n korealainen kuuluu satunnaisesti iltapäivisin ja alkuiltaisin. Lisäksi tämä "yhdistelmäantenni" sisälooppiin verrattuna vähentää sisältä saapuvia sähköhäiriöitä entisestään, kun taas pelkkä pitkälanka nosti niitä yksin looppiin verrattuna paljon voimakkaammiksi. Eurooppalaisten lähiasemien signaalit pysyvät mukavalla tasolla, joskin 1386 kHz on ajoittain yliohjautumisen rajoilla, muttei onneksi ala sitä tekemään. Kuitenkin loopin kääntely eri suuntiin vaikuttaa edelleen toivotulla tavalla haluttujen asemien voimasuhteisiin.

Pitkälanka maadoittajana toi myös mm. 207 kHz:n Islannin kuuluville mihin looppi ei aivan riittänyt, joskin sillä kuului jo ennestäänkin öisin esim. 531 kHz:n Algerian Jil Fm hifinä. Pelkällä sisäloopilla ei myös 1620 kHz:n Hollannin ynnä muutkaan privaatit pihahtanukkaan, mutta tällä nykyisellä viritelmällä 1620 kHz:ltä kuuluu lähetyksiä monesti ihmeen kirkkaasti, varsinkin puolenyön aikaan sekä siitä sitten etteenpäen.

Rovaniemen Rantavitikassa paljas pitkälanka-antenni aiheutti taas pahoja yliohjautumisia lyhytaalloilla toimivista kinkki- ynnä muun Aasian internationaaliasemista MW-alueelle, Sapsoperällä puolestaan nuo Euroopan MW-lähiasemat tekivät sitä, mutta eivät lyhytaaltoasemat. Rovaniemellä taas Euroopan keskiaaltoasemat eivät juurikaan aiheuttaneet havaittavia yliohjautumisia pelkällä maadoittamattomalla pitkälangalla ja siellä pitkälanka-antenni oli vuoden 2018 loka-marraskuun testijakson aikana vedetty etelälounaan ja lounaan välliin.

Onkohan kukkaan täällä mahdollisesti aikaisemmin kuullut keltään muulta samantapaisista antenniviritelmistä kuin tämä minun nykyinen am-antennini?
#64
Omista digitelkkarin dx-kokemuksista sen verran, että kakkoskämppääni Rovaniemen Rantavitikkaan tulee hyvin kelistä riippumatta Tervolan ja Pyhätunturin kanavat. Tervolaan on linnuntietä 62 km ja Pyhätunturille 89 km. TV-verkkojen ylläpitäjän eli Digitan mukaan Rovaniemen Rantavitikka on Tervolan suhteen näkyvyysalueen rajoilla ja Pyhätunturin suhteen noin 30 km näkyvyysalueen ulkopuolella. Antennina on itse tehty kaksielementtinen kuparilanka-antenni, joka on mitoitettu UHF kanavalle 42 ja sen kaverina on sisäkäyttöön tarkoitettu vahvistin, minkä vahvistus on 20 dB ja kohina-arvo 2,0 dB. Anteenin ja vahvistimen välissä on 1,5 m hyvänlaatuista koksua sekä vahvistimen ja TV:n välissä taas sammmoo lankoo 5 metrijä.  Kunnon pakkaskeleillä Pyhätunturi ja Tervola näkyvät usein täysin virheettömällä kuvalla ilman vahvistintakin, siis pelkällä antennilla jonka perässä on sitten se 5m johtoo telkkariin asti.

Kämppäni on siis kerrostalossa pohjoiskoilliseen aukeavan ikkunan takana noin 10 metrin korkeudessa maanpinnasta ja siellä Tervolan Ylet tulevat huonosti jopa kännykkäradioonkin, sekä mm. NRJ, Pooki ja Suomipop pihisevät kämpässni vain hieman kohinasta.  Pyhätunturin Ylet nyt tietysti tulee Tervolaa ja varsinkin Kalixia ikkunasuunnan takia paremmin, mutta kyseisen maston 1 kw:n lähetteet eli 103,5 MHz:n Kajaus ja 105,8 MHz:n Nova ovat vain vaivoin erotettavissa kohinan seasta kännykkäradiollakin. Pyhätunturinkin suuntaan on hieman kerrostaloja edessä ja tietysti 3-4 km:n päässä yli 100 metriä muuta maastoa korkeammalla oleva Ounasvaara eli rovaniemeläisittäin Oukku. Tervolan suhteen puolestaan edessä on noin 15 metriä betoniseiniä, jonka jälkeen on lähialueella olevia kerrostaloja sekä kaiken kukkuraksi kilometrin päässä oleva Pöyliövaarahin varjostaa vielä hieman. Lisäksi kerrostalon radiohäiriöisyys on aivan omaa luokkaansa, joka yltää myös mukavasti UHF-alueellekkin. Hyvin Pyhätunturi muuten näkyy myös vain 1-2 metrin korkeudessakin maanpinnasta alimmaisessa kerroksessa samalla puolen sammoo taloa, kun kerran huvikseen samoilla antennivermeilläni tässä lähiaikoina eli helmikuun alussa 2019 sitä koetin saunan oleskelutiloissa. Ihmeen laadukkaasti sekä hyvällä voimakkuudella Kerontien lähetykset kokonaisuudessaan näkyvät, vaikka edessä tosiaan on vain muutaman kilometrin päässä reilut 100 metriä antennilaittteistoani korkeamalla oleva ja Rovaniemelle millejä puotteleva luonnon muovaama ikioma maastoeste. Tältä voorumilta kuulin, että tuon tapaiseet maastoesteet voivat heikentää merkittävästi jo alta 50 km:n päästä tulevia voimakastehoisinpiakin lähetyksiä.

Huomattavaa tässä on sekin, että Lapin digimuksien lähetystehot ovat muuhun Suomeen verrattuna kovin vähäiset. Esimerkiksi Pyhätunturilla kanavanippujen lähetysteho on 16 kw ja Tervolassa 18 kw. Muualla Suomessa se on yleisesti välilltä 50-80 kw. Pyhätunturilla kuitenkin lähetysantennien hyötykorkeus on tunturista johtuen mukava, joskin mäkinen muasto sen lähialuveilla kompensoi sitä. Tervolassa tuas ei ole oikein ies tuota hyötyanteenikorkeottakkaan kunnolla, joten toevoesin sen digimukseilta hieman parempoo lähetystehhoo. Paranisi esim. Simon ja Kemin seoduilla tuulivoimaloista aiheutuvat kuvahäiriöthin huomattavasti. Ei olisi tehojen nosto Pyhätunturillekkaan pahitteeksi, sillä maailman tapahtumat kulkisivat kirkkaammin Sallan ja Savukosken perukkoihin.  :)

Kanavatarjontani on siis seuraava; Ylen A-nippu UHF kanavalla 24 ja Subtv:n E-kananippu UHF kanavalla 41 tulevat Pyhätunturista. E-nipun täydennys kanavatarjonnan suhteen tapahtuu Tervolasta UHF kanavalla 44. Eli kanavista Sub, MT ja Estradi tulee Pyhältä ja muut E-nipun kanavat joita ei siis Pyhältä lähetetä saapuvat Tervolasta eli esimerkiksi kanavat Liv, Jim ja Hero. Antenni on siis suunnattu kohti Pyhätunturia ja takakeilalla se poimii kätevän virheettömästi myös tuon Tervolan. Ennen kun vielä parisen vuotta sitten otettiin kuvat Rovaniemen Vennivaarasta eli 10 kilometrin päästä, niin alkoi kyllästyttämään pikkuhiljaa jatkuva ohjelmasiirtohärdelli jota ilmeni melkein aina useammin kuin kerran kuukaudessa. Esimerkiksi silloinen Jimin ja TV5:n kanavanippu kanavalla 38 temppuili tuiki tiuhaan; eli muun muassa signaalit laatuineen olivat erinomaiset mutta ruutu saattoi olla mustana sekä ääni kateissa. Nyt kun ollaan vaihdettu Tervolaan ja Pyhätunturille, niin tuon kaltaiset ongelmat ovat lähes poistuneet. Tosin Tervola oikuttelee ohjelmansiirron kanssa hyvin harvoin, mutta Pyhätunturin ohjelmansiirto ei ole pätkinyt kertaankaan, tai sitten sen pätkimiset eivät ole kohdalleni sattuneet.

Valitettava juttu tämä Lapin TV-kanavien tarjonta. Esimerkiksi kotikunnassani Sotkamossa näkyy 7 ilmaiskanavaa enempi kuin Rovaniemellä, muttei Sotkamossaan näy niitä maksukanavia kuin esim. Kuopiossa ja Oulussa.  Toisin sanoen siis Rovaniemen tv-tarjonta kattaa vain 2/3 Sotkamon vastaavasta. Ainut mahdollisuus täyden TV-palvelun tarjontaan olisi Rovaniemellä Oulun Kiimingin tv-kuvan saattaminen näkymään, mutta matkaa sinne on Rantavitikasta 162 km linnuntietä pitkin. Matkan, mutta erityisesti maastonmuotojen vuoksi Oulun näkyminen edellyttäisi täällä luultavasti jopa kymmenien tuhansien eurojen investointeja joihin kuuluisi mm. 100 metriä korkea antennimasto.

Ideani digiantennini tekemiseen syntyi radioharrastaja/radioamatööri Matti Käen tv-sisäantennisivustoilta. Itse antennista tein oman versioni eli en tehnyt ihan täsmälleen samalla tavalla mitä Matti Käki teki. Sisäantennini toimii suunnilleen yhtä hyvin kuin 187 euron Televesin 1,5 metriä pitkä UHF-harava. Näitä useampia eri antenneita tuli siis vertailtua toisiinsa noin kolme vuotta sitten ja juuri tuo edellä mainittu Televesin antenni oli ulkopuolisista antenneista se kaikkein paras, kuten saattoin olettaakin.

Onkohan kenelläkään kokemuksia täällä tuosta sisäantennista eli onko kukaan koskaan tehnynnä tuon tapasija anteeneita juuri Matti Käen nettisivustojen innoittamana?
Tässä on kuva antennistani:   file:///K:/kaikkee%20muuta/antenniluonnokseni.pdf   

Kuvan lissäös tekstin lomaan ei näötä toemivan, tae sittä ite sohlailen jotennii...?



Tarkoitus olisi näillä Rovaniemen antennilaitteistoilla ja mahdollisesti myös samalla telkkarilla kokeilla kotonani Sapsoperällä Kolin (131 km) näkyvyyttä. Olen kuullut että jotkut ovat saaneet Kolin A-nipun ajoittain näkymään tuolla Saimaan kauniissa maisemissa eli noin 150 km:n päässä  lähettimestä. Tuo Rovaniemen telkkarini on muuten LG:n 19-tuumainen matkatelkkari M1994D-PZ ja on valmistettu heinäkuussa 2008. Mielestäni siinä on kaikista herkin viritin kokeilemista DVB-T laitteista. Pienen kokonsa vuoksi kätevä kuljettaa matkatelkkarina johon se on luultavasti tarkoitettukin ja eikä nuo anteenivermeetkään paljoa paina.  :)

Sapsoperällä on kuulemma aivan 1960- luvun alussa ennen silloisen Kajaanin Leihunvaaran tv-aseman tuloa katsottu hyvällä sekä sen ajan mittapuun mukaan myös terävällä kuvalla lähikaupunkimme eli Kuopijon lähetyksiä.
Kunnon tv-kuva rullovvaa meillä edelleen "piätelkkarissamme" 20 vuotta vanahalla kuvaputkitöllöllä, jolla katsomme kaikkia digilähetyksiä perinteisen analogisesti videonauhurin muuntaessa boksin scart-signaalin UHF- kanavalle 33. On muuten uskomattoman terävä kuva (parempi kuin suoraan scart-johdon kautta toosaan), joskin siitä uupuu stereoääni kuvaputkitelkkarin kuitennii paikatessa asijaa hyvällä sissäesellä iänentoestollaan. Noh, nyt lipsahti taas analogiselle puolelle.  ::)


PS. Nyt muuten Tervolan 95,6 MHz:n Radio Suomen PS-tunnisteessa on näkynyt viikkotolkulla yötä päevee jostaen kumman syystä YLE KEMI...
#65
Lainaus käyttäjältä: JJJ - 29.10.2017 - 12:51
Tuore vastaanotin mutta ei FMDixarille...  (180kHz kiinteä WFM kaistanleveys eikä rds dekooderia.. etc..etc...)

 




Mutta kaikkea muuta sillä voikin kuunnella ( 10kHz - 3GHz ) ja katsella/lukea (FSK....)
Aika näyttää mitä kaikkea tähän tullaan liittämään kiinni... esimerkiksi takapanelin liittimeen IQ/OUT.. etc..
http://www.jounikarjalainen.fi/2017/Icom_IC-R8600/audio1/1panel.pdf
http://www.jounikarjalainen.fi/2017/Icom_IC-R8600/audio1/2panel.pdf
http://www.jounikarjalainen.fi/2017/Icom_IC-R8600/audio1/Spec1.pdf
http://www.jounikarjalainen.fi/2017/Icom_IC-R8600/audio1/Spec2.pdf

https://www.icom.co.jp/world/products/receiver/desktop/ic-r8600_eur/



Yx ääninäyte piraattitoiminnasta:
http://bbs.fmdx.tk/index.php?topic=452.msg1789#msg1789

Ainakin minun DX-makkuun tuo 180 kHz kaistanleveys maestuupi ihan mukavalle! :D RDS:n puute taas saa älyttömät miinukset.  :(
Nykyään on kyllä ihmeellistä, että jopa joissakin älypuhelimien radioissakaan ei ole RDS:tä tietoakaan. Kyllä RDS:n pitäisi olla vakiovaruste joka FM-vastaanottimessa! Useat radioasemat vielä panostavat siihen oikein olan takaa, joskin Radio Nova, NRJ ja Sea FM ovat luopuneet jostakin kumman syystä biisien näyttämisestä RT-tekstissä? Harmillista sanon minä. Ei sen nyt luulisi vähäänkään isommille radiokanaville olevan teknisesti tänä päivänä vaikeata, vaikka jotkin radiokanavat ovatkin juuri tuohon em. syyhyn vedonneetkin RDS:n RT-palvelun monipuolisen hyödyntämisen lopettamisesta kappaletietojen suhteen.
#66
FMDX / Vs: FM-Radio
28.01.2019 - 07:11
Palatakseni näihin FM- virittimiin, niin kysyisin ihan mielenkiinnosta että onkohan kellään minkäänlaisia kokemuksia Thomson CS-150:stä?
#67
Mukavaa että kokemuksia löytyy! Mielenkiintoisia kirjeitä.  :D

Itselläni oli  Sotkamossa vuoden 2018 heinäkuussa ensimmäiset kosketukset Essin kautta tapahtuvaan kaukokatseluun ja sitä kautta oikeastaan koko TV-diksaamiseen. Heinäkuussa siis näkyi noin 3-4 eri päivänä analogisia lähetyksiä Etelä-Venäjän ja Ukrainan suunnilta. Antenni oli mitä vaatimattomin V-muotoinen piiska-antenni joka on noin 1,5 metrin koksin pätkällä kiinni toosassa ilman mitään vahvistimia. Piikkien pituus on noin 160 cm vaakatasoon levitettynä. Kesä- ja toukokuun mahdollisuudet menivät valitettavasti ohi. Elokuussa ei ajoitus kohdannut TV-kelejä, eikä oikein radiopuoltakaan.

Mielestäni tuon antennin pitäisi toimia paremmin, koska sillä ei meinannut joskus 2000-luvulla lainkaan näkyä E4:n lähetykset sekä UHF-kanavien 1000 kw:n myllyt reilun 30 kilometrin päästä, hyvässä vastaanottopaikassa. En ole kuitenkaan vertaillut muihin samanlaisiin V-antenneihin, mutta uskon tuollaisen kunnossa olevan V-antennin toimivan omaani paremmin. Kompensaationa antennin huonouteen oli onneksi se, että antenni oli kuitenkin ulkoterassilla, muuten se olisi ollut liian häiriöisessä tilassa turhan lähellä televisiota ja sekä kaiken lisäksi sillä ei olisi pystynyt suuntailemaan optimaalista vastaanottoasentoa.
Hieman kuitenkin yllätyin, että kuva näkyi niin hyvin kuin näkyi. Eli joidenkin tovien ajan välillä aivan häiriötöntä ääntä ja parhaimmillaan kohtalaisen selvää mustavalkoista kuvaa, josta parhaimmillaan pystyi tekstitykset juuri erottamaan. Kanavalogonkin erottaminen oli parhaimillaan aivan siinä rajoilla. Väreihin sinkut eivät ihan riittäneet.

Selvän huomion tein siitä, että ääni tuli lähes aina suhteessa kuvaa paremmin eikä juuri koskaan ollut toisinpäin. Usein ääni oli jopa vielä lähes häiriötöntä kun kuva oli jo samanaikaisesti melkein viiru/juovatasolla.


Kotipaikallani on kuulemma perimätiedon mukaan katseltu aivan 1960- luvun alussa ennen silloisen Kajaanin Leihunvaaran tv-aseman tuloa hyvällä ja sen ajan mittapuun mukaan myös terävällä kuvalla lähikaupunkimme eli Kuopijon lähetyksiä.

Tuliko siis muillakin aikoinaan kunnolla harrastettua tuota analogisen TV:n tropopuoltakin, niin kuin jotkut ovat tässä jo maininneetkin?
#68
Itselläni pienen korjailun sekä tarkistelun jälkeen pisin taitaa olla vuoden 2017 syyskuussa kännykkäradion omalla kuulokeantennilla linja-autossa napattu Sollefteån SR P2, kera stereon ja PS-koodin Paltamon Mieslahdessa.
Eli;  Lauri-Pekka Pulkkinen, Paltamo, 93.5 – FIN: SR P2 Sollefteå 25.9.2017 – 533 km 60 kW, H-pol.

Myös Rovaniemellä sisätiloissa samalla vastaanottimella kuullut kohinaiset Kerimäen 95,8 MHz ja 107,7 MHz muutamaa päivää tätä myöhemmin ovat lähellä tuota ennätystä 531 kilometrillään.
#69
Täytyy tässä itekkin yrittee rustata listaa varsinkin noista MW ja LW asemista. FM ja SW asemille myös joskus jotain omaa listaa.
Opettelemista on vielä paljon Euroopan, Pohjois-Afrikan ja Lähi-Idänkin MW-asemien tunnistamisessa. Meilläpäin Sotkamon Sapsoperällä nettiyhteys kun ei aina riitä kunnollisen web-streamin pyörittämiseen.
Äkkiseltään LW bandin selailussa, mikä on tyhjin näistä aaltoalueista, niin pimeällä kuuluu Norja 153 kHz (tämän kaverina usein Romanian Bod), kerran pari kuultu tuntematon 175:llä, 187 Ranska joskus, 198 BBC, 207 Ruv Ras, 225 PR 1 ja 252 RTE 1.
Tuo 175 tai 176 kHz on arvoitus, jossakin videossa se on väitetty olevan Amerikasta? Tuntuu ettei ole vielä hirveän pitkä aika kun 243 kHz:n DR 1 kuului. Milloin lie lopettanut?
#70
DX / Digitaalisen telkkarin diksaaminen
15.01.2019 - 05:51
Onkohan kellään puolestaan havaintoja digitaalisen teeveen kaukokatselusta sekä ns. semilokaalista katsonnasta jossa vastaanotetaan yhtäjaksoisesti kuvaa 100:sta kilometristä ylöspäin?
#71
DX / Analogisen telkkarin diksaaminen
15.01.2019 - 05:47
Onkohan kellään kokemuksia analogisen tv:n kaukokatselusta?
#72
FMDX / .
19.12.2018 - 02:06
.
#73
Onkohan kellään kokemusta otsikon anteenista ja radiosta?
Paljonkohan lapamatoantenni antaa vahvistusta 3 tai 5-elementtisiin yageihin verrattuna? Entä 8-elementtisten osalta?


Tuossa Thomson CS150:ssä on mitä ilmeisimmin alkuperäiset 250 kHz:n suotimet FM:lle. Sony Ericsson J120i:ssä alkuperäisten FM:n suotimien kaistanleveys liikkuu puolestaan 200-225 kHz:n välimaastossa. Thomson on vuosimallia 2005 ja Sony Ericsson on valmistettu helmikuussa 2007. ;)

Lisäksi tuosta Thomsonin herkkyydestä ULA- ja AM-puolesta olisi mukava saada faktatietoa sekä eri käyttökokemuksia.  :D

Omiin havaintoihini ja kokemuksiini perustuen lapamatoantennillakin pystyy tekemään mukavasti tuota suuntaamista.
Esim. sillä Pieksämäen 2-3 kw:n tehoiset Ylet ynnä parit kaupalliset ovat melko vakiokuuluja täällä Sotkamon Sapsoperällä. Etäisyyttä sinne tulee reilusti yli 200 km linnuntietä liihotellen.  Mm. Pieksämäki 7.12.2018 illalla kuului Sapsoperälle kirkkaana monona muttei aivan RDS:llä, jtosin osa niiden taajuuksista ei ole aivan puhtaimmasta päästä.

Ps.
Onko kellään minkään valtakunnan havaintoja Kolin Radio Dein kuulumisesta lähettimen pohjois- ja luoteispuolella reilusta 100 km:stä ylöspäin?