Naapurimaiden TV ja FM asemien vastaanottoa lievealueilla keleillä tai ilman

[holmch]

Tänään oli pitkän ja rasvatyynen nollakelin jälkeen pientä heiluntaa lievealueen FM-kuuuntelussa täällä Turussa.

Mistään mainittavasta troposta ei kuitenkaan ollut kyse keliennusteenkin näyttäessä täysin kuolleelta.




Kaunis talvinen korkeapaine kuitenkin ja jotain elonmerkkejä pitkästä aikaa myös VHF-III bandilla (DAB).




FM-puolella SR P3 Ahvenanmaan Sundin maston kautta taajuudella 88,6 MHz tulee tänne nyky-QTH:ni (n.120 km) yleensä aika heiveröisesti, mutta sen signaalinvaihtelut saattavat joskus yllättää.




Muutama tunti sitten se hävisi käytännössä kokonaan kuuluvista, mikä on jo aikamoinen saavutus ottaen huomioon siihen suunnatun 5-elementtisen antennini!



Vastaanotto heikkeni voimakkaasti antennilta tulevien RF-tasojen laskiessa ja signaalin CNR:n pudotessa kauas alle ELAD:in
kohinakynnyksen.

Tyhjentyvältä taajuudelta antennin takakeilasta kuului välillä heikosti Radio City Ypäjältä vertikaalipolarisaatiolla (3 kW, V-pol).


Vajaan tunnin kuluttua se (SR P3) kuitenkin tuli taas huomattavasti normaalia paremmin virheettömin RDS-signaalein!



2021-02-17 - FM-keliä, Sund 88,6 MHz max -63,9 dBm, SNR 42,3 dB

Tässä vielä pieni vastaava ruudunkaappaus/ääninäyte n. -59 dBm:n signaalitasoin SR P3 88,6 MHz (from a distance of 120km using a 5-el FM-yagi @48 mts). Signaalinvoimakkuudessa oli näin heiluntaa jopa yli 20 dB, aikamoista kelittömän päivän menoa täällä lievealueen äärimmäisillä reunoilla kuitenkin :-)


Taisi olla kysymys hetkellisestä ns. negativisesta troposta jota saattaa joskus ilmetä ilmakehän lämpöitlaerojen myötä, joskus myös mielestäni juuri tropon avatessa tai sitä arpoessa.


TROPOSPHERIC SUB-REFRACTION (-Tr) (www.dxinfocentre.com)

Siitä on hieno selitys kuvan linkissä, kuten muistakin tropoheijastumista ja erityyppisistä kanavoitumisista, kannattaa lukaista!



EDIT 2021-02-18:

Koska sama voimakas signaalin vaihtelu jatkui kylmän ja tyynen yön jälkeen vielä tänäänkin, lisää pohdintoja samaisesta voimakkaasta ja ilmeisen paikallisesta "negatroposta"...

Olisikohan syy lievealueen topografiassa tai vaikkapa meren ja mantereen yhteisvaikutuksessa ilman lämpeämiseen ja kerrostumiseen (vrt. piirroksen punaisen lämpimän ilmapatjan radioaaltoja ylös heijastava vaikutus).

Edelleen ajatuksena, että täällä Turussa kaupungin ruutukaavaan tultaessa, on autonkin lämpömittarista seuraten usein ainakin talvella, parisen astetta lämpimämpää kuin kaupungista esim. Raumantietä poistuttaessa. Muodostuisiko tänne kaupungin ylle joskus tyynellä ja kylmällä ilmalla (kuten juuri nyt eilen ja tänään) rakennusten ja asutuksen hukkalämmöstä sekä ilman epäpuhtauksista ja pienhiukkasista johtuva tuon ko. kuvan kaltainen ja näin ollen kaukaisesta horisontista loivassa kulmassa tulevia FM-taajuuksia ylöspäin avaruuteen heijastava ilmapatja...?

Nousiaisten vanhalla havaintopaikalla oli lievealueen FM-kuuluvuus Sundista aina paljon nykyistä Turun QTH:ta parempi, ehkä edellisestä jotain osaselitystä siihen, mutta täällä Turussa asiaan vaikuttavat varmasti myös kaupungin kaikenlainen laajakaistainen radiohäly ja ennen kaikkea Turun Kuusiston radio- ja tv-maston välitön läheisyys (n. 8 km). Kaikki tehot sieltä tulevat erittäin voimakkaasti tänne, maston juuressa lähempänä saattaisi olla jopa parempi tilanne suurimpien tehojen mennessä yli. (Ensimmäisten UHF-lähetysten juuri aloitettua joskus 90-luvun alussa huomattiin pian, että näkyvyys jäi lähes olemattomaksi maston lähialueilla, esim. Kaarinassa ja lähettimen keiloja laskettiin pian).


Miettään vielä noita eroja Sundin kuuluvuudessa Nousiaisten ja Turun välillä... (tämän linkin lopussa aiempaa pohdintaa samasta minua kovasti kiusanneesta aiheesta).




Alla huvin vuoksi "horisontin putoamisvertailua" Ahvenanmaan Sundista käsin. Tällä kertaa jätin lyijykynän ja ruutupaperin väliin ja käytin helppoa valmista laskuria (https://www.omnicalculator.com/physics/earth-curvature).

Teoreettista näköyhteyttä tarkastellessa ei huomioida FM-normikelin radiohorisontin jatkumista hieman näkyvää horisonttia pidemmälle, eikä myöskään radiosignaalin sirontaa.

Oletuksena on Sundin Smedsbölen radio- ja televisiomaston FM-lähetysantennien korkeus 152 m (linkki) (itse maston korkeus on 198 m ja sen huippu on 244 metriä merenpinnasta, linkki) ja omien antennieni korkeudet merenpinnasta 48m (T:ku) ja Nousiainen hieman runsaat 40m:

NOUSIAINEN:

Sund-Nousiainen 112 km TX @152m - RX @40m - obscured 306,93m

TURKU:

Sund-Turku 120,7 km TX @152m - RX @48m - obscured 386,94m


Laskelmien mukaan, Sundin maston FM-lähetysantennien tasolta (152 m) katsoen, on nykyinen antenni täällä Turussa n. 80 metriä "alempana" kuin vanha silloin joskus Nousiaisissa. Suoran "näköyhteyden" saavuttamiseksi minun pitäisi siis nyt nostaa vastaanottoantenniani vielä 386,94 metriä (Nousiaisten mastoa olisi tarvinnut jatkaa "vain" 306,93 metriä).

Tältä siellä mastoni huipussa 435 metrin korkeudessa näyttäisi (nykyinen korkeus 48 m ja se tarvittava jatko 387 m)... 🤪



Turku from 433m (theoretical line-of-sight to the FM-TX of Åland Sund radio tower at 152m)


Sundin DVB-T UHF lähetysantennit puolestaan lienevät aivan Smedsbölen maston huipussa (244 m merenpinnasta), jolloin suora näköyhteys täältä Turusta saavutettaisiin (teoriassa) jo 328 metrin korkeudelta.



Turku from 328m (theoretical line-of-sight to the UHF DVB-T TX of Åland Sund radio tower at 244m)


Vertailuna tähän taloyhtiön katolle kaavailemaani pikku jatkoon, Varsinais-Suomen korkeimman rakennelman Kuusiston radio- ja televisiomaston korkeudeksi mainitaan 319 metriä ja Google Earth:in mukaan maasto sen alla on 44 metrin korkeudessa, tästä tulisi yhteensä huikeat 363 metriä merenpinnasta. Tässä linkissä siitä komea kuva.


Asiaan liittyen, tällä kerrotaan kuinka Tallinnan tv-tornin huippu (tämän lähteen mukaan n. 365 metriä merenpinnan tasolta) näkyy kirkkaalla ilmalla Suomenlahden yli Helsingin korkeimpiin kerrostaloihin usein pelkillä kiikareilla (etäisyyttä hieman alle 80 km).

Suomenlahden merenpäällisen ilmakehän alaosan ilmiöillä on vaikutuksensa valon etenemiseen inversioineen ja kangastuksineen, aivan kuten FM-alueenkin tropo on eräänlainen radioaaltojen kangastus! Korreloivatkohan nuo ilmiöt keskenään?


EDIT: Lisätty pieni ruudunkaappaus/ääninäyte n. -59 dBm:n signaalitasoin SR P3 88,6 MHz (from a distance of 120km using a 5-el FM-yagi @48 mts) ja loppuun liitteeksi kuvat viimepäivien vaihtelevista keliolosuhteista niin FM-aalloilla kuin ulkona katollakin.

[Sunnuntaivekkari]

Paikka paikoin laaksoisa voi olla tyyninä ja kylminä/viileähköillä keleillä hyvä kuuluvuus, joka siten loppuu päivällä. Näin esim. aurinkoisina kesäpäivinä.
Toisinaan myös tuollaisina infersiokeleillä voi joissakin paikoissa asemat tulla yllättävän hyvin mäen suojanpuolellekkin.
Kaupungeissa ja esim. Vuokatissa on harvoin tyyntä, joka voi myös rajoittaa inversiokelin syntymistä.
Viima käy myös talvella kaupungeissa aivan eri tavalla kuin maalla. Maaseudulla on usein paljon taajamaa tyynempää mm. kotini ja Vuokatin välillä.

Ja tosiaan nuo Vuokatin 60 kW ULA:n jytkylähetteet tuolla surullisen kuuluisassa Vuokatin seudulla menevät esimerkiksi 1-3 km päässä mastosta selkeästi ohi niin, että kotonani ne tulevat eri radioilla selvästi voimakkaammin. Yleiskuuluvuus ei kyllä ainakaan tästä johtuen Vuokatissa parannu (vaan päinvastoin), ja tuleehan taas Vuokatin kaupalliset tuolla Vuokatin seudulla jopa lujemmin kuin 60kW! Kotonani reilun 10 km päässä mastosta nuo kyseiset kaupalliset heikkenevät tosi dramaattisesti  verrattuna Vuokatin alueeseen. Eli täällä semmoisen 12 km päässä mastosta kaikki kaupalliset heikkenevät, mutta 60 kW:t vain voimistuvat mitä 10 km lähempänä mastoa.

Eli noiden 60 kW säteilykeilat on ehkä toteutettu enempi vaakatasoon ainakin Sotkamossa, niin etteivät anna ihan jyrkkään alaviistoon kaikkia tehojaan? Ja korkeimmalla oleva 92,3 MHz ykkösen lähetin on sen 478 metriä Sotkamon päävesireittiä (138 mpy) korkeammalla. Suuri korkeus myös auttanee kovimman signaan yli menemistä riittävän läheltä, kun tulokulman jyrkkyys kasvaa..?