Radioharraste > FMDX

Naapurimaiden TV ja FM asemien vastaanottoa lievealueilla keleillä tai ilman

(1/12) > >>

holmch:
Tervehdys kaikille,

Harrastaja analogihiilikaudelta täällä uudelleen aktivoitumassa. DX-kuuntelu ja sittemmin etenkin FMDX ja TVDX ovat olleet kiinnostuksen kohteina jo poikasesta alkaen. Satelliittitelevision kanssa puuhastelin hieman myöhemmin 80-90-luvuilla.

Mutta ensin lyhyesti hieman taustoja tähän alkuun;

Kaikki alkoi joskus 70-luvulla Radio Luxemburgin kuuntelulla, kesäillat isoveljeni kanssa perheenmme kesämökillä Turun saaristossa menivät pitkälti sitä kuunnellessa, (tässä sen legendaarinen 208-jingle vanhalta C-kaseteiltani). Samalla taajuudelle ilmestynyt arabialainen asema alkoi valitettavasti feidailla päälle yhä useammin joskus 80-luvun alussa.

Talvet asuimme vanhempieni kanssa siihen aikaan Helsingissä. Yhdellä kaverillani oli Yaesu FRG-7700 ja lanka-antennia kerrostalojen välissä. Lyhytaalloilta kuului Etelä-Amerikkaa jne.

Mutta sitten tuli TV-DX ja vei jalat alta.


VHF-1 keleillä alkuun:



Ostettuani teinipoikana Philipsin ART 60 radio-TV:n löysin VHF-ykkösen ja sitä myötä TV-DX-harrastuksen alkukesällä 1980. Muistan poikkeuksellisen hyvät kelit heti silloin alkuun; mm. Saksan Grünten, Itävallan ORF FS1, Unkarin MTV-1 Budapest, Sveitsin +PTT SRG1, Belgian RT BF1 Liège ja Italian RAI 1 -testikuvat näkyivät ES-kelien tullen usein jo pelkällä teleskooppiantennilla näinä 80-luvun alun alkukesinä. Tästä innostuneena rakensinkin sitten heti seuraavaksi kesäksi kolme-elementtisen VHF-I alueen Quad-häkkyrän puukepeistä ja kuparilangasta. Se oli ensimmäinen isompi viritelmäni antennipuolella ja toimi ilokseni erinomaisesti! Havaintovihkoon alkoikin pian kertyä lisää merkintöjä.


Lievealueen FM- ja TV-asemat:

Nämä tilaa vievät antennikokeilut tapahtuivat Nousiaisissa, silloisessa mummulassa, jossa sitten joskus v. 1982 aloin virittelemään antenneita myös Ruotsin suuntaan saadakseni lisää tv-kanavia sen aikaisten YLE:n ykkösen ja kakkosen seuraksi. Aluksi vain SR P3 ja STV2 Sundista Ahvenanmaalta, mutta tämä Nousiaisten QTH osottautui kuitenkin lupaavaksi ja tontilla talon vieressä oli vielä korkea kalliokin jonka päälle rakensin kesällä 1984 liki 20 metrisen maston. Sen kanssa aukesi sitten koko manner-Ruotsin puoleinen rannikko, esim Tukholman tarjonta näkyi ja kuului oikeastaan päivittäin, mutta se olikin sitä upeaa analogista aikaa jolloin jo pienikin kuvanhaamu tai värien vilahdus riitti kanavan, jos ei nyt ihan katsomiseen, niin ainakin havaitsemiseen.



Mastossakin VHF-1 alueen yagi tuossa alempana.

Valitettavan vähän dokumentoin alkuaikojen havaintojani silloin kuvin muutoin aktiivisen harrastamisen aikaan 80-luvulla. Tähän hakemalla löytyi nyt ainoastaan muutama satunnainen jonkun paljon myöhemmän 90-luvun tropokelin aikaan filmikameralla taltioitu kuva. Ei ollut vielä silloinkaan digikameraa näiden taltiointia helpottamassa.


YLE Stockholm E39 tropo


TTV E6 long range


TIPP TV Tallin E45 tropo


FM-kuuntelua ja lisää antenneita:



Ketjussa myöhemmin tulee lisää juttua antenneista, mutta tässä Nousiaisissa mäen päällä 10-elementtinen Yagi Helsinkiin päin suunnattuna kun ensimmäinen paikallisradio Radio City 96,2 MHz aikoinaan siellä aloitti. Radio Cityllä taisi silloin alkuikona olla tehoja korkeintaan 100 W ja lähetysantenni Lepakkoluolan viereisessä savupiipussa, joten olin varsin tyytyväinen tuon Yagin suorituskykyyn, kun sain pitkän matkan päästä heikon aseman kuuluviin. FM-virittimeen piti tosin vaihtaa kapeampi keraaminen suodinpari, jolla sai viereiset YLE-roiskeet kuriin. 

Harrastaminen oli kivaa ja lisää tv-kanavia täytyi saada!


Satelliittitelevisio:

1980-luvun puolessavälissä aloin innostua satelliittitelevisiovastaanotosta, omaa vastaanottoa aloittelin 1987 alussa, jolloin ensimmäisenä virittimenä oli Salora Mark 2 ja siihen aikaan juuri ja juuri välttävä 1,8 metrin satelliittilautanen.




Kesällä 1988 katolla komeili jo 2,4 metrin antenni ja vastaanottimena edellistä parempilaatuisella Dolby NR Stereo-äänellä varustettu Salora XLE 8901.




90-luvulle tultaessa tuli pääantenniksi uutena hankittu 3 metrin Aerial AS30 Polarmount-jalustalla ja erillisellä elevaatiokulman hienosäätömoottorilla. Aerial Oy:n alumiinista valmistama ja erinomaisen pintatarkkuuden omannut 3 metrin peili oli hyvin kapeakeilainen, joten sen suuntauksen oli oltava mahdollisimman tarkka. Linkin kuvasta näkyvät antennin speksit.




Tässä sillä vastaanotettu kaappaus kaukaa varsinaisen footprintin ulkopuolelta;


Israelin TV1 Ku bandilla (Intelsat V F-1, 11 GHz Middle East Spot Beam)

Innostuksen kasvaessa aloin metsästää myös C-bandilta täällä pohjoisessa kovin heikoksi jääneitä Afrikkaan, Arabiaan ja muualle tropiikkiin suunnattuja tv-asemia, yhtenä ensimmäisistä eksoottisimmista oli muistaakseni Ghana säätiedotuksineen. TV- ja satelliittivastaanottoharrastuksen ollessa ns. "pahimmillaan" 1990-luvun alussa, oli erikokoisia kiinteästi suunnattuja lautasia, suunnattavan pääpeilin lisäksi ainakin ainakin kuusi kappaletta, niiden lisäksi kaksi ristikkomastoa ja sinne tänne sojottavia yageja, sekalaista ohjauspiuhaa sekä maa- ja ilmakaapelia risteili tontilla siihen mennessä varovaisesti arvioiden ainakin kilometrin verran. Satelliittivastaanottimeksi oli lopulta valikoitunut mm. kaistankavennuksella terästetty Manhattan 9000. Näistä ja muistakin virityksistä tarkemmin tuonnempana.


LA ja CB-radio:

LA ja CB olivat myös tulleet mukaan muiden harrastusten lomassa ja toisen korkean maston myötä on QSL-korttejakin edelleen tallella aika läjä, muutamia jopa Amerikoistakin.




Harrastus tauolle:

Vuosituhannen loppua kohden tuli pikkuhiljaa työn ja muun elämisen myötä asteittainen muutto takaisin kaupunkiin, tällä kertaa Turkuun. Nousiaisten tukikohdasta piti lopulta luopua ja nämä tilaa vieneet antenniharrastukset jäivät pakon sanelemana taustalle pariksi vuosikymmeneksi. Se 10-elementtinen ULA-antenni minulla sentään on vielä tallella kellarissa.


Harrastuksen uudelleenlämmittelyä kaupunki-QTH:ssa:

Kesäkauden 2020 kelien avauduttua nousee FM-DX-kuumekin taas ja sopivan vastaanottimen hankinta polttelee. Homma on vielä pahasti kesken, mutta nyt viimein kalustoa on tullut hankittua Amerikoista asti; Erinomaiseksi mainitun, mutta siksi nykyään myös kovin hintavan Sonyn XDR-F1HD:n sijasta, päädyn aloittemaan samalla tunerilla varustetulla Sony XDR-S10HDiP:llä



ja vaihtoehtoisesti hieman vanhemmalla suodinmodatulla Sony ST-S311:llä.



Antenneista joudun kuitenkin nyt täällä nyky QTH:ssa kerrostalossa tinkimään.

TVDX-puolella on harrastaminen hankaloitunut huomattavasti analogisten lähetysten loputtua ja VHF1-alueenkin lähes autioiduttua. Minulla on kuitenkin lupa kevyeen antennivarustukseen yhtiöltä, niinpä laitoin ihan äskettäin Televesin kompaktin Ellipse UHF-haravan katolle ja suuntasin sen länttä kohti lähinnä Ahvenanmaan Sundista tulevia DVB-T nippuja ajatellen. Ja ehkäpä sieltä joskus keleillä tulisi muutama muksi ihan Ruotsista saakka... Välimatkaa täältä Turusta Sundin lähettimeen tulee 120km, mikä digiaikana lienee hieman haastavaa. Isompaan UHF-antenniin ei kuitenkaan nyt ole mahdollisuuksia, kuten esimerkiksi tähän (Channel Master 4251, jonka pitäisi mielestäni olla vähimmäisvaatimus joka kotitaloudelle :)



Yllä kuvassa näkyvä esteettisen kaunis ja muotoilultaan hillitysti maisemaan istuva Channel Master ei valitettavasti ole oma, vaikka sellaisesta aikoinaan haaveilin. Oli vaan pakko laittaa sen kuva ja tribute-sivun linkki tähän loppuun innostusta tuomaan.

Jatkoa ja sekalaisia havaintoja aiheesta ja sen vierestä seuraa.


EDIT: Rakennetta selkeytetty;

Johtuen blogi-tyyppisestä kirjoittelusta, on tämän aloituksen esittelyyn liittyviä muisteloita (nyky-harrastamisen lomassa) tullut kirjoitettua lisääkin, pyrin kokoamaan linkit tähän alle:


- Ketjun aloitus ja esittely - Christer Holm, Turku  UPDATED -April 2021

- Ruotsin ja Eestin television vastaanottoa 1980-luvulla

- Lievealueiden FM- ja TV-vastaanottoa 80- ja 90-luvuilla Lounais-Suomessa ym.

- 1980-90-luvun tv-antennivirityksistäkin vielä vähän lisää...

- VHF low band analoque ES - 80-luvun alun kultaiset TVDX-muistelot - Sporadic E  (TO BE UPDATED SOON!)

- Analoginen satelliittitelevisio bandscan vuodelta 1993 ja vähän muutakin ADDED MORE STUFF -April, 2021


Tarkoitus olisi vielä joskus kääntää englanniksi koko roska, mutta sillä välin saa Google Chrome-selaimen translate-toiminto ns. "Korsoroida" sivua paremman puutteessa ;-)


holmch:
Eli nyt ketjun mukaiseen asiaan, tarkastelen tässä alkuun lähtökohtia Ahvenanmaan Sundin Smedsbolen DVB-T-nippujen vastaanottoon Turusta käsin kesällä 2020.

Kanavanippuja on tällä hetkellä kolme, seuraavasti;

506 MHz   E25    h    FIN    Sund/Finby-Smedsböle  30kW
Ålandskanalen
Barnkanalen / SVT24
Kunskapskanalen
SVT1 Stockholm
SVT2 Stockholm

530  MHz   E28    h    FIN    Sund/Finby-Smedsböle  30kW
SVT1 HD
SVT2 HD
yle TEEMA FEM HD
yle TV1 HD
yle TV2 HD    

586 MHz   E35    h    FIN    Sund/Finby-Smedsböle  30kW
Extra testbild
TV4
yle TEEMA FEM
yle TV1
yle TV2

(nippujen taajuudet olivat väärässä järjestyksessä ainakin FMSCAN-sivulla, näin ovat livenä)

Lähetinkartalla näyttää tältä:

Åland Sund DVB-T:




Etäisyyttä kertyy riittävästi, runsaat 120 km...




Tässä topografista näkyvyysaluesimulointia vain maaston korkeuden perusteella, vaikka näkyvyyteen vaikuttavat tietysti myös ilmakehän ilmiöt:




ja tässä täältä Turun lähistöltä tarkemmin:



Paljon "autoradioilleena" sanoisin että ylläoleva simulointi antaa hyvin suuntaa ainakin peruskelin analogisilla FM-signaaleilla, kartan lähialueiden pienillä vihreillä pilkuilla kuuluu esim SR P3 88,6 MHz ihan hyvin. Tosin ketjussa edempänä vertailen käytännön eroa FM-kuuluvuudessa entisen Nousiaisten ja Nykyisen Turun QTH:n välillä. Se saattaa topografian lisäksi johtua esim. lähetysantennien keilojen suuntauksesta.


Alla tähänastista paras (ja ainoa!) löytämäni näkyvysaluekartta nykyisistä Ahvenanmaan Sundin TV-taajuuksista (E25, E28 ja E35), se on vuodelta 1999. Tv-lähetteet olivat kartan julkaisun aikaan vielä analogisia, nykyisten digitaalilähetteiden katselukelpoisuus lievealueilla lienee nyt paljon huonompi. Lähetysantennit saattavat kuitenkin vielä olla ennallaan.



Nykyisillä Digitan sivuilta ei oteta kantaa Ahvenanmaan SVT:n näkyvyyteen eikä myöskään Ruotsin Teracom niitä mainitse. Olen kuitenkin muutamalta taholta kuullut että digitalisointi käytännössä lopetti näiden katselun (ja siihen tarvittavien antennien asennuksen) täällä Lounais-Suomessa kokonaan. Tietysti sisältöäkin on nykyään tarjolla muualta. Minulle tämä kaukaisten signaalien seuraaminen on puhtaaasti fiksaatio, vaikka saman sisällön vaivaton striimaaminen netistä olisikin mahdollista.


Eli, vaikka maanpinnan tason simulaatiokin näyttää heikolta tänne Turun keskustaan, olen kuitenkin korkealla paikalla ja horisontti länteen on auki:



Taloyhtiössä asuvana on rajoitteena kuitenkin luvan mukainen rakenteisiin kajoamaton antenniratkaisu, eli vain seinäkiinnikkeellä kattokopin kylkeen ilman isoa tuulikuormaa, josta maadoitus 16mm2 kuparivaijerilla valtuutetun antenniurakoitsijan tarkoitusta varten tarkistamaan entisen keskusantennin maadoituspisteeseen. Näillä rajotteilla antennikandidaateista vain tämä näytti sopivalta kokeiltavaksi:



https://www.satshop.fi/televes-148925-ellipse-dvb-t-t2-antenna-with-amplifier-38db-lte700-lte800-protected.html?gclid=EAIaIQobChMInfL16Zus6gIVmN4YCh2jig3xEAQYASABEgK0hPD_BwE

Mukaan tuli myös ilmeisen herkkä etuvahvistin.

Ja tulihan sieltä kuvaa:



Sundin lähettimet tosiaan näkyivät tuolla pikkuisella Ellipsellä 120 km päästä odotuksiani paremmin, eli keskimäärin joka toinen päivä, etenkin iltaisin. Tämä vuodenaika korkeapaineineen tietysti on edullinen. Nippujen singnaalinvoimakkuus spektrilläkin katsoessa vaihtelee ja elää jatkuvasti ilmakerrosten mukana.

E25-nippu, sis. mm Kunskapskanalen (hyviä dokumentteja!) ja Ålandskanalen, tulee tänne selkeästi vahvimmin, kun taas E35-nippu on huomattavasti heikompi. E28-nippu (HD kanavat) on näkyvyydeltään näiden välissä. Erot voivat kyllä johtua siitäkin, että täkäläiset Turun Kuusiston taajuudet häiritsevät enemmän jälkimmäisiä. E25-nipulla on tilaa hengittää.

Seuraavaksi raporttia keleistä kun niitä tulee.

EDIT: Suomen television vastaanottoraporttia Ruotsin Norrtäljestä Blidön saarelta Sundin maston kautta.

EDIT 2: Kommentti seuravalta talvelta: Katselukelpoisuus huononi syksyn matalapaineiden myötä voimakkaasti ja nyt talvella DVB-T kanavat Sundista näkyvät enää satunnaisesti :'( Lievealueiden kanavien ilmestyminen digiajan kanavahakuun vaatii tropoa tuekseen ja ainakin tänä syystalvena sitä on ollut niukasti.. Analogiajalla olisi näitä varmasti voinut tihruttaa täällä Turussakin, ympäri vuoden ja lumisateesta välittämättä :-D


holmch:
Tähän väliin vielä muisteloita analogikaudelta 80-luvulta. Muistan vieläkin kuinka hienolta tuntuivat superkelit tuonne Nousiaisten QTH.n mastoon, josta on myös toinen valokuva ketjun aloituksessa. Toisin kuin nyt digitaaliajalla, tv-kuva ei silloin pätkinyt tai hävinnyt kokonaan, vaan häilyi ja aaltoili kohinan keskellä, signaalin ja sen kulun arvoituksellisesti vaihdellessa ilmakehän olosuhteiden mukaan. Välillä saattoi toinen kanava jostain kauempaa tulla hetkeksi päälle ja taas häipyä. Illan mittaan saattoi kelin kehittymistä silmämääräisesti seurata ja värien tulo kuvaan oli aina hieno hetki.

Tässä tuo antenni juuri pystytettynä v.1984, ilman myöhempiä antennilisäyksiä.



(Myöhemmin kiipesin ristikkomaston puoleenväliin lisäämään ensin mm. 4-elementtisen VHF-I yagin ja sitten aikanaan muutamia muita mm. VHF- ja UHF-haravia ja joitain sekalaisia TX-testijuttujakin ja viimein joskus 90-luvulla lisäsin korkeammalle yläputkeen - pihalle tulleen ison nostolava-auton avittamana - vielä MTV3:sta varten tarkoitetun UHF-antenninkin).


Minulla oli paperinen seinäkartta, johon ilmestyi pikkuhiljaa tarralla liimattuja havaintopalloja Philips ART 60:n viiden tuuman mustavalkokuvaputkella häilyneistä kajastuksista länsinaapurin televisioasemista koko itärannikolta pitkälle sisämaahan ja pohjoisemmasta Sundsvallista etelän Visbyhyn asti. Kesäöisin varsinkin tulivat kelistä riippuen, sekä UHF:llä että VHF:llä, jopa 300-400 kilometriä.



Radiovastaanottimen tavoin viritysnapista pyörittämällä tapahtunut tv-taajuuksien selaaminen oli mielestäni todella koukuttavaa ja mielenkiintoisempaa kuin ison television kanavanappuloiden painelu. VHF-I alueen kelien aikaan se oli niin jännittävää, että ihan hengästytti, mutta niistä havainnoista tarkemmin toisella kertaa.

Seinällä ollut tuon ison antennimaston aikainen pääkartta laajempine havaintomerkintöineen (-> v.1984) lienee hyvässä tallessa jossain vintillä, mutta tätä kirjoittaessa käsiin osuneesta alkuaikojen ensimmäisten kattoantennien aikaisesta kartasta löytyy merkintöjä ainakin seuraavista Ruotsin televisioasemista joltain yksittäiseltä 80-luvun alkupuolen havaintokerralta. Kuvassa siitä näkyy luettavuuden takia kuitenkin vain osa suurennettuna (toistaiseksi vielä kadoksissa olevassa pääkartassa ja sen muistiinpanoissa olisi merkintöjä ollut paljon enemmän, yritän nekin vielä jostain löytää).



- Ånge E42
- Hudiksvall E31
- Borlänge E10, E47
- Västerås E31
- Örebro E48
(listaus jatkuu säännöllisemmin näkyneillä...)

Netistä joskus löytämästäni Ruotsin tv:n vanhasta virallisesta näkyvyysaluekartasta vielä tarkennusta havaintoihin.



- Norrköping E5, E32 (378 km)
Norrköpingin STV1 (E5, 60 kW) tunki joskus kovilla tropolla lähempänä lähettävän Ahvenanmaan Sundin STV2:n päälle, jolloin ruudulla seurasi analogisten kanavien välistä aaltoilua ja muljaamista; pahimmillaan kummastakaan ei saanut selvää ja äänikin meni puuroksi. Tykkäsin kovasti seurata näitä taisteluita, silloin oli tropo-peto irti...

- Gävle E9, E27 (265 km)
Kun Turun Kuusiston YLE2 illalla lopetti, saattoi alta joskus näkyä STV1 Gävlestä (60 kW) VHF-kanavalla E9. Gävlen STV2 (E27, 1000kW) näkyi yllättävän heikosti verrattuna Östhammariin.

- Uppsala E6, E49 (248 km)
Uppsalan STV1 kanavalla E6 (10 kW) nousi usein tropolla Ahvenanmaan Sundin E5:lle tarkoitettuun kanavakohtaiseen haravaan, mutta STV2 (E49, 200kW) ei pahemmin jaksanut Nousiaisiin asti.

- Vaddo E8 (STV1 200kW) (188 km)
Tähän huomiona että kun 80-luvun alussa Sundissa Ahvenanmaalla ei vielä ollut Ruotsin ykkösen lähetintä kanavalla E28, vaan ainoastaan SVT2 kanavalla E5, oli tämä lähin STV1 asema. Se oli vertikaalipolarisaatiolla, mikä hiukan helpotti vaikeaa vastaanottoa viereisten Turun Kuusiston kanavien YLE1 (E7):n ja YLE2 (E9):n välistä, ainakin kun Turun kakkonen oli juuri (n.1980) siirtynyt vertikaalipolarisaatiosta horisontaaliseksi. Se ei kuitenkaan näkynyt katselukelpoisesti kuin joskus satunnaisesti ja sen vastaanottoon käyttämäni VHF V-pol antennikin sijaitsi silloin vielä matalammalla.Täällä siitä tarkemmin.

- Östhammar E11, E26 (219 km)
STV2 (UHF E26, 1000 kW) näkyi melkein jatkuvasti ainakin juuri ja juuri tahdistuen lumisateen seasta. Se oli selvästi vahvin manner-Ruotsin puolelta Nousiaisiin tulleista tv-asemista ja oli katselukelpoinen jo pienelläkin korkeapaineella. Östhammarin SVT1 (E11, 30 kW) jäi näkymättömiin Eurajoen YLE1:n alle.

- Stockholm E4, E23 (259 km)
Tukholman STV2 (myös 1000 kW) kanavalla E23 häilyi hieman Östhammaria heikompana oli voimistuessaan hyvä UHF-tropokelimajakka! Tukholman SVT1 (60 kW) silloisella matalammalla taajuudellaan kanavalla E4, näkyi edellä mainitusta hiukan poikkeavalla tavalla kohinan keskellä sitkeästi mutta heikkona aaltoillen tai nopeasti väpättäen, ensin erillisellä omatekoisella TV-DX ES-kelejä varten rakennetulla 3-elementtisellä VHF-I alueen Quadilla ja sitten myöhemmin isoon mastoon lisätyllä 4-elementtisellä VHF-I yagilla. Se näkyi Nousiaisiin kohtalaisesti jo pikku tropollakin ja meren yli VHF-1:llä tänne kantautuneena sen saattoi juuri ja juuri nähdä miltein päivittäin, ilman sen kummempia kelinostojakaan. Se ei kuitenkaan tullut edes läheskään yhtä hyvin (tai edes seurattavanakaan) kuin samalla VHF-I bandilla aiemmin kouluvuosinani 70-luvulla Helsingin Lauttasaaressa rivitalon yhteisantennilla hyvin näkynyt Tallinnan OIRT R2 (josta tuonnempana), joten tästä Tukholman E4-kanavan lähetteestä ei onneksi ollut täällä Lounais-Suomessa paljon haittaa aina kovasti odottamieni kesäisten VHF Low-band ES-kelien yllättäessä.

- Åland, Sund E28, E5 (112 km)
Nämä (STV1 200 kW UHF ja STV2 10 kW VHF) näkyivät hyvin ja säännöllisesti seurattavina kelillä kuin kelillä sinne Nousiaisten Mietoisen puolella sijainneelle silloiselle QTH:lleni. Tontilta oli esteettömät näkymät läntiseen horisonttiin ja tontin korkeimmalla kallionnyppylällä sijainnut antennimasto (v. 1984->) ylsi runsaaseen 40 metriin merenpinnasta. Täällä näidenkin näkyvyydestä tarkemmin.

(tässä yllä siis 80-luvun analogi-tv havaintoja Nousiaisten QTH:sta käsin)


Naapurimaiden TV-asemien näkyvyysalueet Suomessa

Alla YLE:n teknisen neuvonnan karttaa vuodelta 1987. Kartassa todettiin kuitenkin:

Useimmissa tapauksissa ollaan varsinaisen näkyvyysalueen ulkopuolella, näkyvyys voi siksi vaihdella huomattavasti säästä ja paikasta riippuen. I de flesta fall befinner man sig utanför de egentliga sebarhetsområderna. På grund härav kan bildkvaliteten variera beroende på vädret och mottagningsorten.

Kyse ei siis ollut varsinaisista näkyvyysalueista, vaan pikemmin lievealuista, joilla vastaanotto paikasta ja sääolosuhteista riippuen vielä oli mahdollista.



ja siitä myöhemmin julkastu päivitetty versio (Finnsat 1999, joka kyllä näyttää käyttäneen siinä suoraan jotain YLE:n v.1992-1996 tekemää karttaa);



(koko maan kattavat isommat kartat ladattavissa klikkaamalla tai jutun liitetiedostoina)


Täältä vielä lisää näistä samoista Nousiaisten alkuaikojen antennijutuista:

- Lievealueiden FM- ja TV-vastaanottoa 80- ja 90-luvuilla Lounais-Suomessa ym.

- 1980-90-luvun tv-antennivirityksistäkin vielä vähän lisää...

- Ketjun aloitus ja esittely - Christer Holm, Turku


Ruotsin TV2 antenni Paraisten Lemlaxissa 1986

Sain myös taivuteltua isäni kokeilemaan Ruotsin tv:n vastaanottoa perheemme kesämökillä Paraisten Lemlahdessa. Etäisyyttä sinne Ahvenanmaan Sundista oli kuitenkin jo 129 km (vrt. Nousiaisiin 112 km), eikä paikkakaan ollut mitenkään suotuisa tai edes korkea. Lisäksi tontilta oli vielä pientä korkeusestettä lännen suuntaan, joten urhea yrityksemme siellä ei tuottanut kuin parhaimmillaankin vain hädintuskin seurattavan ja kovin lumisateisen kuvan. Karunan puoleisilla korkeilla kallioilla olisi saattanut onnistua paremmin.




Aiheeseen liittyen hieno Youtube-linkki näistä ylipitkistä naapurimaiden tv-yhteyksistä, mutta Ruotsin puolelta vastaanotettuna:




EDIT: Ja tässä hieman myöhempää Suomen digi-tv:n vastaanottoraporttia Ruotsin Norrtäljestä Blidön saarelta Sundin maston kautta.



Tallinnan televisio Helsingissä ja Uudellamaalla 1970-luvulla
 
Karttoihin vielä liittyen, niissä listatut Tallinnan R2, R12, R28 ja R45 tulivat juuri ja juuri jopa tuon Philips ART 60 -comboni teleskooppiantennillakin, niitä kouluaikoinani Helsingin Lauttasaaressa viritellessäni, ilman OIRT-ääntä tosin.



Ainakin R2:n näkyvyys oli meren rannalla Tallinnan läheisyyden takia melko hyvä.

Asiaan liittyen, tässä linkissä kerrotaan kuinka Tallinnan tv-tornin huippu (reilusti yli 300 metriä merenpinnan tasolta) näkyy kirkkaalla ilmalla Suomenlahden yli Helsingin korkeimpiin kerrostaloihin usein pelkillä kiikareilla.

Monissa Helsingin alueen taloyhtiöissä oli jo 1960- ja 70 luvuilla ennen HTV-kaapelitelevisiota (kotimaisten VHF-III antennien ja pitkän AM-piiskan lisäksi) jopa 4-elementtiset kookkaat VHF-1 alueen haravat Tallinnan televisiota (OIRT, R2) varten (ks. artikkeli RM3 2015). Meidänkin rivitalossa Lokkikujalla sellainen oli.




Televisionamme oli siihen aikaan vuonna 1970 hankittu B&O:n Beovision 3000. Muistan hämärästi mm. siitä katsotut Apollo-ohjelman (-> 1972) kuulennot.




Joillakin oli vastaanottimissaan myös lisäpalikat OIRT-äänelle ja vieläpä ehkä väreillekin, jolloin ohjelma (silloisen Neuvostoliiton aikaan yleensä uutiset tai klassisen musiikin konsertti tms.) näkyi iloisesti leijuvissa SECAM-väreissä!




Parhaimmat tv-kelit osuivat yleensä kesälomien aikaan, mutta silloin ihan harrastuksen alkuaikoina (vielä täällä Lauttasaaressa koulupoikana ollessani) tuli pieneen parvekeantenniini myös kelikauden ulkopuolella muutamia ES- ja tropo-skippejä, mm. Itä-Saksan DDR F2.


EDIT: Tähän vielä linkit retro-testikuvakavalkaadeihin (www.fmtvdx.eu):

Ruotsin tv: https://www.fmtvdx.eu/tvdx/20jaartvdx/zweden.html

Eestin tv: https://www.fmtvdx.eu/tvdx/20jaartvdx/estland.html

holmch:
29.6.2020; kesäloma juuri alkanut ja sai rauhassa valvoa uuden kattoantennin kanssa.

Oli tyyni, lämmin ja kostea yö, juuri sellainen kuin näissä ylipitkissä tv-yhteyksissä tarvitaan.



Tämän kaltaiset olosuhteet luovat kanavoitumista ilmakehän alimmissa kerroksissa eli troposfäärissä ja näin jopa UHF-taajuiset signaalit kantavat normaalia kauemmaksi (ns. "tropo"), vaikka varsinaisesta "ES-skipistä" (Spodaric E) ei tässä vielä ole kyse. Tämä on tuttua palstan lukijoille, mutta jos joku muu joskus sattumalta eksyisi tänne tätä lukemaan, niin siinä oli lyhyesti tämänkertaisen ilmiön taustoista.


Tarjonta lännen suunnassa olisi siis ainakin teoriassa seuraavanlainen;



ja "kelimajakka" E21 Tukholmasta (Al Jazeera) oli jo edellisenä iltana, tosin heikompana (S/N 19,3 dB) ja ainoana uutena, ilmestynyt kanavahakuun.





Alla listattuna tropo-kelillä 29-30.6.2020 digiboxin kanssa auki saadut ja sijainniltaan varmistetut DVB-T-havainnot:



Stockholm - Nacka TV-sändare, (262 km)

https://sv.wikipedia.org/wiki/Nackas%C3%A4ndaren

https://www.google.com/maps/place/59%C2%B017'51.0%22N+18%C2%B010'23.0%22E/@59.2967383,18.1747523,429m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x0:0x0!8m2!3d59.2975!4d18.173056

https://fmscan.org/main.php?qth=Stockholm&l=18.05&b=59.3333333&csave=2




ch21 - (Teracom Mux7 - Stockholm)



Al Jazeera, nyt jopa S/N 26,4 dB!


ch23 - (Teracom Mux1 - Stockholm - Sörmland)



ch23 - STV1 Sörmland (Teracom Mux1 - Sörmland)




ch23 - STV2 Sörmland (Teracom Mux1 - Sörmland)




ch23 - STV Barn - STV24 (Teracom Mux1 - Sörmland)


sekä vielä
ch23 - STV1 Stockholm (Teracom Mux1 - Stockholm)
ja
ch23 - STV2 Stockholm (Teracom Mux1 - Stockholm)
samasta muxista.


ch32 - (Teracom Mux5 - Stockholm)



ch32 - BBC World News (Teracom Mux5) - salaamaton, vaikka pitäisi listausten mukaan olla kortin takana




ch32 - CNN (Teracom Mux5) - salaamaton tämäkin, vaikka pitäisi listausten mukaan olla kortin takana


sekä vielä salattuina samasta muxista;
ch32 - FOX (Teracom Mux5)
ch32 - Cartoon Network (Teracom Mux5)
ch32 - Nick Jr (Teracom Mux5)


Östhammar, Välö-masten, (232 km)

https://sv.wikipedia.org/wiki/Val%C3%B6masten

https://www.google.com/maps/@60.2626576,18.0729959,209m/data=!3m1!1e3

https://fmscan.org/main.php?qth=Osthammar&l=17.3666667&b=60.0333333&csave=2




ch48 - (Teracom Mux2, Östhammar)



ch48 - TV4 Uppsala (Teracom Mux2-Uppsala, Östhammar)




ch48 - TV4 Uppsala (Teracom Mux2-Uppsala, Östhammar)




ch48 - TV Finland (Teracom Mux2-Uppsala, Östhammar)


ch26 - (Teracom Mux3, Östhammar)

ch26 - Nicolodeon (Teracom Mux3) salattu.


Yhteenvetona siis 2 varmistettua lähetinpaikkaa, Tukholma ja Östhammar.

Havaintojen tekeminen oli (analogilähetteisiin verrattuna) digi-kanavahaun kautta kuitenkin kankeaa ja hidasta 


Lisäksi päällekkäisten transpondereiden kanssa ilmeni ongelmia, esim Ahvenanmaan Sundin nippujen olisi luullut näkyvän hyvin, mutta nyt ne hävisivätkin hauista kokonaan, ilmeisesti koska ainakin Borlängessä on toinen nippu samalla taajuudella;



E28    h    FIN    ARTV    Sund/Smedsböle (ah) 30 kW
E28    h    S    Nät 7    Borlänge/Nygårdarna (da)    50 kW


Muitakin päällekkäisyyksiä vaikutti olevan, ainakin kanavalla E23 oli Tukholman transponderin lisäksi jotain muutakin.


Teräväkeilaisemmasta antennista, kääntömoottorista ja kunnollisesta DVB-T-analysaattorista ehkä olisi apua. Täytyy selvitellä, miten DVB-T käyttäytyy ns. "ruuhkatilanteessa" tavallisen digiboxin vaan yksinkertaisesti menessä tukkoon.


Havaintoja vaikeuttaa myös näköetäisyydellä oleva Turun Kuusiston masto, joka peittää alleen 24/7 kaiken muun kanavilta
E29, E33, E36, E41, E44 ja E47 ja näin lähellä todennäköisesti niiden vierestäkin.





Vanhaan hyvään aikaan tv-lähettimet sentään suljettiin ohjelmien päätyttyä (ks. liitetiedosto), jolloin tunnin tai pari meitä jäljessä olleet maat ja kanavat pääsivät tv-kelien aikaan näkyville.


EDIT 26.1.2021: Lisätty linkkejä ja liitetiedosto testikuvan lähetysajoista v. 1984

holmch:
Terkut täältä parvekestudiolta.

Kokeillaan nyt vielä tätäkin, jos vaikka mahdollisen ES-kelin yllättäessä vielä tarttuisi joku niistä nyt jo hyvin harvinaisiksi käyvistä analogisesta VHF-low bandin tv-kanavista. Niitä tuli takavuosina harrastuksen kulta-aikoina napattua ja se oli mielestäni tavattoman mielenkiintoista. Koskaan ei tiennyt mitä sieltä seuraavaksi putkuvaputkelle putkahtaa.




Improvisoitu VHF I ... VHF II adjustable X-wing/Bow-tie :-)




Täällä tilanpuutteessa parvekkeella yritän tällä piiloitetulla ripustuksella.





Nyt vaan odotellaan, kuulemma siellä vielä jotain on? https://www.fmlist.org/tvlist.php




Täällä ainakin olisi tehoja jos taivas vain sinne asti aukeaa: Jordan E3 (55.250000 - 60.750000) - JRTV1, Amman/Suweilih 100kW. Mutta olisiko tosiaan vielä analogisena?


EDIT: Kyllä analogisia vielä on! www.radioenthusiast.co.uk -saitilta löytyi tietoa nyt kesän 2020 aikana Euroopassa havaituista analogisesta VHF-low bandin kanavasta.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

Siirry pois tekstitilasta