Viestit

13.7.2020, klo 17.10 UTC ja taajuus 88,2 MHz kuuntelu hieman sivusta, 88,210 MHz. 5 el jagi Englantiin päin + ELAD FDM-S2. Olisiko kenelläkään ideaa, mikä voisi olla tuon lyhyen pätkän mahdollinen kieli. 73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.

Tuo putkesta tehty antennimasto ei kovin paljon tuulikuormaa kestä painavien antennien kanssa ... Paras vaihtoehto olisi ehkä kevyt alumiininen kolmiomasto - parhaimmillaan tuki laakereilla ja näiden "keskellä" koko masto pyörii. Näin tuo helposti rikkoutuva kääntäjä saataisiin antennin juurelle. Helpommin toki toteutettavissa on kääntäjä maston huipulla. Tuo YAESU G450 kääntäjä kestää kyllä painoa kohtalaisesti, mutta ei oikein suurempaa sivuttaiskuormitusta. Mutta isompi masto ja kääntäjä maksaa ... valitettavasti. Joku 18-24 metriä voisi olla sopiva korkeus näille VHF/UHF-alueille. Vaatii tietenkin tilaa "kaatua", eli pienelle tontille ei oikein helposti mahdu. Itse käytän 50 mm paksuseinäistä alumiiniputkea, joka sekin taipuu melkoisesti suurella kuormalla ... isommalle mastolle ei valitettavasti nykyisessä asunnossa ole tilaa.
73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.

Itse asiassa tämä Es on erittäin tutkittu aihe ... perustan ns. Wind Shear (tuulivääntö) -teorialle loivat tutkijat Whitehead ja Axford jo 1960-luvulla. Vaikemmin tulkittavissa lienee tuo Es-etenemisen pikkutarkka heijastumisen selektiivisyys, siis miten kerros voi heijastaa signaalin esim. niin pieneltä alueelta valikoivasti (?).  Es-kelien ilmestyminen noudattaa toki määrättyjä tilastollisiakin muotoja (vuodenaika, vuorokauden aika, kelialueen siirtyminen, kelialeet yms.), mutta heijastusalueen muodostuminen johtuu niin monesta tekijästä, että tarkkaa ennustetta lienee lähes mahdotonta muodostaa.

Toki tässä lienee vielä paljon tutkittavaa - esim. monet muutkin yläilmakehän ilmiöt ovat tutkijoille melko uusia (mm. red Sprites, blue Jets, Elves, Sprite halos). Keski-Euroopan ukkosrintamien vaikutusta Es-etenemisen muodostumiseen on myös tutkittu ja jotain vaikutusta sillä on havaittu tähän olevan.

Kovin paljon ns. kansantajuisia artikkeleita tästä ei löydy, tässä yksi: http://www.wia.org.au/members/armag/2012/april/documents/HarrisonEsPt1.pdf

Parhaiten Es kelit havaitaan FM Listin tai DX Mapsin sivuilta. Toki bandien päivystys ja esim. Essi crew myös auttavat asiaa.

Muutamia hyviä tutkimuksia aiheesta:
The formation of sporadic E layers by a vortical perturbationexcited in a horizontal wind shear flow
https://core.ac.uk/reader/206028320
A Tutorial Review on Sporadic E Layers
https://www.researchgate.net/publication/227207773_A_Tutorial_Review_on_Sporadic_E_Layers

73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.

Tänään oli (ja on) kevään ensimmäinen hyvä Es-avaus 28 MHz ja 50 MHz alueilla Keski-Euroopassa. FT8-modella kuului paljon asemia Keski-Euroopasta tänne Suomeenkin kummallakin alueella. MUF on Englannin kanaalin ja Ranskan rannikon kohdalla DX Mapsin mukaan max. 81 ja 87 MHz. Jet streamin vahva reuna on myös ko. alueen kohdalla - siis korreloituu Es-keliin kyllä. Mutta yksi havainto ei toki asian vahvistamiseen riitä ...
Mutta asiaa tutkitaan ... 73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.

OK, kiitokset infosta. Aloinkin jo ihmetellä aparaattien kuntoa, kun en näy FFT-ruudulla ko. taajuudella mitään. Saas nähdä, milloin ne alkavat karsia tuota OIRT-FM-aluetta ...
73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.

Yleensähän Es-keli nousee ensin 50 MHz alueelle, sitten OIRT-alueelle - sitten vasta (jos nousee) YLE FM-alueelle. Poikkeuksiakin toki on. 50 MHz alueella kelin huomaa helposti kohonneesta S-mittarin pohjakohinasta, mittari nousee jopa S3-5 lukemiin. Keski-Euroopan liikennettä on yleensä FT8-modella taajuudella 50,313 MHz ja WSPR-taajuudella 50,293 MHz. Majakoita taajuusalueella löytyy alueen alkupäästä sekä taajuusväliltä 50,3 ... 50,5 MHz.

Es-kelien aiheuttaja todennäköisesti liittyy enemmänkin ilmatieteeseen (wind shear) kuin normaalin ionosfäärin radioaaltojen tavanomaisiin ilmiöihin. Siis auringonpilkuilla ja muulla auringon aktiivisuudella yms. ei tässä ole niin suurta merkitystä. Voimakkaat ukkosrintamat salamoineen voivat ehkä joskus tiivistää yläilmakehän "pilviä" - näin joissakin tutkimuksissa on asiaa esitetty ja näillä on todennäköisesti joskus jokin osa Es:n muodostumisessa, ei kuitenkaan aina.

DX Maps on hyvä apuväline, samoin FM List, myös sivut http://aprs.mennolink.org/ . Paljon tietoa on myös sivuilla http://www.vhfdx.de/sporadic_e.html. 

Aivan viime vuosina Es-etenemisestä on tehty paljon tieteellistä tutkimusta. Tämä lienee uusimpia: Global morphology of ionospheric sporadic E layer from the FormoSat-3/COSMIC GPS radio occultation experiment (Lung-Chih Tsai, Shin-Yi Su, Chao-Han Liu, Harald Schuh, Jens Wickert & Mohamad Mahdi Alizadeh), tutkimuksen esittely mm. sivuilla https://link.springer.com/article/10.1007/s10291-018-0782-2 .

Kannattaa siis kirjata kelien olosuhteita ylös ... ja yrittää etsiä niistä korrelaatiota kelien esiintymiseen. Ehkä niitä löytyy, ehkä ei ... joka tapauksessa tällä saa kesän kulumaan melko rattoisasti!

73 de SDXL1398/OH5MD, ilkka M.

Jukka Kotovirran mainion artikkelin (Radiomaailma 2/2020) "innoittamana" ajattelin aloittaa uuden keskustelun aihealueesta.  Itse seurailen paljon myös 50 MHz amat. alueen kelejä ja siellähän kesän Es-kelit ovat jo alkaneet. Nykyiset uudet digilähetelajit tunnistavat signaaleja jopa -30 dB alle kohinatason ja tälläin pienempikin Es-pilven heijastuma riittää yhteyden pitoon. Signaalin tunnistamisen herkkyys on siis jopa 50 dB suurempi kuin tavallisen FM-yleisradioaseman vastaanottoon vaadittavalla signaalilla! Myöhemmin kesällä sitten "pilvet" vahvistuvat ja kelit paranevat.

Tuo suihkuvirtaus voi olla eräs asiaan vaikuttava tekijä - valitettavasti 100 km:n korkeuden ilmavirtauksia ei juurikaan täysin tunneta. Ylemmässä ilmakehässä on tehty muitakin uusia löytöjä, esim. "ELF", "red sprites", "blue jets", "ELVES" ja "STEVE".  Paljon siis on vieläkin tutkittavaa ja selitettävää ...

Oma käsitykseni on, että Es-kelinen muodostumiseen voi vaikuttaa useampi seikka ja nämä voivat ehkä myös vaihdella. Edellisen vuoksi on vaikeaa löytää yhtä seikkaa, joka antaisi sopivan ennustemateriaalin käyttöömme. Ongelma on myös se, että jotkut tapahtumat näyttävät olevan sopivasti "kohdalla", mutta todellista korrelaatiota ei kuitenkaan voida näyttää toteen. Ehkä ensimmäinen asia, johon pitäisi kiinnittää huomiota on se, että Es-kelejä esiintyy pääosin vain kesäaikaan. Mikä siis erottaa "kesän" ja "talven" olosuhteet 50-100 km:n korkeudella Euroopan yläilmakehässä?

Talvi on etenkin Etelä-Suomessa ollut poikkeuksellinen - saa nähdä, vaikuttaako tämä jollain tavalla Es-kelien alun aikaistumiseen ... Mutta ensimmäistä ES-avausta odotellessa ... 73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka Martikainen

Tällaista näkyy nykyisin koko VHF/UHF-alueilla, maksimi jossain 160 MHz paikkailla. Mikähän ihmene laite tämän tekee

Hei. Mahtaakohan tuo St Peterburgin Pervij Kanal enää olla toiminnassa OIRT-kanavalla R1 (49,750 MHz)? Ei ole näkynyt pitkään aikaan NetSDR:n kuvaruudulla - voi toki olla myös, että "kaapelissa on vettä" tms. tai muuta hauskaa korjattavaa.
73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M. (KP20NG)

DNA:n taajuudet näyttävät tyhjentyneen ... Nyt olisi siis mahdollisuus muuttaa ko. taajuusalueen käyttötarkoitus ja tehdä meillekin esim. DAB tai DRM+ -verkko. Ja saada aito CD-tasoinen radiokanava. Ja saada radiokaupoillekin uutta myytävää ... Tässähän olemme menettäneet mahdollisuuden olla tekniisen kehityksen eturintamassa tai edes mukana siinä.
Ongelma sinänsä, että kaikki nämä uudet standardit, sekä DAB että DRM,  ovat tehty rahastusmielessä eli siksi emme ole näkemässä esim. SDR Consolessa tai monessa muussakaan ohjelmassa DAB-moden vastaanottoa. Mikään kun ei nykyisin enää ole ilmasta ja siis tuo lisenssi maksaa!
73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.

DEVREK FM, 93.0 MHz (PS:DEVREKFM). Siis löytyi!

93.0 MHz on mielenkiitoinen taajuus - kun on harvinainen ns. "tyhjä taajuus". 16.6. kuultiin ko. taajuudella mm. bulgariaa, saksaa, turkkia ja arabiaa. 0902 UTC taajuudella arabiaa, Allahia huudettiin monta kertaa ja eli lienee ollut jotain uskonnollista ohjelmaa. ID:tä ei kuitenkaan (vielä ) löytynyt. Taajuudelta saatiin kuitenkin kolme kertaa tätä ennen melko hyvä PI:305D, jota ei FM-listin mukaan ole sitten kuitenkaan missään. Eli etunumeron mukaan Turkista ... onkohan kukaan muu tätä idannut?
Muutoin todella hyvät kelit - lisää tällaista!
73 de SDXL SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.

FM-lähetyksiä lienee ainakin kolmenlaisia: 1) valtakunnalliset lähetykset, 2) alueelliset lähetykset ja 3) paikallislähetykset. Alueellisia lähetyksiä voi lähettää samaan aikaan samaa ohjelmaa useampi asema, paikallislähetyksiä ehkä vain yksi (?), teoriassa ehkä useampikin. Ja sama fyysinen (lähetin)asema voi joskus, ainakin teoriassa,  lähettää näitä kaikkia, tosin eri aikaan. Paikallisasema on kuitenkin mielestäni tyypillisesti esim. jossain kaupungissa sijaitseva asema, jolla ei ole lähettimiä muualla.
Jos paikallislähetys lasketaan erilliseksi lähetykseksi (siis "asema"), miten olisi alueellisten lähetysten laita ("asema")?

Alueellisessa lähetyksessä voi olla useita ko. alueen mainoksia. Jos kuulemme lähetyksessä mainoksen firmalta paikassa A, tämä ei tietenkään osoita, että kyseessä on paikan A paikallislähetys (ja että "studio" sijaitsee paikassa A). Voi olla vain yksi mainos useampien eri paikkakunnan firmojen mainosten joukossa jos kyseessä on esim hieman suuremman alueen aluelähetys. Mistä muuten erotetaan aluelähetys ja paikallislähetys kuuntelussa "de facto"? Mainoshan ei tätä ilmoita tai osoita - se vain lähetetään jollekin määrätylle alueelle. Vai olenkohan kokonaan väärillä jäljillä ja 2) alueelliset lähetykset ja 3) paikallislähetykset ovatkin sama asia asemanlaskennan kannalta?

Tuo "studioliitos", joka määrittää aseman, ei nykyisen tietotekniikan aikana enää ole valitettavasti kovinkaan relevantti seikka. Ei alueellisella- tai paikallisasemalla välttämättä mitään studiota ole, lähettimen ohjaus ja lähetteen syöttö voidaan tehdä aivan hyvin "pääkonttorista" käsin linja- tai radioyhteysteitse. Studio käsitteenä voisi tietenkin olla tarkemmin esim. "missä sijaitsee se laite, johon lähetettävä ohjelma on tallennettu ja josta se reaaliaikaisesti, suoraan tai välillisesti johdetaan lähettimeen". Toki pienissä paikallisradioissa studio vielä on, mutta suurempien ketjujen asemille voidaan ohjelma kokonaisuudessaan syöttää muualta kuin lähetinpaikkakunnalta. Paikallis- tai aluelähetys tulee tällöin pääkonttorista, sen "studiosta", ei muualta.

Edellinen asia ehkä kannattaisi miettiä uudestaan, hieman tarkemmin. Voitaisiinko paremminkin puhua "eri ohjelmista" siis erilaisista lähetysten sisällöistä ... ilman tuota johonkin paikkakuntaan rajattavissa olevaa studio-käsitettä. Jos asema lähettää joskus "kokonaisuudesta" poikkeavaa, erilaista ohjelmaa, se olisi eri asema ... tai jotain sinnepäin. Nykyinen systeemi on teoreettisesti ja ainakin näitä "hankalia tapauksia" ajatellen melko sekava ... ja tosin kovin sekava on tämä juttunikin.

Yksinkertaisin asia tietenkin olisi, jos laskettaisiin aitoja, kuultuja radioasemia, ei kuultuja eri "ohjelmaryhmiä" tai jotain muuta sekalaista ... mutta kun nyt tämä nykyinen tie on valittu, ei liene mahdollisuutta palata entiseen.

Tämä nyt vain hieman teoreettisena pohdiskeluna - mutta pääasia on tietenkin, että kuunnellaan!
73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.

Löytyi!
Eli nykyisin DAB-taajuuksilta löytyy esim. DNA:n (Welho Oy) TV-asemia, esim. Helsinki MUX-VHFA 184,500 MHz ja Espoo MUX-VHFC 177,500 MHz. Täydellinen listaus sivuilta
https://www.viestintavirasto.fi/taajuudet/radiotaajuuksienkaytto/tv-asematsuomessa.html.
Tästä siis ymmärrämme, että DAB ei tule meille kovin pian, sillä nuo luvanvaraiset TV-asemat pitäisi häätää sitä ennen pois taajuuksilta! Alue on siis keritty myymään muualle ...
Eli jos suunnittelette DAB-laitteiston hankintaa, ko. TV-asemien taajuuksia kannattaisi vähän vilkuilla lähietäisyydeltä. Onneksi esim. DNA ei taida pitää ko. taajuuksilla valtakunnallista verkkoa, olettaisin.
73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.

Ns. normaalitilanteessa, eli kun samalla kanavalla on useita DAB-asemia - nämä kaikki siis tulevat kuulluksi samalla kertaa. Mitenkähän tämä raportoinnissa hoidetaan?
Jossain DAB-netissä oli kysymyksiä, miten asema tässä identidioidaan - sillä samalla taajuudella voi DAB-systeemissä olla useita eri lähettimiä samalla kanavalla - mutta se "studiohan" tässä on meillä tärkeää, ei asema!
Antenniksi kannattaisi hankkia "aito" DAB-antenni, tuo vanhan TV-alueen III antennin taajuusalue ei tässä oikein riitä. Meiltähän näitä ei taida valitettavasti löytyä ... kun ei ole lähetyksiäkään
DAB-taajuusalueella eli 174-240 MHz näyttäisi Etelä-Suomessa löytyvän kovin vahvoja signaaleja noin-taajuuksilla 174-180, 181-187 ja 195-202 MHz (6-7 MHz kaista). NetSDR:llä katsottuna kovin leveäkaistaista lähetettä, mahdollisesti joku TV-lähetys? Ei Digita.  Eli näin Helsingin/Vantaan lähellä ei ko. taajuuksilta mitään DAB-lähetyksiä kuuluisikaan - signaalitasot ovat sen verran vahvoja. Täytynee siis tutkia, mikä tuolla lähettelee ...
73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.