Aiheet

1

FMDX / Ukkosten ja myrskyjen vaikutus radion kuunteluun

« : 08. 08. 2019 23:11  »

Onneksi itse ei käytännössä koskaan tarvitse irroittaa johtoja ja 200 metrin pitkälankaa radiosta ukkosen takia, kun ei ukonilmat juurikaan uskalla tulla tänne.

Jotain hyötyä siis korkeista vaaroista ja suurista järvenselistä on.
Ukkosrintamat kun eivät melkein ikinä pääse Vuokatin vaarajonon itäpuolelle, sen sijaan Kajaanissa ja Paltamossa on hätä ilmeinen; metsää kaatuu mottikaupalla ja kadut tulvivat siellä tuon tuostakin. Esimerkiksi 2010 myrskyt kylvivät siellä suuria metsätuhoja, mutta Sapsoperällä oli hyvä kun pihalle ilmestyi edes muutamia lätäköitä ja Kuhmossa asfalttikaan ei kastunut.

Lähestulkoon aina kovimmat ukkoset menevät täältä katsottuna lännen eli Kajaanin kautta ohi. Myös pohjoisen kautta menee ohi usein kovia myrskyjä. Harvemmin niitä menee lounaan ja koillisen kautta, vielä harvemmin idän kautta, yhä harvemmin etelän kautta ja kaikkein harvinten kaakon kautta. Kaakon kautta kun ukkonen nousee niin silloin se tulee Sapsoperällä parhaiten päälle, johtuneeko se sitten siitä kun tuolla suunnalla on kaikkein vähiten mäkiä, vaaroja ja järviä. Kaakosta ukkonen tahtoo vaan nousta erittäin harvoin, eipä oo tuosta suunnasta noussut ukkonen mainittavasti ainakaan kymmeneen viimeiseen vuoteen!!!
Silloin jos se sen harvan kerran kaakosta pääsee kunnolla nousemaan, niin silloin kannattaa täälläkin sitä varoa. Kaikista kovin kokemani ukkonen erityisesti lähelle lyövien salamojen suhteen kotonani Sapsoperällä nousikin juuri kaakosta ja tapahtui hellekesänä 2002 tai 2003. Se on toistaiseksi ainut kerta kun ukkonen kunnolla pelotti ja kokonaisuudessaan ainutkertainen kokemus. Mikäli TV ja muuta virtapiikeille herkemppää elektroniikkaa olisi ollut kiinni seinässä ( mm. kahvenkeitin ei kuulu näihin) oesivat suattanneet sannoo palavelusopimuksensa irti.

Myöskään Kuhmossa, Valtimossa ja Nurmeksessa ei ole ollut miesmuistiin kovia ukkosia ja viimevuosina näillä perukoilla Sapsoperä mukaan lukien ei ole oiken edes kunnolla jyrissytkään. Esimerkiksi kesällä 2017 Sotkamon Sapsoperällä en kuullut ainuttakaan ukkosen jyrähdystä!! Taitaa ilmastonmuutos vähentää ukkosia entisestään, ainakin täällä.

Omilla useiden kymmenien hehtaarien metsäpalstoilla ei ole tullut käytännössä ainuttakaan tuulenkaatoa 10:n vuoteen sekä vain hyvin yksittäisten runkojen kaatumisia viimeisten 20-30 vuoden aikana. Kovat metsää kaatavat syysmyrskytkin tahtovat jäädä tuonne Oulujärven ympäristöön. Täällä Sapsoperällä myös sähkökatkoja on paljon vähemmän kuin monissa muutaman tuhannen asukkaan taajamissa. Pisin sähkökatko täällä Sapsoperällä on ollut oman eli reilun 20 vuoden muistiajan mukaan yli 2 tuntia. Muutamia vajaan 2 tunnin katkoja on kohdallani sattunut ja sitten useimpia puolen tunnin katkoja. 10-15 minuutin katkoja kun voi olla puolessa vuodessakin vain muutama tai pari, joskus ei yhtään vaikka kunnon maaseudulla ja joidenkin mielestä jo perukassakin asutaan!!  

Edit: Pohjanmaan ja Pohjois-Suomen Mauri Myrskykään 1982 ei tänne "sivuun" osunut, mutta Kainuukin sai siitä kuitenkin kovan iskun tuolla Puolanka- Suomussalmi akselilla. 
Vuoden 1985 syysmyrsky Manta sen sijaan osui pahasti tännekin, mutta onneksi tuollaiset syysmyrskyt ovat täällä syvällä Suomen sisämaassa pilkottavan Sapsojärven laaksossa superharvinaisia, ja toivottavasti pysyisivät tulevaisuudessakin tässä uomassaan.
Mantaa en ole myöskään onnekseni henkilökohtaisesti kokenut, ajankohdan ollessa siihen liian varhanen.   


Myös tykkytalvi 2017-2018 ei aiheuttanut täällä "Sapsojärven montussa" minkäänlaisia metsätuhoja, vaan ne alkoivat vasta noin 200 metrin korkeammalla puolella. Ylä-Kainuussa tuon vuodenvaihteen tykky poikikin lähes viikon mittaiset sähkökatkot, silpoi useat tukkimetät päätehakkuu kuntoon ja antoi etelän metijalle melkoisen uutispommin.
Myös Vuokatin vaaroilla ja Kolilla monet lukemattomat havupuut menettivät latvansa, samoin jotkin keski-ikäiset männyt muutaman kilometrin päässä reilun 210 metrin korkeudessa olevalla lähivaaralla, jonne Lappi kuuluu ULA:lla ihmeen lujaa. Tuo lähivaara on "vain" noin 60 metriä koti-QTH:tani ylempänä, mutta noinkin "pieni" nousu merkkkaa jo monessa asiassa erittäin paljon, kuten esimerkiksi juuri tuossa lumen kertymisessä puihin.
Toki sinä talvena tälläkin rannalla oli lunta normaalia huomattavasti enemmän, 3.4.2018 illalla mittasin lumenmittauspaikassani 95-97 cm vahvuisen hangen. Sotkamon Kuolaniemen virallisella sääasemallakin lumensyvyys kävi parhaimmillaan 90 sentissä. Ilmatieteenlaitoksen virallisella 09:00 Suomen kesäaikaa suoritettavalla lumenmittauksella en ehtinyt valitettavasti käymään, koska uamulla 4.4.2018 piti ehtiä taas tuonne Rovaniemelle asti, jolloin on tyytyminen illalla tehtyyn katsantoon. Laitoin nyt tuota häipymävaraa 2 cm, vaikka lumikepin mukaan se olisi lähempänä 95:tä senttimetriä. Vertailun vuoksi tässä samalla paikalla talvella 2015-2016 suurin lumensyvyys oli vain tasan 30 cm ja se saavutettiin 28.2.2016, 5.3.2016 ja 6.3.2016. Tuo 30 cm on täällä vain vähän alle puolet talven normimaksimista.
Rovaniemelle on muuten täältä matkaa maantietä pitkin lyhintä reittiä käyttäen vajaat 360 km.

Heinäkuu 2019 oli totuttuun tapaan niukka ukkosineen ja lisäksi harvinaisen kuiva, nimittäin lumenmittauspaikan välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan sademittariini ropisi heinäkuussa 2019 vettä vaivaiset 30,5 milliä. Sotkamon Kuolaniemen automaattisella sääasemalla satoi 7/2019 28,9 mm. Manuaalisilla lähiseudun sadeasemilla esim. Kuhmon Apajassa vettä tuli tämän vuoden heinäkuussa 25,5 mm, Kajaanin Paltaniemellä pelkästään 20,5 mm ja Nurmeksen Mujejärvellä omien laskujen mukaan 27,8 mm, mutta Ilmatieteenlaitos ilmoittaa 34,4 mm. Tuo asia pitää selvittää! Joka tapauksessa hieman liian kuivaa on nyt ollut, joskin vielä kovemman kuivuuden vallitessa vuoden 2006 keski- ja loppukesällä satoi Sapsoperällä heinäkuussa silloin noin 25 milliä.


Hieman ihmettelen kun joillakin ihmisillä särkyy joka kesä laitteita ukkosen takia, vaikka ovat asentelleet kaikenmaailman ukkossuojat ja noudattavat ukkosella laitteihen suhteen paljon suurempaa varovaisuutta kuin minä. Ilmeisesti jotkut paikat ovat vuodesta toiseen vaan yksinkertaisesti paljon ukkosherkempiä alueita kuin toiset.

Tässä talossa ei ole ukkosen takia siis särkynyt yhtään laitetta sen vajaan 30 vuoden olemassa olon aikana, vaikka johtoja revitään laiskasti irti harvoin sen tarpeen vaatiessa. Yhdellä lähellä asuvalla sukulaisellani on pakastin joskus 1980-luvulla sipannut ja syyksi epäillään ukkosta, mutta varmuutta tästä ei ole. Joka tapauksessa se on ainut laite hänelläkin joka on suattanna männä losahtoo ukkosen takija sököksi.

Mahdollisia essejäkin toivon mukaan voidaan joskus hamassa tulevaisuudessa kuvioihin ilmestyvillä järeillä ulkoantenneilla kuunnella täällä tehokkaammin kuin muilla, juuri tuon ukkosen suhteen...

2

FMDX / Kesän 2019 kelit

« : 22. 06. 2019 13:01  »

Täytyy sanoa, että on radiohommien suhteen on synti syntyä Kainuuseen ainakin essien osalta. Yritetty on van ei kuulu! Siitäkin edestä Lapuat, Lappeenrannat, Kruunupyyt, Lahdet, Tampereet ja kaikki tältä väliltä kuuluu aivan liian hyvin, mm. Lahti 97.9 MHz 2019 kesäkuun ajan on miltei joka päivä sitä satunnaisesti tarkkailessani tullut RDS:llä CS-150 Thomsonin yläkerran lounaisparven lapamatoon ~375 km etäisyydeltä. Pitäis kai mennä veneeseen kuuntelemaan, jottei Lahti puske päälle. Lähivaaran päällä tilanne ois kai jo katastrofaalinen, mutta onneksi sinne ei ole kiipeemistä kun jalkakin on sökönä.
Sonyn toimituskin epäonnistui ja tais 💰 männä Kankkulan kaevoon!

Rovaniemen posti on syytännä 4-5 vuojjen aekana 200-300 eorrooo puhasta valluuttoo TAEVAEESIIN!!!!!!!
 
Kainuu taitaa olla esseille turhan pohjoisessa, mutta ennen kaikkea liian idässä. Eipä oo muutkaan Kainuun dx-kuuntelijat oikein ulkomaisia kuulleet ellei tuota Ruotsia lasketa.
Laajemminkin Itä-Suomen näkökulmasta katsottuna kelit eivät ole oikein toimineet aina kaakon kulmille asti.
Venäjän TV on kuitenkin esseillä näkynyt jo täällä Kaennuussahhii.

Kainuuhan on kaukana vähän kaikesta niin etelän kasvukeskuksista kuin Lapin tuntureilta tahi Pohjanmuan lakeuksilta. Etelän ihmisille ja myös lappalaisille itse Kainuu tuottaa välillä syvääkin halveksuntaa ja sen sijainti tekköö kunnon päänvaivaa, ollaan joskus Jyväskylässä, mutta nopsasti pian Kuusamossa tahi Karjalan mailla Vienasta Ilomantsiin josta hiilauvumme Kuopijjoon (tämäkin jo käy paremman puutteessa), Kuopiosta lennämme sitten jo Lappeenrantaan ja sieltä Viitasaaren kautta Posiolle. Muitakin paikkoja paljon ehotellaan Kainuun seovuksi, jotkut mieltävät sen Ouluun kuuluvaksi josta kiitos ja kumarrus kuuluu tälle aluepolitiikalle ja median mainostukselle. Todellisuudessa Oulu on hyvin etäinen täällä Sotkamo-Kuhmo akselilla, muualla Kaennussa taas jonnii verran läheisempi ja esim. Vaalakin mäni tuossa viime aekoena muakuntaansa vaehattammoon.

Van voishan sitä tasapuolisuuvven nimissä sannoo, että Hesa on jossahi Seinäjoella!   

Mikä Kainuussa on positiivista, niin paikalliset lähetinmastot alkavat olla suurinpiirtein yhtä harvassa kuin Koillismaalla tai Itä-Lapissa. Myös Pohjois-Karjalan koillisosissa on mukavan vapaata turhista paikallislähettimistä.

Myös etelä ja pohjoinen sekoittuu kesäisin mukavasti täällä, valoisaa on öisin kuin Lapissa ja yön äänimaailmaa värittävät viitakerttunen (kattilansangan helistäjä), satakieli, ja pensassirkkalintu. Viitakerttunen laulaa tosiaan välillä niin kuin joku helistäisi kattilan tahi pakin sankaa. Ehdottomasti Suomen lintumaailman ykkössolisteja tai ellei jopa itse se ykkönen. Päivisin on monena vuotena kuulunut kultarinta ja ruisrääkkä, muttei tänä vuonna vielä kumpaakaan. Joskus kymmeniä vuosia sitten on kuhankeittäjäkin vihellelly ja haaveena ois se vielä päästä täällä kuulemaan ja näkemään. Kehrääjän rukki on myös tiällä joskus surissu, mutta sitäkään en ole vielä kuullut kertaakaan. Sotkamon yöt ovat turhan valosija kehrääjille, jollon se on näellä korkkeoksilla harvinaenen kesävieras. Myös Lapin satakieli eli sinirinta olisi haaveissa Sapsoperällä joskus piästä kuulemaan. Sapsoperän rantaluhat ovat tuas varsinnii tiltaltin valatakuntoo, niin kaoniisti se laoloo helekyttellöö syrjemmistä koevuviijjoista. Tiltalttihan ei ihan lähilepikkoon tuu kuten ei muakuntalintumme kuukkelikkaan, ne asustelevat syrjempänä omissa olloissaan niin kun myö kaennuulaesethin. Kuukkeli kuvovaahi Kaennuuta hyvin monella tappoo, kun sitä rupejaa arsinoemmaan eli pohtimmaan syvällisemmin... 

Mehtäpeuratokan lähelle muutaman kymmenen metrin päähän voi helposti mm. kevättalvella hiiviskelemällä päästä ja joskus yksinäinen urospeura kävelee sarvet tanassa pyöräilijää kohti jolloin pitää äkäsesti kelloa rimputtaa. "Ulkomailta" tulleet luulevat tätä eläintä heti poroksi, tosin onhan mehtäpeura poron hyvin läheinen sukulainen ja Kainuun pohjoisosat kuuluvatkin poronhoitoalueeseen. Noilla Suomussalmen sekä Puolangan poronhoitoaluveilla Sotkamon lakkahin muuttuu jo Lapin hillaksi. Sotkamossa ei poronhoitoa tietenkään harrasteta, jonka seurauksena täällä on voimakas suurpetokanta niin kuin laajemminkin Kaakkois-Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Erityisesti karhuja, susia ja ilveksiä on paljon sekä ahmojakin ihan mukavasti. Mehtäpeurat voimistavat erityisesti talvisin susikantaa. Sudet liikkuvat aina Länsi-Suommeen saakka vedenjakajaseutujamme pitkin, jossa kaksi Sotkamon kaivostakin sijaitsee; se surullisen kuuluisa Talvivaara ja Sotkamo Silver. Sapsoperällä haisee toisinaan mukavasti kananmunapieru kun Terrafamelta tuuleksii (tällae on jatkununna aenahi sen kymmenkunnan aoringonkierrosta. 

Etelän vehmaus tulee Sapsoperän ja Sotkamon viljelyseutuja katsellessa hyvin esille, paikoitellen kumpuisat kylät peltoineen muistuttavat Etelä-Ruotsin Skånea. Valkovuokko mm. kukkii Sotkamossa aivan luonnonvaraisena muutamissa paikoissa (ei kuitenkaan kotonamme) ja Sotkamo taitaa olla sen pohjoisin luonnollinen kasvupaikka.
Lounais-Suomen tulokkaita täällä Sapsoperällä edustavat mm. runsastuneet rusakot, valkohäntäpeurat, mustarastaat ja viimeisimpänä naakat. Joskus saattaa jopa harvinainen fasaanikin näkyä. Siilejä täällä on aina ollut jonkin verran ja harvakseltaan villisikoja, joita on tietyissä Sotkamon kolkissa yllättävän paljon. Villisiat ovat tulleet tänne Etelä-Savosta ja Laatokan Karjalasta.

Tottakai täällä myös rastas jutustelloo, mehto hijjoo sekä teeri kuuhertaa halutessaan reilun 50 metrin päässä pellolla. Aikaisin huhtikuun lopun aamuna teereen kuuherrus on korvia huumaava, kun sitä kuuluu ympäri Sapsojärvee joka suunnasta. Riekkoja eli mehtikanoja oli täällä mukavasti vielä vajaa 20 vuotta sitten, mutta nyt ne ovat hävinneet jostain syystä anahittommiin. Itikat eli siäsket eivät valitettavasti häviä ja kun männöö vähännii tihheemppeen pöhheikköön niin on vuatteet jo mustannaan "ystävistä". Lakat viihtyvät varsinnii vedenjakajamme kosteikoilla ja kosteuden raaka-ainetta saetta riittää siellä oleviin pitäjämme korkeimpiin vaaroihin niin kesällä kuin talavellae. Toesinnaan sitä saetta suahhaan aevan liikoo vuojenajasta riippumatta tiälläe alempannaa "järven hengessä".
Uavvoo lakkeotta löytyy Pohjanmuan malliin myös Kaennuusta ja Sapsoperältä mielin miärin, nimittäen silimijä häekäsevvee jiälakkeotta. Sapsohin antoo tasasta laakeeta jo varsin mukavasti; miltei 15 km piästä piähän ilman maeta sopivista kohista sihtaellessa. Luojetuulet tästä ussein riemastuvathi, hiihtajat ei niinkään... 😉


Taetaa Kaenuu olla esseillehhin liijjan ussein turhan kaokana, näen kertaoksen vuoksi vielä toettakkoon... 

Siitähän vois joskus tuon Utön peditiopaikan vaihtaa Kuolan niemimaahan ja kuunnella kuinka kauniin puhtoista kohinaa sieltä kuuluukaan, olkoon vaikka mitkä Sonyt ja Körnerit. Kuolan niemimaa on Vienan takana, Viena on Kainuun takana ja Kainuu on Savon takana...  😀

Kurjuutta lisejää vielä sehhii, että Kaennuun aenu paekallisratijo Kajjaus eli lempinimeltään Najjaos ee oo toellakkaan ennee mikkään meijjän muakunnan paekallinen! Se kun jo tätä männöö kuuluupi Oulussa ja Kouvolassa asti. Siinä mäni sehhii aeto paekallissuus ja eikä Kaenuulla oo nykyvään ennee ollenkaan paekalliskanavija! Varsinkaan virallisesti 1.1.2020 alkaen, käytännössä jo 30.12.2019 lähtiin.   Muilla muakunnilla sitä vaston niitä on vielä tänä päevänähhii yllättävänhi paljo. Esimerkiksi Savossa kuuluu Sandelssi, Turun seovulla Aoran Uallot ja Pohjanmualla Pooki.


PS. Thomsonin korjausyritykset mäni FM ja AM puolelta sen verran pielespuuhun, jolloin Viron uskovaisten kanava 1035 kHz ja Karjalan ratijo 99.6 MHz siirtyivät dx-asemiksi. Norjan ratijo 153 kHz on jo suoranainen superdx.
Noh, onneksi ei epäonni ole koskaan ollut vierasta ja eikä uskollinen Sony Ericsson petä..

Minkälaisia kokemuksia teillä muilla on tähän astisista keleistä?
 

3

Antennit, Vastaanottimet ja lisälaitteet / Sony XDR-F1HD hinta- ja ostohommat

« : 15. 04. 2019 02:02  »

Onkohan kellään myynnissä tai mahollisesti tarpeettomaksi jääneitä perusversiollisia tai modifoitua Sony XDR-F1HD -ratijoita? Tätä laetosta kun kaekki tuntuuvat niin kehuvan muasta taevaesiin.
Oma hintatarjoukseni olisi varovasti näen ens alakuun vajjoon satasen, mutta tarvittaessa pystyn tarjoomaan enemmänkin.
Itekkin olisi mukava päästä tuota ratijota testoomaan tiällä Vuokatin ylivoimakkaassa kentässä, miten sen selektiivisyys ja harhatoestojen sieto ensi alakuun toimivat pelkällä Clasun lapamaolla.
Onkohan tuo ratijo muutenhin herkempi heikkojen kohinassa kuuluvien asemien suhteen Thomsonin CS-150 kaltaisiin stereovirittimiin verattuna, eli niin sanottuihin tavallisiin olohuone-käytössä oloviin ministereoihin?

Myyntitarjouksia kuunnellaan herkin korvin...

4

FMDX / NRJ Skiradio

« : 18. 03. 2019 00:12  »

Vaikka tämä aihe ei varsinaisesti liitykkään FM-DX kuunteluun tai voihan sei liittyäkin, jos joku on onnistunut kuulemaan tämän aseman hyvillä keleillä. Kyseinen aiheeni siis liittyy NRJ Skiradioon. Olisi mukavaa päästä kuulemaan tämän aseman asemakuulutuksia, jinglejä ja mahdollisesti pätkä jostain lähetyksestä. Siis toivon jos jollakin sattuisi olemaan tämän aseman ääninauhotuksia ja /tai RDS -kuvia niin voisi laittaa niitä tänne ketjuun ylös.
Olikohan NRJ Skiradiolla mahdollisesti eri jinglet ja mainokset lähetinmastojen mukaan vai jylläskö täsmälleen sama ohjelmaketju kaikissa näissä yli puolen Suomen lähetinverkossa?
Sekin on epäselvää oliko NRJ Skiradio ympärivuotinen asema esimerkiksi Vuokatissa tai Ylläksellä, vai kuuluiko se pelkästään parhaimman hiihtosesongin aikaan eli keskitalvesta vappuun?

Itsellä ei valitettavasti ole mitään kokemuksia tai muistikuvia tästä kanavasta, sillä aloitin radion ja ylipäätään musiikinkin kuuntelemisen vapun seudussa 2008. Silloin siis sain varsinaisesti omakseni periaatteessa ihka ensimmäisen kännykkäni eli tämän nykyisen niin puhelin- kuin kuuntelukäytössä olevan Sony Ericsson J120i puhelimen. Siitä innostustus ratijota kohtaan sittä lähtihi. NRJ Skiradiohan toimi suunnilleen aikavälillä 2000-2005.

Kuulemma NRJ Skiradio oli Vuokatissakin turistien suuressa suosiossa ja ylipäätäänkin sen kuuluvuusalueillaan suosittu ja arvostettu asema. Vuokatissa tuo NRJ Skiradio kuului nykyisen Yle Puheen samalla antennikorkeudellaan ja 101,2 MHz:n taajuudella. Myös polarisaatio oli tuttu vaaka ja suuntakuviokin täysin ympärisäteilevä, mutta sen sijaan lähetysteho vain 1 kw. Sittemmin tuolla 101,2 MHz:n taajuudella on näissä Sotkamon vaihtelevan näköisissä maisemissa kuulunut heinäkuun 2008 alusta saman vuoden loppuun asti Yle Peili. Vuoden 2009 alusta Radio Peilin nimi muuttui tämän päiväiseksi Yle Puheeksi. Lähetystehokin tässä vaiheessa nousi 1 kw:stä 3 kw:een, eikä ole varmaa tapahtuiko se jo suoraan kesällä 2008 vai myöhemmin vuoden 2009 alussa. Nykyisen 60 kw:n tuuttauksensa Yle Puhe sai vuoden 2012 alkupuolella, aivan tarkkaa päivää tästäkään ei valitettavasti ole tiedossa. Ylipäätään vuosina 2011-2014 radiokuunteluni oli kohdallani hyvin vähäistä ja lähinnä tuli ohjelmakuunneltua etupäässä Kajaanista Vuokattiin siirtynyttä silloista Groove FM:ää ja Kainuun mailla lähetystoiminnan aloittanutta uutukaista Radio Aaltoa sekä kotiseudullani aikaisempaan verrattuna huomattavan paremman kuuluvuuden omaavaa Suomipoppia, kun sehi siirtyi Kajjjaanista Sotkamon Vuokatin ratijomastoon loppusyksystä 2012.

5

DX / AM -bandscan

« : 14. 03. 2019 00:12  »

Olisikohan kellään intoa/halua suorittaa MW- ja LW-bandien scannausta näin varhaisen kevättalven nuorina öina, esimeriksi klo 23-02 välisessä haarukassa?
Antenni mieluiten vaikka jonnekkin lounaan ja lännen välimaastoon.

6

FMDX / FM -bandscan

« : 14. 03. 2019 00:12  »

Olisikohon kellään mahdollista suorittaa tänne FM -bandscanneja varsinkin näin talvisaikaan kelien ollessa aivan nollissa?
Youtube -videotkin myös passaavat. Mieluiten scanni on edustavimmillaan juuri silloin kun ei ole minkäänlaista erityisempää troposfääristä etenemistä. Maaliskuiset kirkkaat tai lumisateiset päivät tahtovat ainakin täällä Sotkamon Sapsoperällä olla tällaisia, erityisesti kun ilmanpaineetkin usein pyörii reilusti alle tuhannessa hehtopascalissa eli millibaarissa.

Antenni vaikka kohti etelälounasta, joka on siis minun lapamatoantennissani usein vakkarisuunta kelittömillä ilmoilla. 

Toki kaikki muutkin skannisuunnat käy! 

7

Ultralight DX / Software DX:n määrittely

« : 18. 02. 2019 04:04  »

Minun radiolaitteet antenneineen (lukevat siis aina kommenttini alla) ovat kai tätä SoftDX-sarjaa. Vakavaa DX-kuunteluu pyrin näillä kuitennii harrastamaan. Mielestäni esim. Sony Ericsson omalla handsfree- kuulokejohtoyhdistelmällään yltää FM- herkkyydessä arviolta ainakin samalle tasolle kuin Sangean ATS-909 sen piiska-antennillaan. Ehkä Sangeania jopa hitusen paremmallehhii puolelle. En kuitenkaan voi tätä varmaksi sannoo, mutta eri bandscanni videoiden perusteella olettaisi näin. Mistään Sangeanin vehkeistä minulle ei oo kuitenkaan mittään henkilökohtaista kokemusta.

Thomsonini CS150:ssä on mitä ilmeisimmin alkuperäiset 250 kHz:n suotimet FM:lle. Sony Ericssonin J120i:ssä alkuperäisten FM:n suotimien kaistanleveys liikkuu puolestaan 200-225 kHz:n välimaastossa. Mielestäni nämä minun laitteeni ovat aika uusia, koska Thomson on vuosimallia 2005 ja Sony Ericsson on valmistettu helmikuussa 2007.

Ericssonin handsfree- kuulokejohdon 3,5 mm:n plugiin on ostettu Clas Ohlsonilta 10 e maksaneet nappikuulokkeet, jotka kivasti vahvistavat Sony Ericssonin oman handsfree-antennin vastaanottoherkkyyttä. Ericsson on semmoisen kohtalaisen hyvän antennitoteutuksen omaavan autoradion tasolla. Sony Ericsson on edelleen myös tosikäytössä oleva kännykkäni tunnearvollisista syistä sekä sillä on kuultu mm. Vuokatin harvinaiset herkut ohjelmakuuntelun kautta; eli 90,0 MHz:llä toimineet Sputnik ja Radio Elvi sekä 88,8 MHz:llä vähän aikaa kuulunut Radio888. Aikoinaan 8- luokalla kevättalvella 2009 ihmettelin aluksi suurestikin, kun Ericsson haki sisällä aina vaan sattumalta automaattihaulla RDS:n kera Kuopion Vehmasmäen, Kolin ja Iisalmen lähetteitä. Yleensä ne eivät tulleet automaattihaulla, koska johto oli lähes aina aivan mytyssä. Silloin tais olla vissiin normaalia kovempi korkeapaine tai jottae muuta vastaavoo, manuaalista hakua en tuolloin oikein käyttännä. Kyseisenä aikana muistin nippanappa vain Vuokatin taajuudet ulkoa ja opin tuntemaan Kajjjaanin silloisen Voicen 102,8 MHz:llä ja 96,3 MHz:n Suomipopin. Jopa silloista Radio Sputnikkiakin luulin pitkään, että se oekeesti tulloo tuolta Venäjältä mutta eihän meiltä ookkaan Venäjän mualle kun lyhimmillään 80 kilometrijä linnuntietä pitkin.
Eipä silloin oes kyllä uskonunna miten pitkälle tuolla Ericssonilla vielä piäsöö!

Thomson taas poimii käytännössä kaikki lähiasemat Sony Ericssonia paremmin, vaikka Ericsonilla vertailtaisiin asemia aivan lapa-matoantennin vieressä yläkerran terassin parvekkeella. Kovin tympeää hommaa se on erityisesti näpeille jo 15 asteen pakkasessa ja mukavassa vinkassa. 

Vakavaa deeäksää pyrin näillä laitoksilla kuitenkin harrastamaan ja varsinkin tuon laitepuolen hankinnat tahtovat olla huonon onnen tahi sitten sen kiven alla. Thomsonin modauttaminen esim. 110 kHz:n filttereihin kiinnostaisi, muttei kukaan maha edes Kajjjaanissakaan sellasta harrastaa.

8

[OFFTOPIC] / Ylivoimakkaat paikallislähettimien radiokentät

« : 17. 02. 2019 00:12  »

Haluan tähän vielä kerrata ja mielelläni kuulla muiden kokemuksia paikallismastojen ylivoimakkaista radiokentistä. Mielestäni koen oman koti-QTH:ni Vuokatin paikalliskentän Suomen oloissa jopa harvinaisen voimakkaaksi.

Erityisesti Ylen ynnä Novan 60 kw:n myllyt ovat aivan omaa luokkaansa voimakkuudellaan Sotkamon Sapsoperällä. Kyntteliin kun on linnuntietä matkaa vain reilut 10 kilometriä ja lisäksi aivan esteetön näköyhteys latvasta tyveen asti. Ylen myllyjen kenttä vastaa meillä suunnilleen samaa kuin joku 1 kw:n lähetin olisi vain muutaman sadan metrin päässä! Hyvin harvoissa kaupunki- tai muissakaan paikoissa olen todennut paikalliskentän olevan edes samalla tasolla kuin kotonani Sapsoperällä. Onneksi sentään muutamia Vuokatin kaupallisia mm. Aalto ja Loop on rajoitettu tänne idän ja kaakon suuntiin Venäjän ansiosta. Oikein kovilla es-keleillä nämä kaupalliset saattaisivat kaatuakin, mutten ole toistaiseksi sitä pystynyt todistamaan. Ylen ja Novan tuutat ovat tietysti ympärisäteileviä..

Huomattavaa tässä on vielä se, ettei Vuokatin Ylen ja Novan myllyt ole läheskään kovimmillaan 1-4 km:n päässä lähetintornista vaan vasta usein siinä 10-15 km säteellä, mikäli on esteetön näköyhteys koko mastoon. Tätä aluksi itekkin ihmetettelin suuresti mutta ilmeisesti Ylen antennit on niin korkeella, että se ihan paras lähetysvoema liitelee lähialueiden yli hieman kauemmaksi. Sen sijaan mm. Vuokatin matkailukeskuksen ympäristöissä mistä on siis esteetön näköyhteys koko mastoon alhaalta ylös asti, tulevat Vuokatin kaupalliset Sapsoperääkin voimakkaammin. Ilmeisesti matalampi antennikorkeus antaa parhaimman tuuttauksen siihen 1-5 km:n haarukkaan. Suurin ero kaupallisten voimakkuuksissa on havaittavissa Vuokatin taajaman ja Sapsoperän suhteen varsinkin noissa itään ja kaakkoon rajoitetuissa asemissa eli Kajauksessa, Radio Aallossa sekä Loopissa. Ne tulevat Sapsoperälle huomattavasti Vuokatin lähialueita heikommin. Kuitenkaan Vuokatin kaupalliset eivät siellä Vuokatissakaan ole niin voimakkaita tuuttaajia kuin Yle Novineen Sapsoperällä. 1-3 kw:n kaupallisilta vaati siis ylipäätäänkin sen muutaman sadan metrin etäisyyden lähettimmeen melekein missä tahansa mastossa, jotta ne alkaa tuutata samalla teholla kuin nuo Vuokatin Ylet ja Nova kotonani.

Sapsoperän Vuokatin digikenttien voemasta jottae kertoopi se, että mm. Philips DTR210/12 perusboksilla esim. talon yläkerran itä- ja kaakkoispäädyssä tulevat TV-lähetykset pätkimättömällä kuvalla jopa iliman mittään antenneja/antennjohtoja! Riittee ku pelekkee boksija sen tyhjän antenniliittimen kera kiäntellöö sopivaan asentoon, niin johan alakaa kuvat kirkkaana näkymään joka kanavalla!   Usein paras kohta on, kun boksin antenniliitäntäpaikka osoittaa hiukannii Vuokatin suuntaan eli vaikkapa pohjoiseen tahi etelään. Myöson länsisiivessä olevan epäherkemmän Samsungin taulutelkan (ainut dx-toosani analogipuolelle) digiviritin tällä hommalla näyttää noin puolet Vuokatin kanavista pätkimättä telkun antenniliittimen ollessa jo valmiiksi suunnilleen Vuokattiin päin.
Sormenpiällä kun hipasoo vähännii mihin tahansa talomme ylä- ja alakerroissa oleviin DVB-T -virittimillä varustettuihin TV:n tai boksien antenniliitäntäpaikkoihin, niin sinkut laadun kera ovat joka muxilla aevan tapissa! Halapoo toosan kahtomista tämmönen!

Jopa Clas Olsonin laadukas ja hyvin suojattu koksijohto joutuu antautumaan Vuokatille Sapsoperällä. Nimittäin se antaa mainiot signaalit toosaan joka muksille jopa Samsungin taulutv:n hieman epäherkemmällä virittimelläkin, vaikka sen toisessa päässä ei ois mitään. Kentät tulloo väkisin johon suojauksen läpi. Hyvvee tavaroo tuo johto kuitennii on. Ero on muun muassa kuin yöllä ja päivällä kun sitä johtoo tuolla Rovaniemellä vertovvaa puolta halavempaan vastaavanlaeseen johtoon muun muassa Pyhätuntunturin näkyvyyvven häiriöihen suhteen. Sua nähä millon löytääpi niin hyvän antennojohon, jolloin LG:n herkempi viritinhi näöttee puhasta nolloo sinnaalitassoessa.

Lisäksi Samsungin taulu yliohjautuu pahasti Vuokatin Ylen ja Novan tuutista mm. VHF-kanavilla 7-11. Kyseisillä kanavilta (taajuuskaista 174-204 MHz) pystyy naottimmaan ohjelmakuuntelun tasolla esimerkiksi Kaennuun ratijon ja YLE Äksän suorista lähetyksistä! Tosin muun muassa Yle Puhe eijjoo lisännynnä kuvakoosteita jiäkiekkokierrokselleen jostaen syystä.  Tämmöset naotinnot.., siitähi huolimatta vaekka V-antenni iliman mittään vahvistinta osottaa eteläkuakkoon eikä lännen ja luoteen välisiin tuulensuuntiin. Toki harhatoestot suattavat vähentyä mikäli tuota V:n mallista TV-antennia suuntailisi tuonne etelän ja lounaan välisille sektoreille, mutta tätä en oo toestaseksi kokeillunna.

Mutta onhan Vuokatin tigikanavillahhii se 80 kw:n lähetysteho ja itse masto sekä sen hyötykorkeus vaaran takija on Suomen korkeimmassa piässä.
Eipä Rovaniemellä toemi ies tuo sormenpiätemppukkkaan juuri laenkaan vaekka Vennivuaran TV-masto on linnuntietä pitkin tasan 10 kilometrin piässä...

Onko kellään siis vastaavanlaisia kokemuksia esimerkiksi digitv-kenttien voimakkuuksista?
Lisäksi olisi myös mukava kuulla eri kokemuksia voimakkaista Lahden pitkä- ja Porin lyhytaaltoasemista johtuneista kaikenlaisista vaikutuksista niiden lähialueillaan?

9

DX / Am-deeäksästä ja sen antenneista

« : 13. 02. 2019 23:11  »

Mulla muuten Thomson CS-150:ssä on 200 metrin pitkälanka-antenni sisäloopin kaverina maadottajan virkaa hoitamsssa. Pitkälanka-antenni on siis yhdistetty Thomsonin kaiuttimen maaliitäntään josta se on kieputettu FM:n antenniliittimen ympärille (vähentää ehkä hieman jopa ULA:n häiriöitäkin), mistä se taas lähtee ikkunankarmista ulos yhdistettynä talon peltikattoon ja on sitten vedetty pihapuitten kautta maahan lumihangen (muttei itse maan) alle länsilounaaseen vajaan 200 metrin pituiselle matkalle. Antennin loppupää on noin 13 metriä alempana kuin sen alkupää. Pitkä lanka-antennina on siis vajaan 2 mm:n paksuista rautalankaa ja antenni on siis tehty punomalla neljä erillistä reilun 40 metrin rautalangan pätkää yhteen.

Pelkkä pitkälanka-antenni yhdistettyna Thomsonin am-antenniliitäntään nosti sisältä saapuvat häiriöt kohtuuttomalle tasolle ja toisekseen yliohjasi pahasti esim. Europa Libertyä eli 1386 kHz:ä sekä todennäköisesti myös BBC:n myllyjä ja Tarton asemaa. Maadottajan virassa toimiessaan pitkälankaa tehostaa loopin vastaanottoa erityisesti etelän ja luoteen välisestä sektorista ja toisaalta myös koillisen puolelta, jolloin esim. 972 kHz:n korealainen kuuluu satunnaisesti iltapäivisin ja alkuiltaisin. Lisäksi tämä "yhdistelmäantenni" sisälooppiin verrattuna vähentää sisältä saapuvia sähköhäiriöitä entisestään, kun taas pelkkä pitkälanka nosti niitä yksin looppiin verrattuna paljon voimakkaammiksi. Eurooppalaisten lähiasemien signaalit pysyvät mukavalla tasolla, joskin 1386 kHz on ajoittain yliohjautumisen rajoilla, muttei onneksi ala sitä tekemään. Kuitenkin loopin kääntely eri suuntiin vaikuttaa edelleen toivotulla tavalla haluttujen asemien voimasuhteisiin.

Amerikkaa en oo vaan jaksanut ihan aamuyöhön asti valvoa.. Vedin pitkälangan länsilounaaseen erityisesti lattareiden takia joten NA-asemat saattavat sillä olla lujassa. Kaeken lisäksi keskiualtotarjonnasta piäsöö nii harvoen naottimmaan, koska Rovaniemeltä Sapsoperän suuntaan käövät vieraelumahollisuuvvet ovat näellä hetkillä kovin rajalliset. Rovaniemellä tuas männöö valavomisen ja kuuntelun suhe aevan päevaston ku Sotkamossa, vaekka yritän siihen valavomisseen parhaanni mukkaan jarruja kapuloihen kera laettoo. 

Pitkälanka maadoittajana toi myös mm. 207 kHz:n Islannin kuuluville mihin looppi ei aivan riittänyt, joskin sillä kuului jo ennestäänkin öisin esim. 531 kHz:n Algerian Jil Fm hifinä. Pelkällä sisäloopilla ei myös 1620 kHz:n Hollannin ynnä muutkaan privaatit pihahtanukkaan, mutta tällä nykyisellä viritelmällä 1620 kHz:ltä kuuluu lähetyksiä monesti ihmeen kirkkaasti, varsinkin puolenyön aikaan sekä siitä sitten etteenpäen.

Rovaniemen Rantavitikassa paljas pitkälanka-antenni aiheutti taas pahoja yliohjautumisia lyhytaalloilla toimivista kinkki- ynnä muun Aasian internationaaliasemista MW-alueelle, Sapsoperällä puolestaan nuo Euroopan MW-lähiasemat tekivät sitä, mutta eivät lyhytaaltoasemat. Rovaniemellä taas Euroopan keskiaaltoasemat eivät juurikaan aiheuttaneet havaittavia yliohjautumisia pelkällä maadoittamattomalla pitkälangalla ja siellä pitkälanka-antenni oli vuoden 2018 loka-marraskuun testijakson aikana vedetty etelälounaan ja lounaan välliin.

Onkohan kukkaan täällä mahdollisesti aikaisemmin kuullut keltään muulta samantapaisista antenniviritelmistä kuin tämä minun nykyinen am-antennini?

10

DX / Digitaalisen telkkarin diksaaminen

« : 15. 01. 2019 05:05  »

Onkohan kellään puolestaan havaintoja digitaalisen teeveen kaukokatselusta sekä ns. semilokaalista katsonnasta jossa vastaanotetaan yhtäjaksoisesti kuvaa 100:sta kilometristä ylöspäin?

11

DX / Analogisen telkkarin diksaaminen

« : 15. 01. 2019 05:05  »

Onkohan kellään kokemuksia analogisen tv:n kaukokatselusta?

12

FMDX / Taajuustukkeista

« : 19. 12. 2018 02:02  »

Onkohan 13 taajuustuketta miten paha saldo?

Sotkamon Sapsoperällä on siis tällä hethellä 13 taajuustuketta kun lasketaan pelkästään Vuokatin asemat, mitkä muuten tulevat erittäin lujaa. Normaalisti olisi 12 taajuustuketta, mutta nyt niin vuoden pimeimpänä kuin valoisampanakin aikana tuo Vuokatin 90,0 MHz:n tilapäistaajuus on käytössä.

Erityisesti Ylen ynnä Novan 60 kw:n myllyt ovat aivan omaa luokkaansa voimakkuudellaan. Kyntteliin kun on linnuntietä matkaa vain reilut 10 kilometriä ja lisäksi aivan esteetön näköyhteys latvasta tyveen asti. Ylen myllyjen kenttä vastaa meillä suunilleen samaa kuin joku 1 kw:n lähetin olisi vain muutaman sadan metrin päässä! Hyvin harvoissa kaupunki- tai muissakaan paikoissa olen todennut paikalliskentän olevan edes samalla tasolla kuin kotonani Sapsoperällä. Onneksi sentään muutamia Vuokatin kaupallisia mm. Aalto ja Loop on rajoitettu tänne idän ja kaakon suuntiin Venäjän ansiosta. Oikein kovilla es-keleillä nämä kaupalliset saattaisivat kaatuakin, mutten ole toistaiseksi sitä pystynyt todistamaan. Ylen ja Novan tuutat ovat tietysti ympärisäteileviä..

Huomattavaa tässä on vielä se, ettei Vuokatin Ylen ja Novan myllyt ole läheskään kovimmillaan 1-4 km:n päässä lähetintornista vaan vasta usein siinä 10- reilun 15 km säteellä, mikäli on esteetön näköyhteys koko mastoon. Tätä aluksi itekkin ihmetettelin suuresti mutta ilmeisesti Ylen antennit on niin korkeella, että se ihan paras lähetysvoema liitelee lähialueiden yli hieman kauemmaksi. Sen sijaan mm. Vuokatin matkailukeskuksen ympäristöissä joista on siis esteetön näköyhteys koko mastoon alhaalta ylös asti, tulevat Vuokatin kaupalliset Sapsoperääkin voimakkaammin. Ilmeisesti matalampi antennikorkeus antaa parhaimman tuuttauksen siihen 1-5 km:n haarukkaan. Suurin ero kaupallisten voimakkuuksissa on havaittavissa Vuokatin taajaman ja Sapsoperän suhteen varsinkin noissa itään ja kaakkoon rajoitetuissa asemissa eli Aito Iskelmässä (ent. Kajaus), Radio Aallossa sekä Loopissa. Ne tulevat Sapsoperälle huomattavasti Vuokatin lähialueita heikommin. 107.0 HitMixi (ent. Rokki) omaa myös tänne päin mukavaa rajoituksen poikasta havaintojeni mukaan.

Kun Vuokatin kaveriksi sitten tuupataan Kajaanin kaupalliset asemat 40 km:n päästä, taajuustukkeita kertyy 20 kipaletta, mutta tähän liutaan voidaan jo saman tein lisätä Kolin kolmekymppiset. Melkein Kajjjaanin ja Kolin kimppaan voitaisiin ynnätä useat Iisalmen lähetteet, mutta ne eivät kuitenkaan tähän ihan ylety kokonaistarkastelun osalta. Taajuustukkeet sitten pyörähtävätkin äkkiä reiluun kolmeenkymmeneen, mikäli mielitään tähän toiseen tukkojoukkoon kuuluvaksi nuo Iisalmenkin voimakkaimmin tulevat lähetteet. Melkein tähän toiseen eli "Kajaani-Koli sarjaan" kuuluisivat myös Kuopion 50 kilowattiset ja varsinkin nuo 91.6, 93.9, 98.1 ja 106.7 megaset, jolloin ollaan neljässäkymmenissä. Essi kuitenkin jo melko helposti selättää tämän kolmossarjan, kakkossarja on haasteellisempi mutta esim. Kajaani ymmärtää antaa tilloo ulkomuan eläville.
Kolmannesta eli "Vehmasmäki sarjasta" siirrytään neljäntenä olevaan "Pihtipudas- Paljakka sarjaan". Tässä kerhossa pyörivät niin Paljakan kuin Kuhmon kajaukset (nyk. Aito Iskelmät), Tahkon bilepaikan pari lähetintä, Haapaveden, Pihtiputaan ja Taivalkosken ylet sekä erittäin usein Taka-Keljokin, ollen monasti Pihtipudasta parempana. Laskuista putosin jo pois, mutta mitä varmimmin seilataan lähempänä kuuttakymppiä kuin viijettäkymmentä.

Etäisyydet eivät mitenkään ainakaan omassani QTH:ssa sanele näitä sarjoja, sillä mm. Oulun Kiiminki ja Hollolan Tiirismaa ovat varsinkin kesäisin samassa kahvihuoneessaan, olisiko se nyt järjestyksessään viides. Vitos- ja kuutossarjoihin kyllä tulijoita riittää ja sopuhan tarvittaessa lisätilaa antaa. Näillä sarjoilla kun näkyy olevan paljon naapuripuolen vaihtoja suuntaan jos toiseenkin muun muassa vuodenajasta riippuen, esimerkiksi Lapua on halunnut jo lokakuusta asti jostain syystä tippua huomaamattomammalle kutosklubille. Sama Diili talvisin tuntuu Lapuan kanssa yleensä ottaen myös olevan mm. Kruunupyyllä, Mikkelillä, Lappeenrannalla, Tampereella ja Hollolalla ainakin J120i Erkillä sisällä yläkerrassa kuulosteltuna.

Noitahan sarjoja olisi vielä iso pino lisää, riippuen ihan jokaisen ULA-mausta miten puhtaita taajuuksia halutaan pyörittää. 

13

Antennit, Vastaanottimet ja lisälaitteet / Lapamatoantennista ja Thomson CS-150:stä

« : 11. 12. 2018 14:02  »

Onkohan kellään kokemusta otsikon anteenista ja radiosta?

Esim. niillä kuului RDS:llä Keljon 92,5 ja 99,3 MHz Sotkamon Sapsoperälle illalla 7.12.2018. Matkaa tulee reilu 250 km ja mitään tropoa ei ollut. Myös kuului yllättävän hyvin tehoonsa nähden Ylex 87,6 MHz:llä (tuli lähes RDS:llä) ja sekä 95,9 MHz:n Patmoksen pystyi tunnistamaan.
Mm. Kuopion 50 kw:n Ylet tulee lähes 24/7 RDS:llä pikkasen vajaan 160 km:n päästä. Pienelläkin tropolla ne voivat tulla erittäin voimakkaalla stereolla. Normaalisti ne eivät stereolla yleensä tule, mutta RDS erityisesti 91,6 MHz:n kohdalla on pätkimätön vaikka lähete tulee monona. Lisäksi 5 kw:n 88,1 MHz:n YLE Puhe voi tulla toisinaan herkästikkin RDS:llä, jos taajuusalue on riittävän vapaa muista asemista ja jonkin verran sitä tropoa ilmassa. Pahin häiriköijä tuolle YLE Puheelle on Lapuan YLE Yksi.
Thomsonissa stereokooderi on muuten siäjetty hyvin ylös, sillä esim. Iisalmen 88,3 MHz:n Kajauksen RDS-datan ollessa jo noin 95 prosenttisesti pätkimätön sen lähete tulloo edelleen monona. Vasta kysseisen aseman RDS-datan lähestyessä 100% pätkimättömyyttä rupejaa sterokuvakehhii vilkkummaan näötöllä.

Paljonkohan lapamatoantenni antaa vahvistusta 3 tai 5-elementtisiin yageihin verrattuna? Entä 8-elementtisten osalta?
Lisäksi tuosta Thomsonin herkkyydestä ULA- ja AM-puolesta olisi mukava saada faktatietoa sekä eri käyttökokemuksia. 
Omiin havaintoihini ja kokemuksiini perustuen lapamatoantennillakin pystyy tekemään mukavasti tuota suuntaamista.