Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Viestit - Sunnuntaivekkari

Sivuja: [1] 2 3
1
FMDX / Vs: FM -bandscan
« : 07. 05. 2020 23:11  »
Tässäpä on kauden 2020 kunnijaksi vedettynä bandscanni 03.05.2020 sisällä yläkerrassa vuosimallin 2007 J120i Erkillä; http://www.fmlist.org/fi_bs_public_i.php?usage=B&la=de&omid=5533
Kuuluvuus oli ns. tavanomainen kuin yleensä kesäisin on. Talvella yli 200/300 km päässä olevat asemat keskimäärin jostain syystä heikkenevät, syy tähän tahtoo olla vielä hämärän peitossa...
RDS-sarakkeessa on rasti niihen asemien kohalla, jotka kyseisenä skannauspäivänä 03.05.2020 tulivat PS-koodilla, (muutahan RDS-dataa J120i Erkki ei ossoo näöttee).

Tarkemmat kuvaukset yms. tiedot löytyvät skannista itsestään.

Rohkeasti vaan muiltahi skanneja ja kommentteja tulemaan!  :D

2
FMDX / Vs: Kesän Keliennustaja 2020
« : 03. 05. 2020 17:05  »
Oma arvioni ois seuraava; 30.5, 28.6 ja 4.8.

3
FMDX / Vs: FM -bandscan
« : 04. 04. 2020 17:05  »
Dodii, avuliaan Jounin ansiosta vihdoinkin oma skanni löytyy täältäkin: http://www.jounikarjalainen.fi/2018/LPP/bandscan%20sapsopera%206_12_2018.3gp

Kyseinen liitteenä oleva bandscanni on otettu alkuillasta 6.12.2018 kotoani Sotkamon Sapsoperältä. Vastaanottimena "kunnossa oleva" CS-150 Thomson ja antennia oleva lapamato löytyy seinän ulkopuolelta yläkerran lounaisparven 90-luvun terassipöydältä. Anteeni on maanpinnasta noin 5 metrin korkeudessa ja sen viikset on levitetty johonkin etelän ja lounaan väliin, ettei näköyhteyden ja reilun 10 km päässä olevan Vuokatin 60 kW asemat lähtis aivan lapasesta...
Lapamadon viikset kummastakin loppupäästä roikkuvat pöydän reunoilta noin 30 cm alaspäin. Tarkoitukseni oli siis saattaa suhteessa v- ja h-pol varsin tasaväkisiksi.

Tosin tässä skannissa Vuokatin (ja myös Kajaanin kaupallisia) ei ole lähdetty mitenkään vaimentelemaan, joten roiskeet Vuokatin kaupallisiltakin lähitaajuuksille ovat harmillisen voimakkaita. 😟 Vuokatin ja Kajaanin kaupallisten vaimentamisesa toimii esimerkiksi antennipöydän siirto terassin lattialla puoli metriä johonkin suuntaan, mikä selviää parhaiten kokeilemalla. Muun muassa Kajaanin Rouvankankaan 102.8  Kissin (~40 km, 1 kW ja V-pol) saa hiilattua kokonaan kohinaan. Antennipöytä sijaitsee talomme länsinurkassa eli lounaisterassin luoteispäädyssä.


Kaikenlaiset ULA:llä esiintyvät kelimuodot olivat skannaushetkellä nollalukemissa.
Tosin Haapavesi ja erityisesti Oulun Kiiminki tuntuvat tulevan tässä normaalia vähän paremmin.  ;)
Kaukaisimmat asemat kyseisessä skannissani ovat siis Oulun Kiiminki ja Pihtipudas, kummatkin muutammoo kilometrijä vaille 170 km. Tosin en ole täysin satavarma, että pihiseekö 99.25 MHz:llä Jyväskylän 99.3 (~254 km) vai Taivalkosken 99.2 (~136 km)... 😉

 Thomsonissa on tässä skannissa omien analogisten kaiuttimien sijaan liitetty tirtokoneeseen tarkoitetut minikaiuttimet 3,5 mm plugilla kuulokeliitännän kautta, joten ääni ei nyt ole aivan kuin morsian...
 ;D

4
FMDX / Vs: FM -bandscan
« : 03. 04. 2020 23:11  »
Oiskohan muilla sattumoisin mielenkiintoisia skannivideoita?
Noista skannivideoista on yllätävän iso hyöty jopa kaukana asuville.


5
DX / Vs: Am-deeäksästä ja sen antenneista
« : 13. 08. 2019 21:09  »
Nyt on tuo pitkälanka veittynnä pohjosluotteeseen outtammoon talavea 2019-2020, ja muahan on muatettu eli kaevettu vajjoon 80 metrin kieppi pitkälängan loppupiästä, koska Pohjois-Amerikka näellä salloella kuuluu tunnetusti aevan anahittoman käläkäsesti. Suurimpana syinä luultavimmiin on tuo lähivuara, joka loppassoo ULA:lta Ruotsin sekä Suomen Lapit olemattomiksi ja jopa Ouluhin kuuluu eri luureissa kehnosti.

Todisteena siitä on 11.08.2019 iltasella kuunneltu kännykkäradiolla 93.2 MHz:llä Lahden Yle Ykköstä kohtalaisin signaalein pelkästään sisätiloissa. Tuossahan pitäisi sisällä kännykän handsfree-antenneilla kaiken jären mukaan kuulua Oulun Ylex, mutta harvoin se tiällä talon sisäpuolella kuuluu, ja kuuluessaankin tulloo yleensä hyvin kohinaesena. Thomsonin ulosviejyllä lapamaolla se tuli tietenkin sisätiloja voimakkaammin, mutta Lahden Yle Yksi oli edelleen sen kanssa hyvin tasaväkinen ja erityisesti päivisin selvästi voimakkaampi. Öisin 93.2 MHz:n Ylex tuli Lahden vaijettua Thomsonin lapamattoon ajottaen RDS:llä, muttei läheskään joka yö! Suatto olla hyvinnii pitkä taoko, jollon mikkään Kiimingin 50 kw:n Yle ei villaottannunna Thomsonissa RDS:ää. Kännykkäratijoon sisälle joku Kiimingin 50 kw mylly tulee RDS:llä kerran kuukaovessa tahi harvemmin. Kolihan esimerkiksi tuas tulloo tänne sisällehhii kännykkään 24/7 RDS:llä. Vertailun vuoksi Oulu tulloo jo Kajaaniin niin kovvoo, että mm. Oulun Radioo 97.3 MHz:llä voijjaan huolettomasti kuunnella tavallisella matkaratijolla jopa hyvin häiriöisessä kerrostaloasunnossa, mutta Koli on puolestaan heikkona Kajjjaanissa!

Eipä täällä tosiaan viime talvena kuulunu ollenkaan Pohjois-Amerikka, joskin antenni oli länsilounaaseen, mutta silti!! Liijan etelässä ei Amerikalle olla, koska hyvin se tuntuu kuuluvan vielä Brittein ja Hollannin tasolla. Liekkö asutaan liian idässä, vai mikä lie vielä sitten on... Häiriötaso on täällä kuitenkin erinomaisen alhainen. Aasian suunta eli koillinen vetää jo onneksi Pohjois-Amerikkaa paremmin, muttei kuitenkaan kovinkaan kehuttavasti.
Jil FM 531 kHz Algeriasta tuli viime talvella jopa "tuuttaamalla" ja Tarto sekä Pietari tarjosivat keskipäiväsiä pinta-aaltojaan lähes mualiskuun kevätpäevän tassaokseen asti. AM-signaalien suhteelliset suuntavoimakkuuvvet tosijaan käöttäötyvät vähän samalla tavalla kuin FM-signaalien "keskiverto" tuleminen eri suunnista. Se horisontti näköjään miärejjää vielä paljon näellä LW- ja MW-aluveillahi. Tiällä muuten LW-bandilla myös Norja 153 kHz ja Islanti 207 kHz tulivat talavellahi ihmeen heikosti, ja eri toten juuri tuo Islanti...

Islantia en oo onnistunna kuulemmaan vielä ies Esseilläkkään, en ees kesäkuun 2018 lopun kovilla Aorora-Esseillä. Tosin silloinkin kuuntelin vain kännykkäradiolla ja handsfree-antennilla, mutta kuitenkin ulkona yläkerran lounaisparvella iliman ollessa suosiollinen ulkokuuntelluun. Niin lujjoo essi-asemat tulivat kännykkäratioon jollon Islantihhii oes pitännä olla selevästi kuultavissa, mutta esim. 89.7 MHz:llä jylläs vaen Britannian BBC:t. Kesäkuun lopun 2018 Aorora-Esseillä ulkomaan asemat tulivat niin kovvoo kännykkäratijoon, jollon Kajaanin Aito Iskelmä 91.3 MHz kuatuili tuon tuostahin 40 km:n piästä. Vielä paremmin se kummoutui tämän kesän parhaimmilla kelleillä eli 06.07.2019, jolloin Puolan asemat puski kännykkäratioon parhaemmillaan hifi-äänellä ja lujalla RDS:llä vielä muutama vuos sitten Kajjjaanista vappaana olovalle tuajuuvelle 91.3 MHz. Tommosija kelipäevijä vuan saes olla tiällä syrjempännäe enämpihhii, mutta ne van tahtovat jiähä liijjan ussein tuonne ihmisten ilimoelle.  ::)

Tuttu ja turvallinen Iisalami muistoo aena hyvin eliminoijja Sotkamon Sapsoperällä Islannin testituajuuvven eli 87.7 MHz:n. Iisalami kun tulloo RDS:llä eillä maenitulla ja monella muulla FM-uallolla sisälle kännykkäratijoon sen 24/7.  :P

6
FMDX / Ukkosten ja myrskyjen vaikutus radion kuunteluun
« : 08. 08. 2019 23:11  »
Onneksi itse ei käytännössä koskaan tarvitse irroittaa johtoja ja 200 metrin pitkälankaa radiosta ukkosen takia, kun ei ukonilmat juurikaan uskalla tulla tänne.

Jotain hyötyä siis korkeista vaaroista ja suurista järvenselistä on.
Ukkosrintamat kun eivät melkein ikinä pääse Vuokatin vaarajonon itäpuolelle, sen sijaan Kajaanissa ja Paltamossa on hätä ilmeinen; metsää kaatuu mottikaupalla ja kadut tulvivat siellä tuon tuostakin. Esimerkiksi 2010 myrskyt kylvivät siellä suuria metsätuhoja, mutta Sapsoperällä oli hyvä kun pihalle ilmestyi edes muutamia lätäköitä ja Kuhmossa asfalttikaan ei kastunut.

Lähestulkoon aina kovimmat ukkoset menevät täältä katsottuna lännen eli Kajaanin kautta ohi. Myös pohjoisen kautta menee ohi usein kovia myrskyjä. Harvemmin niitä menee lounaan ja koillisen kautta, vielä harvemmin idän kautta, yhä harvemmin etelän kautta ja kaikkein harvinten kaakon kautta. Kaakon kautta kun ukkonen nousee niin silloin se tulee Sapsoperällä parhaiten päälle, johtuneeko se sitten siitä kun tuolla suunnalla on kaikkein vähiten mäkiä, vaaroja ja järviä. Kaakosta ukkonen tahtoo vaan nousta erittäin harvoin, eipä oo tuosta suunnasta noussut ukkonen mainittavasti ainakaan kymmeneen viimeiseen vuoteen!!!
Silloin jos se sen harvan kerran kaakosta pääsee kunnolla nousemaan, niin silloin kannattaa täälläkin sitä varoa. Kaikista kovin kokemani ukkonen erityisesti lähelle lyövien salamojen suhteen kotonani Sapsoperällä nousikin juuri kaakosta ja tapahtui hellekesänä 2002 tai 2003. Se on toistaiseksi ainut kerta kun ukkonen kunnolla pelotti ja kokonaisuudessaan ainutkertainen kokemus. Mikäli TV ja muuta virtapiikeille herkemppää elektroniikkaa olisi ollut kiinni seinässä ( mm. kahvenkeitin ei kuulu näihin) oesivat suattanneet sannoo palavelusopimuksensa irti.

Myöskään Kuhmossa, Valtimossa ja Nurmeksessa ei ole ollut miesmuistiin kovia ukkosia ja viimevuosina näillä perukoilla Sapsoperä mukaan lukien ei ole oiken edes kunnolla jyrissytkään. Esimerkiksi kesällä 2017 Sotkamon Sapsoperällä en kuullut ainuttakaan ukkosen jyrähdystä!! Taitaa ilmastonmuutos vähentää ukkosia entisestään, ainakin täällä.

Omilla useiden kymmenien hehtaarien metsäpalstoilla ei ole tullut käytännössä ainuttakaan tuulenkaatoa 10:n vuoteen sekä vain hyvin yksittäisten runkojen kaatumisia viimeisten 20-30 vuoden aikana. Kovat metsää kaatavat syysmyrskytkin tahtovat jäädä tuonne Oulujärven ympäristöön. Täällä Sapsoperällä myös sähkökatkoja on paljon vähemmän kuin monissa muutaman tuhannen asukkaan taajamissa. Pisin sähkökatko täällä Sapsoperällä on ollut oman eli reilun 20 vuoden muistiajan mukaan yli 2 tuntia. Muutamia vajaan 2 tunnin katkoja on kohdallani sattunut ja sitten useimpia puolen tunnin katkoja. 10-15 minuutin katkoja kun voi olla puolessa vuodessakin vain muutama tai pari, joskus ei yhtään vaikka kunnon maaseudulla ja joidenkin mielestä jo perukassakin asutaan!!  

Edit: Pohjanmaan ja Pohjois-Suomen Mauri Myrskykään 1982 ei tänne "sivuun" osunut, mutta Kainuukin sai siitä kuitenkin kovan iskun tuolla Puolanka- Suomussalmi akselilla.  :(
Vuoden 1985 syysmyrsky Manta sen sijaan osui pahasti tännekin, mutta onneksi tuollaiset syysmyrskyt ovat täällä syvällä Suomen sisämaassa pilkottavan Sapsojärven laaksossa superharvinaisia, ja toivottavasti pysyisivät tulevaisuudessakin tässä uomassaan.
Mantaa en ole myöskään onnekseni henkilökohtaisesti kokenut, ajankohdan ollessa siihen liian varhanen.   ;)


Myös tykkytalvi 2017-2018 ei aiheuttanut täällä "Sapsojärven montussa" minkäänlaisia metsätuhoja, vaan ne alkoivat vasta noin 200 metrin korkeammalla puolella. Ylä-Kainuussa tuon vuodenvaihteen tykky poikikin lähes viikon mittaiset sähkökatkot, silpoi useat tukkimetät päätehakkuu kuntoon ja antoi etelän metijalle melkoisen uutispommin.
Myös Vuokatin vaaroilla ja Kolilla monet lukemattomat havupuut menettivät latvansa, samoin jotkin keski-ikäiset männyt muutaman kilometrin päässä reilun 210 metrin korkeudessa olevalla lähivaaralla, jonne Lappi kuuluu ULA:lla ihmeen lujaa. Tuo lähivaara on "vain" noin 60 metriä koti-QTH:tani ylempänä, mutta noinkin "pieni" nousu merkkkaa jo monessa asiassa erittäin paljon, kuten esimerkiksi juuri tuossa lumen kertymisessä puihin.
Toki sinä talvena tälläkin rannalla oli lunta normaalia huomattavasti enemmän, 3.4.2018 illalla mittasin lumenmittauspaikassani 95-97 cm vahvuisen hangen. Sotkamon Kuolaniemen virallisella sääasemallakin lumensyvyys kävi parhaimmillaan 90 sentissä. Ilmatieteenlaitoksen virallisella 09:00 Suomen kesäaikaa suoritettavalla lumenmittauksella en ehtinyt valitettavasti käymään, koska uamulla 4.4.2018 piti ehtiä taas tuonne Rovaniemelle asti, jolloin on tyytyminen illalla tehtyyn katsantoon. Laitoin nyt tuota häipymävaraa 2 cm, vaikka lumikepin mukaan se olisi lähempänä 95:tä senttimetriä. Vertailun vuoksi tässä samalla paikalla talvella 2015-2016 suurin lumensyvyys oli vain tasan 30 cm ja se saavutettiin 28.2.2016, 5.3.2016 ja 6.3.2016. Tuo 30 cm on täällä vain vähän alle puolet talven normimaksimista.
Rovaniemelle on muuten täältä matkaa maantietä pitkin lyhintä reittiä käyttäen vajaat 360 km.

Heinäkuu 2019 oli totuttuun tapaan niukka ukkosineen ja lisäksi harvinaisen kuiva, nimittäin lumenmittauspaikan välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan sademittariini ropisi heinäkuussa 2019 vettä vaivaiset 30,5 milliä. Sotkamon Kuolaniemen automaattisella sääasemalla satoi 7/2019 28,9 mm. Manuaalisilla lähiseudun sadeasemilla esim. Kuhmon Apajassa vettä tuli tämän vuoden heinäkuussa 25,5 mm, Kajaanin Paltaniemellä pelkästään 20,5 mm ja Nurmeksen Mujejärvellä omien laskujen mukaan 27,8 mm, mutta Ilmatieteenlaitos ilmoittaa 34,4 mm. Tuo asia pitää selvittää! Joka tapauksessa hieman liian kuivaa on nyt ollut, joskin vielä kovemman kuivuuden vallitessa vuoden 2006 keski- ja loppukesällä satoi Sapsoperällä heinäkuussa silloin noin 25 milliä.


Hieman ihmettelen kun joillakin ihmisillä särkyy joka kesä laitteita ukkosen takia, vaikka ovat asentelleet kaikenmaailman ukkossuojat ja noudattavat ukkosella laitteihen suhteen paljon suurempaa varovaisuutta kuin minä. Ilmeisesti jotkut paikat ovat vuodesta toiseen vaan yksinkertaisesti paljon ukkosherkempiä alueita kuin toiset.

Tässä talossa ei ole ukkosen takia siis särkynyt yhtään laitetta sen vajaan 30 vuoden olemassa olon aikana, vaikka johtoja revitään laiskasti irti harvoin sen tarpeen vaatiessa. Yhdellä lähellä asuvalla sukulaisellani on pakastin joskus 1980-luvulla sipannut ja syyksi epäillään ukkosta, mutta varmuutta tästä ei ole. Joka tapauksessa se on ainut laite hänelläkin joka on suattanna männä losahtoo ukkosen takija sököksi.

Mahdollisia essejäkin toivon mukaan voidaan joskus hamassa tulevaisuudessa kuvioihin ilmestyvillä järeillä ulkoantenneilla kuunnella täällä tehokkaammin kuin muilla, juuri tuon ukkosen suhteen...

7
FMDX / Kesän 2019 kelit
« : 22. 06. 2019 13:01  »
Täytyy sanoa, että on radiohommien suhteen on synti syntyä Kainuuseen ainakin essien osalta. Yritetty on van ei kuulu! Siitäkin edestä Lapuat, Lappeenrannat, Kruunupyyt, Lahdet, Tampereet ja kaikki tältä väliltä kuuluu aivan liian hyvin, mm. Lahti 97.9 MHz 2019 kesäkuun ajan on miltei joka päivä sitä satunnaisesti tarkkailessani tullut RDS:llä CS-150 Thomsonin yläkerran lounaisparven lapamatoon ~375 km etäisyydeltä. Pitäis kai mennä veneeseen kuuntelemaan, jottei Lahti puske päälle. Lähivaaran päällä tilanne ois kai jo katastrofaalinen, mutta onneksi sinne ei ole kiipeemistä kun jalkakin on sökönä.
Sonyn toimituskin epäonnistui ja tais 💰 männä Kankkulan kaevoon!

Rovaniemen posti on syytännä 4-5 vuojjen aekana 200-300 eorrooo puhasta valluuttoo TAEVAEESIIN!!!!!!!
 
Kainuu taitaa olla esseille turhan pohjoisessa, mutta ennen kaikkea liian idässä. Eipä oo muutkaan Kainuun dx-kuuntelijat oikein ulkomaisia kuulleet ellei tuota Ruotsia lasketa.
Laajemminkin Itä-Suomen näkökulmasta katsottuna kelit eivät ole oikein toimineet aina kaakon kulmille asti.
Venäjän TV on kuitenkin esseillä näkynyt jo täällä Kaennuussahhii.

Kainuuhan on kaukana vähän kaikesta niin etelän kasvukeskuksista kuin Lapin tuntureilta tahi Pohjanmuan lakeuksilta. Etelän ihmisille ja myös lappalaisille itse Kainuu tuottaa välillä syvääkin halveksuntaa ja sen sijainti tekköö kunnon päänvaivaa, ollaan joskus Jyväskylässä, mutta nopsasti pian Kuusamossa tahi Karjalan mailla Vienasta Ilomantsiin josta hiilauvumme Kuopijjoon (tämäkin jo käy paremman puutteessa), Kuopiosta lennämme sitten jo Lappeenrantaan ja sieltä Viitasaaren kautta Posiolle. Muitakin paikkoja paljon ehotellaan Kainuun seovuksi, jotkut mieltävät sen Ouluun kuuluvaksi josta kiitos ja kumarrus kuuluu tälle aluepolitiikalle ja median mainostukselle. Todellisuudessa Oulu on hyvin etäinen täällä Sotkamo-Kuhmo akselilla, muualla Kaennussa taas jonnii verran läheisempi ja esim. Vaalakin mäni tuossa viime aekoena muakuntaansa vaehattammoon.

Van voishan sitä tasapuolisuuvven nimissä sannoo, että Hesa on jossahi Seinäjoella!    8)

Mikä Kainuussa on positiivista, niin paikalliset lähetinmastot alkavat olla suurinpiirtein yhtä harvassa kuin Koillismaalla tai Itä-Lapissa. Myös Pohjois-Karjalan koillisosissa on mukavan vapaata turhista paikallislähettimistä.

Myös etelä ja pohjoinen sekoittuu kesäisin mukavasti täällä, valoisaa on öisin kuin Lapissa ja yön äänimaailmaa värittävät viitakerttunen (kattilansangan helistäjä), satakieli, ja pensassirkkalintu. Viitakerttunen laulaa tosiaan välillä niin kuin joku helistäisi kattilan tahi pakin sankaa. Ehdottomasti Suomen lintumaailman ykkössolisteja tai ellei jopa itse se ykkönen. Päivisin on monena vuotena kuulunut kultarinta ja ruisrääkkä, muttei tänä vuonna vielä kumpaakaan. Joskus kymmeniä vuosia sitten on kuhankeittäjäkin vihellelly ja haaveena ois se vielä päästä täällä kuulemaan ja näkemään. Kehrääjän rukki on myös tiällä joskus surissu, mutta sitäkään en ole vielä kuullut kertaakaan. Sotkamon yöt ovat turhan valosija kehrääjille, jollon se on näellä korkkeoksilla harvinaenen kesävieras. Myös Lapin satakieli eli sinirinta olisi haaveissa Sapsoperällä joskus piästä kuulemaan. Sapsoperän rantaluhat ovat tuas varsinnii tiltaltin valatakuntoo, niin kaoniisti se laoloo helekyttellöö syrjemmistä koevuviijjoista. Tiltalttihan ei ihan lähilepikkoon tuu kuten ei muakuntalintumme kuukkelikkaan, ne asustelevat syrjempänä omissa olloissaan niin kun myö kaennuulaesethin. Kuukkeli kuvovaahi Kaennuuta hyvin monella tappoo, kun sitä rupejaa arsinoemmaan eli pohtimmaan syvällisemmin...  :D

Mehtäpeuratokan lähelle muutaman kymmenen metrin päähän voi helposti mm. kevättalvella hiiviskelemällä päästä ja joskus yksinäinen urospeura kävelee sarvet tanassa pyöräilijää kohti jolloin pitää äkäsesti kelloa rimputtaa. "Ulkomailta" tulleet luulevat tätä eläintä heti poroksi, tosin onhan mehtäpeura poron hyvin läheinen sukulainen ja Kainuun pohjoisosat kuuluvatkin poronhoitoalueeseen. Noilla Suomussalmen sekä Puolangan poronhoitoaluveilla Sotkamon lakkahin muuttuu jo Lapin hillaksi. Sotkamossa ei poronhoitoa tietenkään harrasteta, jonka seurauksena täällä on voimakas suurpetokanta niin kuin laajemminkin Kaakkois-Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Erityisesti karhuja, susia ja ilveksiä on paljon sekä ahmojakin ihan mukavasti. Mehtäpeurat voimistavat erityisesti talvisin susikantaa. Sudet liikkuvat aina Länsi-Suommeen saakka vedenjakajaseutujamme pitkin, jossa kaksi Sotkamon kaivostakin sijaitsee; se surullisen kuuluisa Talvivaara ja Sotkamo Silver. Sapsoperällä haisee toisinaan mukavasti kananmunapieru kun Terrafamelta tuuleksii (tällae on jatkununna aenahi sen kymmenkunnan aoringonkierrosta.  :(

Etelän vehmaus tulee Sapsoperän ja Sotkamon viljelyseutuja katsellessa hyvin esille, paikoitellen kumpuisat kylät peltoineen muistuttavat Etelä-Ruotsin Skånea. Valkovuokko mm. kukkii Sotkamossa aivan luonnonvaraisena muutamissa paikoissa (ei kuitenkaan kotonamme) ja Sotkamo taitaa olla sen pohjoisin luonnollinen kasvupaikka.
Lounais-Suomen tulokkaita täällä Sapsoperällä edustavat mm. runsastuneet rusakot, valkohäntäpeurat, mustarastaat ja viimeisimpänä naakat. Joskus saattaa jopa harvinainen fasaanikin näkyä. Siilejä täällä on aina ollut jonkin verran ja harvakseltaan villisikoja, joita on tietyissä Sotkamon kolkissa yllättävän paljon. Villisiat ovat tulleet tänne Etelä-Savosta ja Laatokan Karjalasta.

Tottakai täällä myös rastas jutustelloo, mehto hijjoo sekä teeri kuuhertaa halutessaan reilun 50 metrin päässä pellolla. Aikaisin huhtikuun lopun aamuna teereen kuuherrus on korvia huumaava, kun sitä kuuluu ympäri Sapsojärvee joka suunnasta. Riekkoja eli mehtikanoja oli täällä mukavasti vielä vajaa 20 vuotta sitten, mutta nyt ne ovat hävinneet jostain syystä anahittommiin. Itikat eli siäsket eivät valitettavasti häviä ja kun männöö vähännii tihheemppeen pöhheikköön niin on vuatteet jo mustannaan "ystävistä". Lakat viihtyvät varsinnii vedenjakajamme kosteikoilla ja kosteuden raaka-ainetta saetta riittää siellä oleviin pitäjämme korkeimpiin vaaroihin niin kesällä kuin talavellae. Toesinnaan sitä saetta suahhaan aevan liikoo vuojenajasta riippumatta tiälläe alempannaa "järven hengessä".
Uavvoo lakkeotta löytyy Pohjanmuan malliin myös Kaennuusta ja Sapsoperältä mielin miärin, nimittäen silimijä häekäsevvee jiälakkeotta. Sapsohin antoo tasasta laakeeta jo varsin mukavasti; miltei 15 km piästä piähän ilman maeta sopivista kohista sihtaellessa. Luojetuulet tästä ussein riemastuvathi, hiihtajat ei niinkään... 😉


Taetaa Kaenuu olla esseillehhin liijjan ussein turhan kaokana, näen kertaoksen vuoksi vielä toettakkoon...  :-\

Siitähän vois joskus tuon Utön peditiopaikan vaihtaa Kuolan niemimaahan ja kuunnella kuinka kauniin puhtoista kohinaa sieltä kuuluukaan, olkoon vaikka mitkä Sonyt ja Körnerit. Kuolan niemimaa on Vienan takana, Viena on Kainuun takana ja Kainuu on Savon takana...  :)😀

Kurjuutta lisejää vielä sehhii, että Kaennuun aenu paekallisratijo Kajjaus eli lempinimeltään Najjaos ee oo toellakkaan ennee mikkään meijjän muakunnan paekallinen! Se kun jo tätä männöö kuuluupi Oulussa ja Kouvolassa asti. Siinä mäni sehhii aeto paekallissuus ja eikä Kaenuulla oo nykyvään ennee ollenkaan paekalliskanavija! Varsinkaan virallisesti 1.1.2020 alkaen, käytännössä jo 30.12.2019 lähtiin. :'(  Muilla muakunnilla sitä vaston niitä on vielä tänä päevänähhii yllättävänhi paljo. Esimerkiksi Savossa kuuluu Sandelssi, Turun seovulla Aoran Uallot ja Pohjanmualla Pooki.


PS. Thomsonin korjausyritykset mäni FM ja AM puolelta sen verran pielespuuhun, jolloin Viron uskovaisten kanava 1035 kHz ja Karjalan ratijo 99.6 MHz siirtyivät dx-asemiksi. Norjan ratijo 153 kHz on jo suoranainen superdx.
Noh, onneksi ei epäonni ole koskaan ollut vierasta ja eikä uskollinen Sony Ericsson petä..

Minkälaisia kokemuksia teillä muilla on tähän astisista keleistä?
 

8
Näyttääköhän tuo mainitsemasi radio suoraan PI-koodin vai tarvitseeko sekin modauksen siihen?

Googlettelu näyttää puoltavan enempi tuota modausta?

9
FMDX / Vs: Kesän keliennustaja 2019
« : 21. 04. 2019 16:04  »
Arvaokseni oes; 16.5, 2.6 ja 29.6.

Ensimmäenen töhhäös suattaa hujahtoo tuonne Ukrainan ja Etelä-Venäjän suunttaan.

10
Onkohan kellään myynnissä tai mahollisesti tarpeettomaksi jääneitä perusversiollisia tai modifoitua Sony XDR-F1HD -ratijoita? Tätä laetosta kun kaekki tuntuuvat niin kehuvan muasta taevaesiin.
Oma hintatarjoukseni olisi varovasti näen ens alakuun vajjoon satasen, mutta tarvittaessa pystyn tarjoomaan enemmänkin.
Itekkin olisi mukava päästä tuota ratijota testoomaan tiällä Vuokatin ylivoimakkaassa kentässä, miten sen selektiivisyys ja harhatoestojen sieto ensi alakuun toimivat pelkällä Clasun lapamaolla.
Onkohan tuo ratijo muutenhin herkempi heikkojen kohinassa kuuluvien asemien suhteen Thomsonin CS-150 kaltaisiin stereovirittimiin verattuna, eli niin sanottuihin tavallisiin olohuone-käytössä oloviin ministereoihin?

Myyntitarjouksia kuunnellaan herkin korvin...

11
FMDX / NRJ Skiradio
« : 18. 03. 2019 00:12  »
Vaikka tämä aihe ei varsinaisesti liitykkään FM-DX kuunteluun tai voihan sei liittyäkin, jos joku on onnistunut kuulemaan tämän aseman hyvillä keleillä. Kyseinen aiheeni siis liittyy NRJ Skiradioon. Olisi mukavaa päästä kuulemaan tämän aseman asemakuulutuksia, jinglejä ja mahdollisesti pätkä jostain lähetyksestä. Siis toivon jos jollakin sattuisi olemaan tämän aseman ääninauhotuksia ja /tai RDS -kuvia niin voisi laittaa niitä tänne ketjuun ylös.
Olikohan NRJ Skiradiolla mahdollisesti eri jinglet ja mainokset lähetinmastojen mukaan vai jylläskö täsmälleen sama ohjelmaketju kaikissa näissä yli puolen Suomen lähetinverkossa?
Sekin on epäselvää oliko NRJ Skiradio ympärivuotinen asema esimerkiksi Vuokatissa tai Ylläksellä, vai kuuluiko se pelkästään parhaimman hiihtosesongin aikaan eli keskitalvesta vappuun?

Itsellä ei valitettavasti ole mitään kokemuksia tai muistikuvia tästä kanavasta, sillä aloitin radion ja ylipäätään musiikinkin kuuntelemisen vapun seudussa 2008. Silloin siis sain varsinaisesti omakseni periaatteessa ihka ensimmäisen kännykkäni eli tämän nykyisen niin puhelin- kuin kuuntelukäytössä olevan Sony Ericsson J120i puhelimen. Siitä innostustus ratijota kohtaan sittä lähtihi. NRJ Skiradiohan toimi suunnilleen aikavälillä 2000-2005.

Kuulemma NRJ Skiradio oli Vuokatissakin turistien suuressa suosiossa ja ylipäätäänkin sen kuuluvuusalueillaan suosittu ja arvostettu asema. Vuokatissa tuo NRJ Skiradio kuului nykyisen Yle Puheen samalla antennikorkeudellaan ja 101,2 MHz:n taajuudella. Myös polarisaatio oli tuttu vaaka ja suuntakuviokin täysin ympärisäteilevä, mutta sen sijaan lähetysteho vain 1 kw. Sittemmin tuolla 101,2 MHz:n taajuudella on näissä Sotkamon vaihtelevan näköisissä maisemissa kuulunut heinäkuun 2008 alusta saman vuoden loppuun asti Yle Peili. Vuoden 2009 alusta Radio Peilin nimi muuttui tämän päiväiseksi Yle Puheeksi. Lähetystehokin tässä vaiheessa nousi 1 kw:stä 3 kw:een, eikä ole varmaa tapahtuiko se jo suoraan kesällä 2008 vai myöhemmin vuoden 2009 alussa. Nykyisen 60 kw:n tuuttauksensa Yle Puhe sai vuoden 2012 alkupuolella, aivan tarkkaa päivää tästäkään ei valitettavasti ole tiedossa. Ylipäätään vuosina 2011-2014 radiokuunteluni oli kohdallani hyvin vähäistä ja lähinnä tuli ohjelmakuunneltua etupäässä Kajaanista Vuokattiin siirtynyttä silloista Groove FM:ää ja Kainuun mailla lähetystoiminnan aloittanutta uutukaista Radio Aaltoa sekä kotiseudullani aikaisempaan verrattuna huomattavan paremman kuuluvuuden omaavaa Suomipoppia, kun sehi siirtyi Kajjjaanista Sotkamon Vuokatin ratijomastoon loppusyksystä 2012.

12
DX / AM -bandscan
« : 14. 03. 2019 00:12  »
Olisikohan kellään intoa/halua suorittaa MW- ja LW-bandien scannausta näin varhaisen kevättalven nuorina öina, esimeriksi klo 23-02 välisessä haarukassa?
Antenni mieluiten vaikka jonnekkin lounaan ja lännen välimaastoon.

13
FMDX / FM -bandscan
« : 14. 03. 2019 00:12  »
Olisikohon kellään mahdollista suorittaa tänne FM -bandscanneja varsinkin näin talvisaikaan kelien ollessa aivan nollissa?
Youtube -videotkin myös passaavat. Mieluiten scanni on edustavimmillaan juuri silloin kun ei ole minkäänlaista erityisempää troposfääristä etenemistä. Maaliskuiset kirkkaat tai lumisateiset päivät tahtovat ainakin täällä Sotkamon Sapsoperällä olla tällaisia, erityisesti kun ilmanpaineetkin usein pyörii reilusti alle tuhannessa hehtopascalissa eli millibaarissa.

Antenni vaikka kohti etelälounasta, joka on siis minun lapamatoantennissani usein vakkarisuunta kelittömillä ilmoilla.  :)

Toki kaikki muutkin skannisuunnat käy!  ;)



14
FMDX / Vs: Taajuustukkeista
« : 23. 02. 2019 21:09  »
Pientä lisäpäevitystä jälleen...  ;)

15
Ultralight DX / Software DX:n määrittely
« : 18. 02. 2019 04:04  »
Minun radiolaitteet antenneineen (lukevat siis aina kommenttini alla) ovat kai tätä SoftDX-sarjaa. Vakavaa DX-kuunteluu pyrin näillä kuitennii harrastamaan. Mielestäni esim. Sony Ericsson omalla handsfree- kuulokejohtoyhdistelmällään yltää FM- herkkyydessä arviolta ainakin samalle tasolle kuin Sangean ATS-909 sen piiska-antennillaan. Ehkä Sangeania jopa hitusen paremmallehhii puolelle. En kuitenkaan voi tätä varmaksi sannoo, mutta eri bandscanni videoiden perusteella olettaisi näin. Mistään Sangeanin vehkeistä minulle ei oo kuitenkaan mittään henkilökohtaista kokemusta.

Thomsonini CS150:ssä on mitä ilmeisimmin alkuperäiset 250 kHz:n suotimet FM:lle. Sony Ericssonin J120i:ssä alkuperäisten FM:n suotimien kaistanleveys liikkuu puolestaan 200-225 kHz:n välimaastossa. Mielestäni nämä minun laitteeni ovat aika uusia, koska Thomson on vuosimallia 2005 ja Sony Ericsson on valmistettu helmikuussa 2007.

Ericssonin handsfree- kuulokejohdon 3,5 mm:n plugiin on ostettu Clas Ohlsonilta 10 e maksaneet nappikuulokkeet, jotka kivasti vahvistavat Sony Ericssonin oman handsfree-antennin vastaanottoherkkyyttä. Ericsson on semmoisen kohtalaisen hyvän antennitoteutuksen omaavan autoradion tasolla. Sony Ericsson on edelleen myös tosikäytössä oleva kännykkäni tunnearvollisista syistä sekä sillä on kuultu mm. Vuokatin harvinaiset herkut ohjelmakuuntelun kautta; eli 90,0 MHz:llä toimineet Sputnik ja Radio Elvi sekä 88,8 MHz:llä vähän aikaa kuulunut Radio888. Aikoinaan 8- luokalla kevättalvella 2009 ihmettelin aluksi suurestikin, kun Ericsson haki sisällä aina vaan sattumalta automaattihaulla RDS:n kera Kuopion Vehmasmäen, Kolin ja Iisalmen lähetteitä. Yleensä ne eivät tulleet automaattihaulla, koska johto oli lähes aina aivan mytyssä. Silloin tais olla vissiin normaalia kovempi korkeapaine tai jottae muuta vastaavoo, manuaalista hakua en tuolloin oikein käyttännä. Kyseisenä aikana muistin nippanappa vain Vuokatin taajuudet ulkoa ja opin tuntemaan Kajjjaanin silloisen Voicen 102,8 MHz:llä ja 96,3 MHz:n Suomipopin. Jopa silloista Radio Sputnikkiakin luulin pitkään, että se oekeesti tulloo tuolta Venäjältä mutta eihän meiltä ookkaan Venäjän mualle kun lyhimmillään 80 kilometrijä linnuntietä pitkin.
Eipä silloin oes kyllä uskonunna miten pitkälle tuolla Ericssonilla vielä piäsöö! ;D

Thomson taas poimii käytännössä kaikki lähiasemat Sony Ericssonia paremmin, vaikka Ericsonilla vertailtaisiin asemia aivan lapa-matoantennin vieressä yläkerran terassin parvekkeella. Kovin tympeää hommaa se on erityisesti näpeille jo 15 asteen pakkasessa ja mukavassa vinkassa.  :(

Vakavaa deeäksää pyrin näillä laitoksilla kuitenkin harrastamaan ja varsinkin tuon laitepuolen hankinnat tahtovat olla huonon onnen tahi sitten sen kiven alla. Thomsonin modauttaminen esim. 110 kHz:n filttereihin kiinnostaisi, muttei kukaan maha edes Kajjjaanissakaan sellasta harrastaa.

Sivuja: [1] 2 3