Kirjoittaja Aihe: Taajuustukkeista  (Luettu 433 kertaa)

Poissa Sunnuntaivekkari

  • *
  • Viestejä: 29
  • QTH; Sotkamon Sapsoperä Sapsojärven rantamilla
    • Profiili
Taajuustukkeista
« : 19. 12. 2018 03:03 »
Onkohan 14 taajuustuketta miten paha saldo?

Sotkamon Sapsoperällä on siis tällä hethellä 14 taajuustuketta kun lasketaan pelkästään Vuokatin asemat, mitkä muuten tulevat erittäin lujaa. Normaalisti olisi 13 taajuustuketta, mutta nyt niin vuoden pimeimpänä kuin valoisampanakin aikana tuo Vuokatin 90,0 MHz:n tilapäistaajuus on käytössä.

Erityisesti Ylen ynnä Novan 60 kw:n myllyt ovat aivan omaa luokkaansa voimakkuudellaan. Kyntteliin kun on linnuntietä matkaa vain reilut 10 kilometriä ja lisäksi aivan esteetön näköyhteys latvasta tyveen asti. Ylen myllyjen kenttä vastaa meillä suunilleen samaa kuin joku 1 kw:n lähetin olisi vain muutaman sadan metrin päässä! Hyvin harvoissa kaupunki- tai muissakaan paikoissa olen todennut paikalliskentän olevan edes samalla tasolla kuin kotonani Sapsoperällä. Onneksi sentään muutamia Vuokatin kaupallisia mm. Aalto ja Loop on rajoitettu tänne idän ja kaakon suuntiin Venäjän ansiosta. Oikein kovilla es-keleillä nämä kaupalliset saattaisivat kaatuakin, mutten ole toistaiseksi sitä pystynyt todistamaan. Ylen ja Novan tuutat ovat tietysti ympärisäteileviä..

Huomattavaa tässä on vielä se, ettei Vuokatin Ylen ja Novan myllyt ole läheskään kovimmillaan 1-4 km:n päässä lähetintornista vaan vasta usein siinä 10-15 km säteellä, mikäli on esteetön näköyhteys koko mastoon. Tätä aluksi itekkin ihmetettelin suuresti mutta ilmeisesti Ylen antennit on niin korkeella, että se ihan paras lähetysvoema liitelee lähialueiden yli hieman kauemmaksi. Sen sijaan mm. Vuokatin matkailukeskuksen ympäristöissä joista on siis esteetön näköyhteys koko mastoon alhaalta ylös asti, tulevat Vuokatin kaupalliset Sapsoperääkin voimakkaammin. Ilmeisesti matalampi antennikorkeus antaa parhaimman tuuttauksen siihen 1-5 km:n haarukkaan. Suurin ero kaupallisten voimakkuuksissa on havaittavissa Vuokatin taajaman ja Sapsoperän suhteen varsinkin noissa itään ja kaakkoon rajoitetuissa asemissa eli Kajauksessa, Radio Aallossa sekä Loopissa. Ne tulevat Sapsoperälle huomattavasti Vuokatin lähialueita heikommin.

Kun Vuokatin kaveriksi sitten tuupataan Kajaanin kaupalliset asemat 40 km:n päästä, taajuustukkeita kertyy 20 kipaletta, mutta tähän liutaan voidaan jo saman tein lisätä Kolin kolmekymppiset. Melkein Kajjjaanin ja Kolin kimppaan voitaisiin ynnätä useat Iisalmen lähetteet, mutta ne eivät kuitenkaan tähän ihan ylety kokonaistarkastelun osalta. Taajuustukkeet sitten pyörähtävätkin äkkiä reiluun kolmeenkymmeneen, mikäli lasketaan jo nämä Iisalmen voimakkaimmin kuuluvat lähetteet. Melkein tähän toiseen eli "Kajaani-Koli sarjaan" kuuluisivat myös Kuopion 50 kilowattiset ja varsinkin nuo 91.6, 93.9, 98.1 ja 106.7 megaset, jolloin ollaan neljässäkymmenissä. Essi kuitenkin jo melko helposti selättää tämän kakkossarjan.
Kolmannesta eli "Vehmasmäki sarjasta" siirrytään neljäntenä olevaan "Pihtipudas- Paljakka sarjaan". Tässä kerhossa pyörivät niin Paljakan kajaukset kuin Haapaveden, Pihtiputaan ja Taivalkosken ylet sekä erittäin usein Taka-Keljokin, ollen monasti Pihtipudasta parempana. Laskuista putosin jo pois, mutta mitä varmimmin seilataan lähempänä kuuttakymppiä kuin viijettäkymmentä.

Etäisyydet eivät mitenkään ainakaan omassani QTH:ssa sanele näitä sarjoja, sillä mm. Oulun Kiiminki ja Hollolan Tiirismaa ovat samassa kahvihuoneessaan, olisiko se nyt järjestyksessään viides. Vitos- ja kuutossarjoihin kyllä tulijoita riittää ja sopuhan tarvittaessa lisätilaa antaa. Näillä sarjoilla kun näkyy olevan paljon naapuripuolen vaihtoja suuntaan jos toiseenkin, esimerkiksi Lapua on halunnut jo lokakuusta asti jostain syystä tippua huomaamattomammalle kutosklubille.

Noitahan sarjoja olisi vielä iso pino lisää, riippuen ihan jokaisen ULA-mausta miten puhtaita taajuuksia halutaan pyörittää.  :D
« Viimeksi muokattu: 27. 03. 2019 02:02 kirjoittanut Sunnuntaivekkari »
1. radio: modaamaton Thomson CS150 jossa on 187 cm Clasun lapamato ULA:a varten ja MW:lle sekä LW:lle musta neliön mallinen sisälooppi, mikä on maadoitettu nyt WSW:een suunnatulla rautalangan pätkist punotull vajaan 200 m:n pitkälangal

2. FM-DX radio: Sony Ericsson J120i + ant. sen oma kuulokejoh.

Poissa Sunnuntaivekkari

  • *
  • Viestejä: 29
  • QTH; Sotkamon Sapsoperä Sapsojärven rantamilla
    • Profiili
Vs: Taajuustukkeista
« Vastaus #1 : 01. 02. 2019 18:06 »
Täytyy kyllä mainita että ihmeen heikkotehosia on nuo Lapin mastot, tai sitten myö ollaan niistä liijan kaokana tiällä Sapsoperällä.  ;) Tarkoitan vaan sitä kun esim. Oulun Kiimingin Ylex tulee melkein aina vähintään PI-coodi tasolla. Tosin tuo 93,2 MHz:n Ylex on se parhaiten kuuluva Kiimingin lähetteistä, eikä kyllä 97,3 MHz:n Radio Suomikaan jää siitä juurikaan jäläkeen ja yllättävän tasaisesti näin talviaikaan taajuudella 107,7 MHz vuorottelevat suhteellisen pienitehoinen Yle Puhe ja Kerimäen Nova, vaikka oletin Novan olevan paljon dominantimpi. Matkaa Kiiminkiin on linnuntietä vajaa 170 km ja Kerimäen Kuonalle 236 km. Lisäksi suoraan pohjoisessa, tai muutamia asteita siitä luoteeseen 136 km:n päässä majaileva Taivalkoski antaa käytännössä aina vähintään PI- ja PS-tunnisteet noista Ykkösestään ja Ylex:stään.  Luulisi siis noihin Oulun ja Taivalkosken etäisyyksiin sekä sinkkujen voimakkuuksiin suhteuttaen samoista suunnista kuuluvan ajoittain myös niitä Tervolan, Kalixin, Rovaniemen ja Pyhätunturin lähetteitä. Van eivät millään iliveellä suostu kuulumaan..
Kyseinen juttu on myös Posiolla ja Rukalla, Posio on erittäin harvoin kuultavissa ja Ruka vielä harvemmin. Tarvii ainakin kohtalaista tropokeliä, mikäli mielii edes kohinaista Posiota kuunnella. Sen sijaan Kiimingin Radio Suomen PS-tunnisteenkaan näkyminen ei vaadi kuin hiuksen hienoa tropoa tai ehkei edes sitäkään, ja melkein sama homma on Kiimingin Yle Oulun hyvällä kaverilla eli Yle Lahdella Hollolan Tiirismaalta. Tampereen Yle Yhden ja Ylex:n kimppa RDS:n osalta ei muun muassa myöskään jää kauaksi Kiimingin ja Hollolan troponuukuudesta.

Olisiko yksi mahdollinen osatekijä eritoten Suomen Lapin kuulumattomuudelle sekin, että välissä on suuret ja korkeet Syötteen ja Paljakan ylängöt? Posio jää suunnilleen tämän oletuksen nojalla lähes pahimpaan katveeseen johon vielä lisätään sen matala hyötyantennikorkeus: seurauksena on tämä olematon perus- eli vakikuuluvuus suhteessa lyhyehköön etäisyyteen.  Kuusamonkin olematon "vakikuuluvuus" johtuu näiden edellä mainittujen seikkojen lisäksi ainakin jossain määrin myös sen pienistä lähetintehoista, mutta kovalla tropolla Ruka saattaa ajoittain jopa kuulua Posiota paremmin ja Rukan Skifest-paikan majakkahan ei oo kuitenkaan läheskään niin pahasssa katveessa kuin Posio.

Kun kohinaiset Kalixin SR-sinkut saapuivat jonkinasteisen tropon avittamana lähistöllä sijaitsevalle järvenrannalle kakkosvastaanottimenani toimivaan kännykkäradiooni loppukesällä parisen vuotta sitten, niin en tietenkään silloinkaan kuullut pihaustakaan Suomen Lapista. Kalixin ja Sotkamon välihän on suhteellisen tasaista sekä alenevaa muata Ruohtiin päe sekä loppupuolesta löytyypi vielä jossain miärin mertahhii, joten uskoisin Kalixin tulevan esimerkiksi Lounais- ja Keski-Lappia paremmin kuunneltavaksi.

Ettäesyyvvethän tiältä Lappiin ovat jo mukavan pitkät, jollon Kaennuun ja eritoten Etelä-Kaennuun ylleistäminen valtametijoissa johonnii Pohjos-Suomeen kyllä korpejjaa!  >:(
Pohjos-Suomihan rupejaa vähitellen alkammaan Oulun yläpuolelta ja kunnollisesti vasta Kemi-Kuusamo akselin pohjoispuolelle mäntäessä.
Myö ollaan siis esimerkiksi Oulun toripolliisin vahtiman kaoppatorin levveöspiiriltä jo 104 km piässä etelässä ja vastaavasti Jyväskylän keskustassa olovan torin levveöspiiriltä 205 km piässä pohjosessa. Toesin sannoen Jyväskylähi on vaen kaksi kerttoo etelempänä kun Oulu on tiältä pohjosempana.
Kuusamon kunnantalolta Tornion keskustan ja Kukkolan välliin mänövälle levveöspiirille tulloo meiltä jo mukavasti se 211 kilometrijä. Vastaavasti ku puotellaan suoraan etelään päe tuo 211 kilometrijä niin aletaan olla jo aeka laella Etelä-Savon Rantasalamen kohilla ja korkkeovvella.
Kaennuuhi on niin luaja aluve, eli jos Sotkamon Sapsoperältä mäntäesiin muakuntamme ylyhäesimpeen kolokkaan eli Suomussalamen Hossan levveövelle, niin samalla suoralla pohjossuunnalla piästäesiin jo tarkalleen Joensuun lähistöllä olovan Liperin korkkeovelle kun suunnistettaan vaen päenvastasseen ilimansuunttaan eli etelään.
  ::)

Meiltä ei tarvihe männä ku 24 kilometrijä linnuntietä pitkin kohti etelätä niin ollaan kirjaemellisesti jo Karjalan puolella, siis rakkaan ja lähheisen nuapurimuakunnan Pohjos-Karjalan.  ;D
Meiltä ku Kuopijjoon ja Joensuuhun männöö, niin esimerkiksi puheennii ja ilimaston puolesta tuntuu aevan kun melekein kotona vielä oesi. Van määppä Ouluun, niin tuntuu ku täösin eri valtakunnassa hölökkäelesi. Sammoen kun aoton ropposella hökästään tuonne Suomussalamelle ja Puolangalle eli Ylä-Kaennuun maesemmiin, niin tuntuu että ollaan enämpi ulukomaellla kuin Kuopijjjoon tae Joensuuhun mäntäessä. Venäjän Karjalanhii(n) puhheenparsi kuulostoo yllättävänhii kottoeselta Etelä-Kaennuussa varttunneen sotkamolaesen korvoon.  ;D

Kohtalaista ja todennäköisimmin voimakastakin tropoa siis tarvitaan jotta Thomsonin lapamatoantennin 97,9 MHz:n YLE Lahti vaihtuisi Kalixin SR P3:ksi. Tämä siitähi huolimatta, vaikka Kalixin masto on Sapsoperän suhteen hieman lähempänä kuin Tiirismaan masto. Tämmönen siis on normaalikelien tilanne lapamadon ollessa suunnattuna etelälounaaseen. Normilikelillä kun lapamatoantennin kiäntee kohti luojetta niin Tiirismua vajovaa lopullisesti täövvelliseen kohinaan ja eikä 97,9 MHz:n tuajuuvvelta muuta sitten kuulukkaan ruohtista puhumattakkaan, ellei oo vähintäännin sitä kohtalaesta troppoo.

Esimerkiksi kun Sapsoperällä piäsin käömään nyt tuossa joulun ja vuojenvaehteen tienoilla, niin Yle Lahti Tiirismualta tuli RDS:llä usseempanakin päevänä uuvvenvuojen ja loppijaesen välillä 2019.


Kalixiin tulee Sapsoperän QTH:stani matkaa linnuntietä 312 km, Tervolaan 289 km, Rovaniemen Vennivuaran mastoon 307 km, Pyhätunturille 333 km, Ylläkselle 435 km ja Ruotsin Pajalaan 429 km sekä saman muan Övertornion täötelähettimmeen 342 km. Koellismuan Rukatunturin asemaan tulloo 234 km sekä Pohjos-Pohjanmuan ja Lapin porteilla taeteilevvaan Posion majakkaan 218 km.
Vastaavasti Lahden lähettimelle Hollolaan tulloopi se 375 km, Espooseen 479 km, Tampereen Teiskon tikkuun 358 km, Lapualle 303 km, Joutsenoon 329 km ja Mikkelin mastoon aenoostaan 283 km.

Kun nyt ruvettiin näetä ettäesyyksijä luvettelemmaan, niin luvetellaanpa hieman lissee;
Sotkamon kotipaekastani tulloo linnuntietä ettäesyyksijä seoroovasti;
aenovalle näköyhteövven piässä olovaan ratijotolppoon eli Vuokatille tulloo älyttömät :o 12 km,
Kajjjaanin Rouvankankaalle 39 km ja Tuulipostille 40 km,
Kuhmon Kanninlammelle 52 km,
Sonkajärven Vehmasjärvelle 59 km,
Nurmeksen Vinkervuaraan 67 km
Hyrynsalmen Paljakkaan 74 km,
Kuhmon Vartiukseen 86 km,
Iisalamen Iimäkkeen 87 km,
Nilsiän Tahkon lähettimiin 90 km ja 93 km,
Suomussalamen radiotorneihin eli Ämmälle 90 km ja vanahalle kirkolle 95 km,
Siilinjärven Purnulle 110 km,
Lieksan kaopungin 92,00 MHz:n Iskelmä Rexin lähettimmeen 113 km,
Venäjän Karjalan Kostamukseen 116 km,
Kolille 131 km,
Taevalkosken Mehtäkylän Varpulehtoon 136 km,
Kuopion Puijolle 138 km ja Vehmasmäelle 158 km,
Huapaveille myös 158 km,
Pudasjärven Notkolassa sijaitsevaan 102,8 MHz:n Suviseuralähettimmeen tasan 160 km,
Pihtiputtaalle 167 km,
Kiimingin Isohalmeen mastoon vajjoo 170 km, Oulun Hiukkavuaran Sarvisuolle 173 km ja Polovikankaalle 175 km,
Ilomantsin Naarvassa sijaitsevaan 106,1 MHz:n Yle Puheen lähettimelle 173 km,
Joensuun Vestinkalliolle 180 km ja Kiihtelykseen 213 km,
Raahen Mestauskalliolle 203 km ja Lapaluodon tehtaan paloasemalle 207 km,
Pieksänmäelle 214 km,
Pohjos-Pohjanmuan sekä Lapin porteilla taeteilevvaan Posion majakkaan 218 km,
Iin Myllykankaan Herukkavuaralle 224 km,
Koellismuan Rukatunturin asemalle tulloo 234 km,
Kerimäen Kuonalle 236 km,
Kruunupyyhyn mukavat 248 km,
Jyväskylän Luajavuorelle 249 km, Keljolle 252 km ja Taka-Keljolle 255 km,
Keminmuan 92,00 MHz;n opiskelijaratijon Radio Pron lähettimmeen 271 km ja saman kunnan Kotikummun Sea FM:lle 272 km,
Tornijon 10 watin Laevakankaan raviratijoon 275 km ja sammoella seovvuilla olovaan varsinaeseen paekalliskanavien lähettimmeen 276 km,
Mikkelin mastoon aenoostaan 283 km,
Etserin eli Ähtärin Isomäelle 286 km,
Pohjanmuan Pietarsuaren raotatieaseman paekallislähettimmeen 288 km,
Tervollaan 289 km,
Ruotsin Tornijon Kukkollaan 297 km,
Lapualle 303 km,
Rovaniemen Oukulle 298 km ja Vennivuaraan 307 km,
Kalixiin tulee Sapsoperän QTH:stani matkaa linnuntietä 312 km,
Joutsenoon 329 km,
Pyhätunturille 333 km,
Suomen Ylitornijon Aenijovuaralle 335 km,
Lappeenrannan Kanavakonttorin Mustolan mäelle 337 km ja Ämmänmäkkeen 338 km,
Ruohtin Övertornion täötelähettimmeen 342 km,
Pellon Ratas- ja Ritavuaralle 347 km ja 364 km,
Luatokan Käkisalamelle 349 km,
Vaasan Teeriniemelle 356 km, Kelemetsön puistoon 358 km sekä Museokavulle ja BioRexiin 359 km,
Tampereen Teiskon tikkuun 358 km,
Mustasuaren Alskattiin 359 km,
Ruohtin Överkalixiin 361 km,
Saman länsinuapurimme Skellefteåån 370 km,
Viipurin Pappulaan 374 km,
Lahden Tiirismuan mastolle Hollolaan tulloopi se 375 km,
Anjalankoskelle sekä Norbottenin Älvsbyyn 385 km,
Ristiinankaopungin Pyhävuorelle 399 km,
Ruotsin Vännäsiin sekä Suomen Tammelaan 424 km,
Ruotsin Pajalaan 429 km,
Ylläkselle 435 km,
Sodankylän Vuotson Riestovaaraan 446 km,
Pietarin Olginoon 463 km ja sen suuremalle teletornille 467 km,
Eurajoen tikkuun 468 km,
Hesan Pasilaan 471 km,
Espooseen 479 km,
Lyckselen Knafteniin 480 km,
Fiskarsiin 513 km,
Turkusen Kaarinan Kuusistoon 522 km; (kuultu siis sen Nova ja Yle X3M lähes kelittömällä ilmalla aamuyöstä sisällä kännykkäradiolla sopivassa paikassa muiden häiriöasemien suhteen 27.6.2018. Yleensä ottaenhan lähempänä sijaitsevat asemat tekevät Kaarinan kuuntelemisen hyvin vaivalloiseksi mm. Kuopijon ratijon eliminoidessa lähes aena Yle X3M:n kuuluvuutta ollen liikoo samassa suunnassa),
Inarin tuulisille Tuulispäille 535 km,
Tallinnan teletorniin 547 km,
Ruohtin Sollefteån Multrån mastoon 552 km,
Enontekijöllä Suomen Käsivarren Lapissa oloviin kahteen tehokkaempaan ylleisratijomastoon eli Palovaaralle tulloo meiltä matkoo lentokonereittijä pitkin semmonen 546 km sekä lähempenä Norjoo jököttävän Lammasoaivin tunturin huipulla korreilevan ihmisen insinöörityön taejjonnäötteeseen 613 km,
Ahvenanmuan Sundille tuas hurahtoo myös 613 km ja
Teracomin operoimaan Borlängenin Idkerbergetissä olevaan ruotsalaisille eri viihdepalveluitaan sätteilevveen lähettimmeen 803 km.

Kristiinankaupungista juolahti se mieleen, että ennen Thomsonia ja lapamatoantennia 24.9.2017 Sapsoperällä mm. kyseisen maston 30 kw:n tehonen 98,6 MHz:n Yle X3M tuli voimakkaalla RDS:llä Sony Ericsson J120i -kännykkäradioni handsfree-kuulokeantenniin ihan talon koillispäädyssäkin ja vieläpä tietysti sisätiloissa. Saman päivän iltana samassa paikassa sekä samalla radiolla mm. Espoon Yle Yksi kuului virheettömän RDS:n kanssa melkein yhtä suurella voimalla kuin Vuokatin RadioDei, jonka 100,0 MHz:n ja 1 kw:n tehoista V-pol lähetettä ole edes rajoitettukaan minnekkään suuntaan. Espoon Radio Suomi eli Yle Hki antoi myös sinä iltana mukavsti RDS:n 94.0 MHz:ltä kännykkäradiooni, vaikka kyseinen taajuus oli pahoin häiritty Kruunupyyn ja yli-voimakkaan Kuopion Yleäksien takia. Myös tuona aikana muun muassa Vännäsin SR P1 88,5 MHz:llä antoi mukavasti RDS:nsä samaiseen sisällä sijainneeseen kuuntelupaikkaani talomme toisessa kerroksessa ja Lyckselen Knaftenin vastaava 92,9 MHz:llä kuului ihmeen hyvin Iisalmen Ylex:n rajusta puristuksesta huolimatta. Mahdollisesti myös Borlängenin Idkerbergetin lähetin on kuultu kohtuu selvästi taajuuksilla 89,4 MHz ja 93,0 MHz, sillä esimerkiksi 89,4 MHz:llä vuorotellen pauhasi Ruotsin ja Suomen ykkösohjelmat. Idkerberget saattoi olla selväkin tapaus, mutten toistaiseksi halua sitä rehellisyyvven nimissä listata korkeimmalle tropopallilleni, sillä tuolloin en tietenkään kiinnitänyt siihen riittävän tarkkaa huomiota.  :-\ Tuon 24.9.2017 päevän iltasella ja iltayöstä koko FM-bandi oli totaalisesti niin tukossa kuin vain pystyi olemaan! Samalta taajuudelta saattoi löytyä jopa 3-5 eri asemaa kun handsfree- johtoa hieman käänteli eri suuntiin joko pysty- tai vaaka-asennossa. Valittettavasti en pystynyt kuuntelullisesti hyödyntämään Sapsoperällä kuin 22.9-24.9.2017 välisen ajan, koska olin jo 25.9.2017 matkalla muihin maesemmiin...
Hilpein juttu oli 24.9.2017 iltasella, kun nukkumaan männessäni ei kännykkäratijolla tullunna Kajjjaanin 102,8 MHz:n Kissin ohjelmakuuntelusta mittään Älvsbyn SR P4:n laettaessa Kajjaanin paekallisaseman lähetyksen puuroksi ja riikinruotsin lateluksi. Oesin vuan halunna kuulla Kissiltä mukavoo mussoo, mutta eipä se mittään hyvennyt. Ies Iisalamikkaan ei paljon asijoo aottanunna, kun senhin tuajuus oli pahhoen häeritty vaekka mistä suunnilta. En laeskuuttani ennee jaksanunna koppeutua Älvsbyyn SR P4:lta nappoommaan RDS:ää, eli nousemmaan sängystäni ja kävelemmään muutaman metrin huoneeni parempoon dx-paekkaan kohti kuakon suunttaan olovata ikkunata, siis eillä maenittuun talomme 2-kerroksen itäpiävvyn seotuun. Varmasti RDS oesi Älvsbyn 102,9 MHz:ltäe irronunna, mikäli oes ies vähännii kehannunna vaevaotua. Ulos ei noella kelleillä ylipiätäänkään innostanna männä kaukoasemija kuulostelemmaan, koska ilima oli vähän turhan holotnoo siihen hommoon...  :)

Kiihtelysvaara puolestaan kuuluu "normi tropomattomalla kelilläkin" meillä lähes päivittäin, mm. 88,4 MHz:n Yle Yksi äityy välillä mukavaankin kuuluvuuteen. Harmittaa kun Kajaanin Suomirock tuli häiriköimään Kiihtelyksen Yle Puhetta. Muun muassa kesällä 2017 talossamme kuului kännykkäradiolla käytännössä päivittäin mm. Kiihtelyksen 88.4, 97.2 ja 100.4 MHz:t sekä 90.9 MHz:llä Paljakan Kajauksen tilalla oli kuultavissa lähes joka päivä Joutsenon Ylex. Tämäkin "testauskuuntelu" tapahtui vain sisätiloissa talon kaakkoispään toisessa kerroksessa noin 5 metrin korkeudella maanpinnasta.
Lapamatonantennilla saattaa normaalistikin useamman kerran viikossa hieman kuulua Anjalakosken Radio Suomi, mitä nyt Thomsonia satunnaisesti satun kopaisemaan kun Sapsoperällä piäsen silloin tällöin käömään. Pihtipudas vuan tekköö sen havainnoinnista monasti turhannii hankalloo. Kännykkäradiolla kuuluakseen Anjalankoski vaatii tosin vähintäänkin kohtalaista tropoa. Pittee nyt tuajuus 90,0 MHz laettoo Rockia varten tarkempaan syyniin, kun Vuokattikaan ei siinä nyt lähetä mittään ennen kessee. Noh, nyt ku mualiskuun alussa piäsin pitkästä aekoo viikon verran kotonani piipahtammaan, niin Kouvolan Anjalankosken Rockin kuuluvuuvven mahollista tarkkaeluva häerihtöö Jyväskylän Taka-Keljon Yle Yksi enämpi kun laki salliikaan.. Aevan nollakelillähhii se suattaa kepyestihi villaotella RDS:äänsä.

Lapamatoantennin suuntauksilla pystyy asemavalikoimaa ja niihen voimasuhteita muuttamaan melkoisestikin, mutta vaikka antennin SIIS ollessa samassa suunnassa kesään verrattuna, niin on joidenkin kanavien kuuluvuksissa ruvennunna ajan kanssa nousemaan ihmetystä pintaan kuten tuon edellä mainitun Oulun Yle Puheen kohdalla.

Sapsoperän kotiini siis etelä tulee pohjoista paremmin johtuen maasto-olosuhteista (niin paikallisista kuin tod. näk. niistä kauemmistakin) sekä järven sijainnista eteläkaakko- luode sektorissa. Kuitenkaan ei pohjoinen kotiini ainakaan omasta mielestäni niin hirveen huonosti tule, vai mitä työ ootta mieltä?


Sen sijaan muutaman kilometrin päässä Sotkamon koti-QTH:stani olevalle yhdelle vaaran laelle, tarkemmin siis sanottuna vaaran pohjoispuoliselle huipulle ja rinteille tulevat yleensä tavallisestikkin normikesäpäivisin pelkkään kännykkäradioonkin mm. Kalixin, Tervolan, Rovaniemen, Pyhätunturin ja Pajalan lähetteet, (satunnaisesti myös Ylläksen Yle Puhe ja Ylesaame). Parhaiten sinne tulee Pyhätunturi ja Kalix, joskin Posio on omaa luokkaansa  kun tulee käytännössä aina RDS:llä. Posiota ei ole kuitenkaan vain reilun 200 km:n etäisyyden vuoksi mielekästä vertailla näihin kauempana oleviin jopa "aitoihin tunturikeskus asemiin", joista muutama on siis jo siellä oikeessa Lapissa. Tuolla koto-vuaralla en vua oo hoksanna Rukkaa kokkeilla, van pittee sitähi sittä yrittee muistoo kalastella ku sormet eivät ennee nii hiplakasti jiävvy ja hankijaenen kantoo toevon mukkaan paremmin jo jalakamiehennii. Vaaran muiden ilmansuuntien vaimennus taas toimii peräti niin tehokkaasti, että mm. 102,4 MHz:llä on Kolin Yle Vegan sijaan kuultavissa tietyissä paikoissa melekin yhtäjaksoisesti Pyhätunturin Yle Puhe! Paikka on noin 50-60 metriä ympäristöä korkeammalla ja luoteen sekä pohjoisen suuntiin on käytännössä merihorisonttia. Veikkaan kuitenkin että ilman Iso-Syötteen ja Paljakan ylänköjä nuo edellä mainitut pohjoisen mastot tulisivat tuonnekkin paljon lujemmin.

Nyt alkaa olemaan näen mualiskuun puolenvälin kieppeillä mukavasti lunta näellä Kaennuun ja Karjalan "tuntureilla", aenahin se 1-1,2 metrijä. Muun muuassa Puolangan Kotilasta, Sotkamon Naulavaaralta, Lieksan Kivivaarasta ja Ilomantsin Naarvasta löytyy tällaisia lukemia. Hyvin ussein niin kun nythi nuo edellä maenitut seovvut ovat sitä Suomen kaekkein runsaslumisinta-aluvetta. Sen sijaan tiällä Sapsoperän järviluaksossa lumenvahvuus on vae hieman yli 60 cm ja näen ollaan aekalaella tyypillisissä keskiarvolukemissa, niin noessa vuaramaesemissa kuin tiällä ranta-alangollahhii. 12.3.2019 uamusella mitattu 70 sentistä tuuman verran vajjooksi jiänyt hanki on toestaseksi tämän talaven suurin lukema. Sapsoperällä talven suurin lumensyvyys asettuu siis tavallisimmin 60-70 cm:n huarukkaan ja ajankohan puolestahi aletaan jo olemaan lähellä talaven normaalija lumimaksimija. Mukavasti muuten hankiainen kanto jo mualiskuun alussa kävelijän tiällä kotimaesemissa varsinnii peltoaokeilla, van metässä jo upotti hieksi asti.

Pakollisena pikku päevityksenä näen lissättännöön, että 24.03.2019 klo 18 oli lumen vahvuus puonunna eli humahtanunna Sotkamon Sapsoperällä 54 senttiin. Virallisesti siä- ja saeasemijen havvaenoennissa päevän varsinaenen lumilukema katotaan uamulla kello kaheksalta ja kesäaekana sitten kello yheksältä. Kuitenniin uskon, että sunnuntaen 24.03.2019 arvo oesi ollunna aeka laella justiinsa sama niin uamulla kuin illallae. Ja hankijaene sen ku paranoo!!!
« Viimeksi muokattu: 04. 05. 2019 00:12 kirjoittanut Sunnuntaivekkari »
1. radio: modaamaton Thomson CS150 jossa on 187 cm Clasun lapamato ULA:a varten ja MW:lle sekä LW:lle musta neliön mallinen sisälooppi, mikä on maadoitettu nyt WSW:een suunnatulla rautalangan pätkist punotull vajaan 200 m:n pitkälangal

2. FM-DX radio: Sony Ericsson J120i + ant. sen oma kuulokejoh.

Poissa Sunnuntaivekkari

  • *
  • Viestejä: 29
  • QTH; Sotkamon Sapsoperä Sapsojärven rantamilla
    • Profiili
Vs: Taajuustukkeista
« Vastaus #2 : 01. 02. 2019 22:10 »
Ihan tähän vielä sellainen ilmoitusluontoinen asia, että viime viikoilla liityin Suomen DX-liittoon.
« Viimeksi muokattu: 02. 02. 2019 17:05 kirjoittanut Lauri-Pekka P. »
1. radio: modaamaton Thomson CS150 jossa on 187 cm Clasun lapamato ULA:a varten ja MW:lle sekä LW:lle musta neliön mallinen sisälooppi, mikä on maadoitettu nyt WSW:een suunnatulla rautalangan pätkist punotull vajaan 200 m:n pitkälangal

2. FM-DX radio: Sony Ericsson J120i + ant. sen oma kuulokejoh.

Poissa Sunnuntaivekkari

  • *
  • Viestejä: 29
  • QTH; Sotkamon Sapsoperä Sapsojärven rantamilla
    • Profiili
Vs: Taajuustukkeista
« Vastaus #3 : 13. 02. 2019 00:12 »
Nonii, nyt tuli tätäkin ketjua päivitettyä.  :)
« Viimeksi muokattu: 23. 02. 2019 22:10 kirjoittanut Lauri-Pekka P. »
1. radio: modaamaton Thomson CS150 jossa on 187 cm Clasun lapamato ULA:a varten ja MW:lle sekä LW:lle musta neliön mallinen sisälooppi, mikä on maadoitettu nyt WSW:een suunnatulla rautalangan pätkist punotull vajaan 200 m:n pitkälangal

2. FM-DX radio: Sony Ericsson J120i + ant. sen oma kuulokejoh.

Poissa Sunnuntaivekkari

  • *
  • Viestejä: 29
  • QTH; Sotkamon Sapsoperä Sapsojärven rantamilla
    • Profiili
Vs: Taajuustukkeista
« Vastaus #4 : 23. 02. 2019 22:10 »
Pientä lisäpäevitystä jälleen...  ;)
1. radio: modaamaton Thomson CS150 jossa on 187 cm Clasun lapamato ULA:a varten ja MW:lle sekä LW:lle musta neliön mallinen sisälooppi, mikä on maadoitettu nyt WSW:een suunnatulla rautalangan pätkist punotull vajaan 200 m:n pitkälangal

2. FM-DX radio: Sony Ericsson J120i + ant. sen oma kuulokejoh.