Tuoreimmat viestit

Sivuja: 1 ... 6 7 [8] 9 10
71
[OFFTOPIC] / Vs: Ylivoimakkaat paikallislähettimien radiokentät
« Uusin viesti kirjoittanut JJJ 17. 02. 2019 11:11  »
Digitv kenttien voimakkuuksista on omakohtaista kokemusta yllinkyllin..

Täällä Turun tv-aseman Digitan katselualueella, 40km päässä tolpasta on ollut ongelmia saada katkotonta kuvaa aiemmin.
Syynä on 4km päässä oleva korkea ja leveä kalliomuodostelma (maisemat ovat huikeat paikallisesti ajatellen ja näkyvyyttä kallion päältä horisonttiin ympäriinsä)  joka leikkaa laajasti signaalia...  piti olla tehokkain mastovahvistin ja antenni jotta kuvaa sai mutta pientä pätkimistä esiintyi jo ennen 4G tuloa 800MHz alueelle.
Myös tv-aseman huipussa oleva uhf antenni ei ole säteillyt kunnolla tänne suuntaan, sen on mittaukset kertoneet ja antennia ei ole saatu aikanaan tuota paremmaksi...
Uusikaupunki ja länsirannikko on täytetty tv-alilähettimillä tuosta syystä.

Ja kun 4G tuli piti päivittää antennivahvistimet ja antenni, tosin se ei riittänyt vaan piti olla yhteydessä  http://taajuustalkoot.fi/  -sivuston kautta jotta sai laadukkaan ja tiukan suodattimen ilmaiseksi asennettuna mastovahvistimen eteen.  Sain myös toisen samanlaisen suodattimen FMDX -antennin (Körner 19.3) ja mastovahvistimen väliin koska 4G purskeet puskivat välillä läpi ja ajoivat paikallislähetystenkin päälle.

DNA teräväpiirto tulee puhtaasti jo six et tolppa on Nousiaisissa vain 10km etäisyydellä ja pukkaa 4Kw.
Ainoa pieni miinus on se että kun DXkuuntelen  DAB-taajuuksia niin nuo 3 tv taajuutta leikkaa pois ison osan mielenkiintoisia mahdollisuuksi kauempaa kuin Ruotsista normisti tulevat.


Olen syntyjään Porilainen ja nuoruuden aikainen kaupunkimiljöö oli tuttu minulle....
Porin Väinölän kaupunginosassa ollut radioasema jonka itsekkin muistan 1970-80 omakohtaisesti radiota kuunnellessa toisella puolen kaupunkia. Silloin tuli tutuksi se wanha tunnuspätkä ja finlandian kaikuminen kaiuttimesta.

Tässä pikku juttu:  https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/02/01/porin-lyhytaaltoasema-valitti-ohjelmat-maailmalle-seka-porilaisten-uuneihin
ja toinen: http://www.ulkomaanmedia.net/PorinvanhaLAasema.html

Porin DX klubi järjesti aseman toiminnan loppumisen jälkeen vierailun asemalle kun uusi asema oli jo käytössä kaukana kaupungista meren rannalla Preiviikissä.
Mutta muistan sen kuinka uunit soivat ja radion kuuntelu onnistui sopivasti vaikka vain uuninluukkua avaamalla... lähetysaseman vierellä asunnoissa kun logperiodinen 250kW TX työnsi  hönkää taivalle yli talojen.

Uuden Preiviikin aseman valmistuttua muistelen että alueella piti vaihtaa kuitupohjaiset systeemit perinteisten puhelinlankojen tilalle kun luurista tuli vain radio-ohjelmia eikä soittaminen oikeen onnistunut rajun rf-signaalin osuessa puhelintolppien lankoihin aseman liepeillä.
Tässä clippi uudesta asemasta: https://youtu.be/pFvxwwtoCqI



Varmaan täällä olisi ja tiedän että on tarkempaa paikallistuntemusta joiltakin ham:lta esim.  joten muistot mukaan muiltankin tänne !

JJJ /Mynämäki



72
[OFFTOPIC] / Ylivoimakkaat paikallislähettimien radiokentät
« Uusin viesti kirjoittanut Sunnuntaivekkari 17. 02. 2019 01:01  »
Haluan tähän vielä kerrata ja mielelläni kuulla muiden kokemuksia paikallismastojen ylivoimakkaista radiokentistä. Mielestäni koen oman koti-QTH:ni Vuokatin paikalliskentän Suomen oloissa jopa harvinaisen voimakkaaksi.

Erityisesti Ylen ynnä Novan 60 kw:n myllyt ovat aivan omaa luokkaansa voimakkuudellaan Sotkamon Sapsoperällä. Kyntteliin kun on linnuntietä matkaa vain reilut 10 kilometriä ja lisäksi aivan esteetön näköyhteys latvasta tyveen asti. Ylen myllyjen kenttä vastaa meillä suunnilleen samaa kuin joku 1 kw:n lähetin olisi vain muutaman sadan metrin päässä! Hyvin harvoissa kaupunki- tai muissakaan paikoissa olen todennut paikalliskentän olevan edes samalla tasolla kuin kotonani Sapsoperällä. Onneksi sentään muutamia Vuokatin kaupallisia mm. Aalto ja Loop on rajoitettu tänne idän ja kaakon suuntiin Venäjän ansiosta. Oikein kovilla es-keleillä nämä kaupalliset saattaisivat kaatuakin, mutten ole toistaiseksi sitä pystynyt todistamaan. Ylen ja Novan tuutat ovat tietysti ympärisäteileviä..

Huomattavaa tässä on vielä se, ettei Vuokatin Ylen ja Novan myllyt ole läheskään kovimmillaan 1-4 km:n päässä lähetintornista vaan vasta usein siinä 10-15 km säteellä, mikäli on esteetön näköyhteys koko mastoon. Tätä aluksi itekkin ihmetettelin suuresti mutta ilmeisesti Ylen antennit on niin korkeella, että se ihan paras lähetysvoema liitelee lähialueiden yli hieman kauemmaksi. Sen sijaan mm. Vuokatin matkailukeskuksen ympäristöissä mistä on siis esteetön näköyhteys koko mastoon alhaalta ylös asti, tulevat Vuokatin kaupalliset Sapsoperääkin voimakkaammin. Ilmeisesti matalampi antennikorkeus antaa parhaimman tuuttauksen siihen 1-5 km:n haarukkaan. Suurin ero kaupallisten voimakkuuksissa on havaittavissa Vuokatin taajaman ja Sapsoperän suhteen varsinkin noissa itään ja kaakkoon rajoitetuissa asemissa eli Kajauksessa, Radio Aallossa sekä Loopissa. Ne tulevat Sapsoperälle huomattavasti Vuokatin lähialueita heikommin. Kuitenkaan Vuokatin kaupalliset eivät siellä Vuokatissakaan ole niin voimakkaita tuuttaajia kuin Yle Novineen Sapsoperällä. 1-3 kw:n kaupallisilta vaati siis ylipäätäänkin sen muutaman sadan metrin etäisyyden lähettimmeen melekein missä tahansa mastossa, jotta ne alkaa tuutata samalla teholla kuin nuo Vuokatin Ylet ja Nova kotonani.

Sapsoperän Vuokatin digikenttien voemasta jottae kertoopi se, että mm. Philips DTR210/12 perusboksilla esim. talon yläkerran itä- ja kaakkoispäädyssä tulevat TV-lähetykset pätkimättömällä kuvalla jopa iliman mittään antenneja/antennjohtoja! Riittee ku pelekkee boksija sen tyhjän antenniliittimen kera kiäntellöö sopivaan asentoon, niin johan alakaa kuvat kirkkaana näkymään joka kanavalla! 8)  Usein paras kohta on, kun boksin antenniliitäntäpaikka osoittaa hiukannii Vuokatin suuntaan eli vaikkapa pohjoiseen tahi etelään. Myöson länsisiivessä olevan epäherkemmän Samsungin taulutelkan (ainut dx-toosani analogipuolelle) digiviritin tällä hommalla näyttää noin puolet Vuokatin kanavista pätkimättä telkun antenniliittimen ollessa jo valmiiksi suunnilleen Vuokattiin päin.
Sormenpiällä kun hipasoo vähännii mihin tahansa talomme ylä- ja alakerroissa oleviin DVB-T -virittimillä varustettuihin TV:n tai boksien antenniliitäntäpaikkoihin, niin sinkut laadun kera ovat joka muxilla aevan tapissa! Halapoo toosan kahtomista tämmönen! ;D

Jopa Clas Olsonin laadukas ja hyvin suojattu koksijohto joutuu antautumaan Vuokatille Sapsoperällä. Nimittäin se antaa mainiot signaalit toosaan joka muksille jopa Samsungin taulutv:n hieman epäherkemmällä virittimelläkin, vaikka sen toisessa päässä ei ois mitään. Kentät tulloo väkisin johon suojauksen läpi. Hyvvee tavaroo tuo johto kuitennii on. Ero on muun muassa kuin yöllä ja päivällä kun sitä johtoo tuolla Rovaniemellä vertovvaa puolta halavempaan vastaavanlaeseen johtoon muun muassa Pyhätuntunturin näkyvyyvven häiriöihen suhteen. Sua nähä millon löytääpi niin hyvän antennojohon, jolloin LG:n herkempi viritinhi näöttee puhasta nolloo sinnaalitassoessa.

Lisäksi Samsungin taulu yliohjautuu pahasti Vuokatin Ylen ja Novan tuutista mm. VHF-kanavilla 7-11. Kyseisillä kanavilta (taajuuskaista 174-204 MHz) pystyy naottimmaan ohjelmakuuntelun tasolla esimerkiksi Kaennuun ratijon ja YLE Äksän suorista lähetyksistä! :D Tosin muun muassa Yle Puhe eijjoo lisännynnä kuvakoosteita jiäkiekkokierrokselleen jostaen syystä.???  Tämmöset naotinnot.., siitähi huolimatta vaekka V-antenni iliman mittään vahvistinta osottaa eteläkuakkoon eikä lännen ja luoteen välisiin tuulensuuntiin. Toki harhatoestot suattavat vähentyä mikäli tuota V:n mallista TV-antennia suuntailisi tuonne etelän ja lounaan välisille sektoreille, mutta tätä en oo toestaseksi kokeillunna.

Mutta onhan Vuokatin tigikanavillahhii se 80 kw:n lähetysteho ja itse masto sekä sen hyötykorkeus vaaran takija on Suomen korkeimmassa piässä.
Eipä Rovaniemellä toemi ies tuo sormenpiätemppukkkaan juuri laenkaan vaekka Vennivuaran TV-masto on linnuntietä pitkin tasan 10 kilometrin piässä...

Onko kellään siis vastaavanlaisia kokemuksia esimerkiksi digitv-kenttien voimakkuuksista?
Lisäksi olisi myös mukava kuulla eri kokemuksia voimakkaista Lahden pitkä- ja Porin lyhytaaltoasemista johtuneista kaikenlaisista vaikutuksista niiden lähialueillaan?
73
DX / Vs: Digitaalisen telkkarin diksaaminen
« Uusin viesti kirjoittanut Sunnuntaivekkari 16. 02. 2019 07:07  »
Sapsoperän Vuokatin digi- ja radiokenttien voemasta sen verran, että mm. Philips DTR210/12 perusboksilla esim. talon yläkerran itä- ja kaakkoispäädyssä tulevat TV-lähetykset  pätkimättömällä kuvalla jopa iliman mittään antenneja/antennjohtoja! Riittee ku pelekkee boksija sen tyhjän antenniliittimen kera kiäntellöö sopivaan asentoon, niin johan alakaa kuvat kirkkaana näkymään joka kanavalla!  8) Usein paras kohta on kun boksin antenniliitäntäpaikka osoittaa hiukannii Vuokatin suuntaan eli vaikkapa pohjoiseen tahi etelään. Myöson länsisiivessä olevan epäherkemmän Samsungin taulutelkan (ainut dx-toosani analogipuolelle) digiviritin tällä hommalla näyttää noin puolet Vuokatin kanavista pätkimättä telkun antenniliittimen ollessa jo valmiiksi suunnilleen Vuokattiin päin.
Sormenpiällä kun hipasoo vähännii mihin tahansa talomme ylä- ja alakerroissa oleviin DVB-T -virittimillä varustettuihin TV:n tai boksien antenniliitäntäpaikkoihin, niin sinkut laadun kera ovat joka muxilla aevan tapissa! Halapoo toosan kahtomista tämmönen!  :)

Lisäksi Samsungin taulu yliohjautuu pahasti Vuokatin Ylen ja Novan tuutista mm. VHF-kanavilla 7-11. Kyseisillä kanavilta (taajuuskaista 174-204 MHz) pystyy naottimmaan ohjelmakuuntelun tasolla esimerkiksi Kaennuun ratijon ja YLE Äksän suorista lähetyksistä!  8) Tosin muun muassa Yle Puhe eijjoo lisännynnä kuvakoosteita jiäkiekkokierrokselleen jostaen syystä. ??? Tämmöset naotinnot.., siitähi huolimatta vaekka V-antenni iliman mittään vahvistinta osottaa eteläkuakkoon eikä lännen ja luoteen välisiin tuulensuuntiin. Toki harhatoestot suattavat vähentyä mikäli tuota V:n mallista TV-antennia suuntailisi tuonne etelän ja lounaan välisille sektoreille, mutta tätä en oo toestaseksi kokeillunna.

Mutta onhan Vuokatin tigikanavillahhii se 80 kw:n lähetysteho ja itse masto sekä sen hyötykorkeus vaaran takija on Suomen korkeimmassa piässä.
Eipä Rovaniemellä toemi ies tuo sormenpiätemppukkkaan juuri laenkaan vaekka Vennivuaran TV-masto on linnuntietä pitkin tasan 10 kilometrin piässä...
74
DX / Am-deeäksästä ja sen antenneista
« Uusin viesti kirjoittanut Sunnuntaivekkari 14. 02. 2019 00:12  »
Mulla muuten Thomson CS-150:ssä on 200 metrin pitkälanka-antenni sisäloopin kaverina maadottajan virkaa hoitamsssa. Pitkälanka-antenni on siis yhdistetty Thomsonin kaiuttimen maaliitäntään josta se on kieputettu FM:n antenniliittimen ympärille (vähentää ehkä hieman jopa ULA:n häiriöitäkin), mistä se taas lähtee ikkunankarmista ulos yhdistettynä talon peltikattoon ja on sitten vedetty pihapuitten kautta maahan lumihangen (muttei itse maan) alle länsilounaaseen vajaan 200 metrin pituiselle matkalle. Antennin loppupää on noin 13 metriä alempana kuin sen alkupää. Pitkä lanka-antennina on siis vajaan 2 mm:n paksuista rautalankaa ja antenni on siis tehty punomalla neljä erillistä reilun 40 metrin rautalangan pätkää yhteen.

Pelkkä pitkälanka-antenni yhdistettyna Thomsonin am-antenniliitäntään nosti sisältä saapuvat häiriöt kohtuuttomalle tasolle ja toisekseen yliohjasi pahasti esim. Europa Libertyä eli 1386 kHz:ä sekä todennäköisesti myös BBC:n myllyjä ja Tarton asemaa. Maadottajan virassa toimiessaan pitkälankaa tehostaa loopin vastaanottoa erityisesti etelän ja luoteen välisestä sektorista ja toisaalta myös koillisen puolelta, jolloin esim. 972 kHz:n korealainen kuuluu satunnaisesti iltapäivisin ja alkuiltaisin. Lisäksi tämä "yhdistelmäantenni" sisälooppiin verrattuna vähentää sisältä saapuvia sähköhäiriöitä entisestään, kun taas pelkkä pitkälanka nosti niitä yksin looppiin verrattuna paljon voimakkaammiksi. Eurooppalaisten lähiasemien signaalit pysyvät mukavalla tasolla, joskin 1386 kHz on ajoittain yliohjautumisen rajoilla, muttei onneksi ala sitä tekemään. Kuitenkin loopin kääntely eri suuntiin vaikuttaa edelleen toivotulla tavalla haluttujen asemien voimasuhteisiin.

Amerikkaa en oo vaan jaksanut ihan aamuyöhön asti valvoa.. Vedin pitkälangan länsilounaaseen erityisesti lattareiden takia joten NA-asemat saattavat sillä olla lujassa. Kaeken lisäksi keskiualtotarjonnasta piäsöö nii harvoen naottimmaan, koska Rovaniemeltä Sapsoperän suuntaan käövät vieraelumahollisuuvvet ovat näellä hetkillä kovin rajalliset. Rovaniemellä tuas männöö valavomisen ja kuuntelun suhe aevan päevaston ku Sotkamossa, vaekka yritän siihen valavomisseen parhaanni mukkaan jarruja kapuloihen kera laettoo.  ;)

Pitkälanka maadoittajana toi myös mm. 207 kHz:n Islannin kuuluville mihin looppi ei aivan riittänyt, joskin sillä kuului jo ennestäänkin öisin esim. 531 kHz:n Algerian Jil Fm hifinä. Pelkällä sisäloopilla ei myös 1620 kHz:n Hollannin ynnä muutkaan privaatit pihahtanukkaan, mutta tällä nykyisellä viritelmällä 1620 kHz:ltä kuuluu lähetyksiä monesti ihmeen kirkkaasti, varsinkin puolenyön aikaan sekä siitä sitten etteenpäen.

Rovaniemen Rantavitikassa paljas pitkälanka-antenni aiheutti taas pahoja yliohjautumisia lyhytaalloilla toimivista kinkki- ynnä muun Aasian internationaaliasemista MW-alueelle, Sapsoperällä puolestaan nuo Euroopan MW-lähiasemat tekivät sitä, mutta eivät lyhytaaltoasemat. Rovaniemellä taas Euroopan keskiaaltoasemat eivät juurikaan aiheuttaneet havaittavia yliohjautumisia pelkällä maadoittamattomalla pitkälangalla ja siellä pitkälanka-antenni oli vuoden 2018 loka-marraskuun testijakson aikana vedetty etelälounaan ja lounaan välliin.

Onkohan kukkaan täällä mahdollisesti aikaisemmin kuullut keltään muulta samantapaisista antenniviritelmistä kuin tämä minun nykyinen am-antennini?
75
FMDX / Vs: Taajuustukkeista
« Uusin viesti kirjoittanut Sunnuntaivekkari 13. 02. 2019 00:12  »
Nonii, nyt tuli tätäkin ketjua päivitettyä.  :)
76
DX / Vs: Digitaalisen telkkarin diksaaminen
« Uusin viesti kirjoittanut Sunnuntaivekkari 11. 02. 2019 21:09  »
Omista digitelkkarin dx-kokemuksista sen verran, että kakkoskämppääni Rovaniemen Rantavitikkaan tulee hyvin kelistä riippumatta Tervolan ja Pyhätunturin kanavat. Tervolaan on linnuntietä 62 km ja Pyhätunturille 89 km. TV-verkkojen ylläpitäjän eli Digitan mukaan Rovaniemen Rantavitikka on Tervolan suhteen näkyvyysalueen rajoilla ja Pyhätunturin suhteen noin 30 km näkyvyysalueen ulkopuolella. Antennina on itse tehty kaksielementtinen kuparilanka-antenni, joka on mitoitettu UHF kanavalle 42 ja sen kaverina on sisäkäyttöön tarkoitettu vahvistin, minkä vahvistus on 20 dB ja kohina-arvo 2,0 dB. Anteenin ja vahvistimen välissä on 1,5 m hyvänlaatuista koksua sekä vahvistimen ja TV:n välissä taas sammmoo lankoo 5 metrijä.  Kunnon pakkaskeleillä Pyhätunturi ja Tervola näkyvät usein täysin virheettömällä kuvalla ilman vahvistintakin, siis pelkällä antennilla jonka perässä on sitten se 5m johtoo telkkariin asti.

Kämppäni on siis kerrostalossa pohjoiskoilliseen aukeavan ikkunan takana noin 10 metrin korkeudessa maanpinnasta ja siellä Tervolan Ylet tulevat huonosti jopa kännykkäradioonkin, sekä mm. NRJ, Pooki ja Suomipop pihisevät kämpässni vain hieman kohinasta.  Pyhätunturin Ylet nyt tietysti tulee Tervolaa ja varsinkin Kalixia ikkunasuunnan takia paremmin, mutta kyseisen maston 1 kw:n lähetteet eli 103,5 MHz:n Kajaus ja 105,8 MHz:n Nova ovat vain vaivoin erotettavissa kohinan seasta kännykkäradiollakin. Pyhätunturinkin suuntaan on hieman kerrostaloja edessä ja tietysti 3-4 km:n päässä yli 100 metriä muuta maastoa korkeammalla oleva Ounasvaara eli rovaniemeläisittäin Oukku. Tervolan suhteen puolestaan edessä on noin 15 metriä betoniseiniä, jonka jälkeen on lähialueella olevia kerrostaloja sekä kaiken kukkuraksi kilometrin päässä oleva Pöyliövaarahin varjostaa vielä hieman. Lisäksi kerrostalon radiohäiriöisyys on aivan omaa luokkaansa, joka yltää myös mukavasti UHF-alueellekkin. Hyvin Pyhätunturi muuten näkyy myös vain 1-2 metrin korkeudessakin maanpinnasta alimmaisessa kerroksessa samalla puolen sammoo taloa, kun kerran huvikseen samoilla antennivermeilläni tässä lähiaikoina eli helmikuun alussa 2019 sitä koetin saunan oleskelutiloissa. Ihmeen laadukkaasti sekä hyvällä voimakkuudella Kerontien lähetykset kokonaisuudessaan näkyvät, vaikka edessä tosiaan on vain muutaman kilometrin päässä reilut 100 metriä antennilaittteistoani korkeamalla oleva ja Rovaniemelle millejä puotteleva luonnon muovaama ikioma maastoeste. Tältä voorumilta kuulin, että tuon tapaiseet maastoesteet voivat heikentää merkittävästi jo alta 50 km:n päästä tulevia voimakastehoisinpiakin lähetyksiä.

Huomattavaa tässä on sekin, että Lapin digimuksien lähetystehot ovat muuhun Suomeen verrattuna kovin vähäiset. Esimerkiksi Pyhätunturilla kanavanippujen lähetysteho on 16 kw ja Tervolassa 18 kw. Muualla Suomessa se on yleisesti välilltä 50-80 kw. Pyhätunturilla kuitenkin lähetysantennien hyötykorkeus on tunturista johtuen mukava, joskin mäkinen muasto sen lähialuveilla kompensoi sitä. Tervolassa tuas ei ole oikein ies tuota hyötyanteenikorkeottakkaan kunnolla, joten toevoesin sen digimukseilta hieman parempoo lähetystehhoo. Paranisi esim. Simon ja Kemin seoduilla tuulivoimaloista aiheutuvat kuvahäiriöthin huomattavasti. Ei olisi tehojen nosto Pyhätunturillekkaan pahitteeksi, sillä maailman tapahtumat kulkisivat kirkkaammin Sallan ja Savukosken perukkoihin.  :)

Kanavatarjontani on siis seuraava; Ylen A-nippu UHF kanavalla 24 ja Subtv:n E-kananippu UHF kanavalla 41 tulevat Pyhätunturista. E-nipun täydennys kanavatarjonnan suhteen tapahtuu Tervolasta UHF kanavalla 44. Eli kanavista Sub, MT ja Estradi tulee Pyhältä ja muut E-nipun kanavat joita ei siis Pyhältä lähetetä saapuvat Tervolasta eli esimerkiksi kanavat Liv, Jim ja Hero. Antenni on siis suunnattu kohti Pyhätunturia ja takakeilalla se poimii kätevän virheettömästi myös tuon Tervolan. Ennen kun vielä parisen vuotta sitten otettiin kuvat Rovaniemen Vennivaarasta eli 10 kilometrin päästä, niin alkoi kyllästyttämään pikkuhiljaa jatkuva ohjelmasiirtohärdelli jota ilmeni melkein aina useammin kuin kerran kuukaudessa. Esimerkiksi silloinen Jimin ja TV5:n kanavanippu kanavalla 38 temppuili tuiki tiuhaan; eli muun muassa signaalit laatuineen olivat erinomaiset mutta ruutu saattoi olla mustana sekä ääni kateissa. Nyt kun ollaan vaihdettu Tervolaan ja Pyhätunturille, niin tuon kaltaiset ongelmat ovat lähes poistuneet. Tosin Tervola oikuttelee ohjelmansiirron kanssa hyvin harvoin, mutta Pyhätunturin ohjelmansiirto ei ole pätkinyt kertaankaan, tai sitten sen pätkimiset eivät ole kohdalleni sattuneet.

Valitettava juttu tämä Lapin TV-kanavien tarjonta. Esimerkiksi kotikunnassani Sotkamossa näkyy 7 ilmaiskanavaa enempi kuin Rovaniemellä, muttei Sotkamossaan näy niitä maksukanavia kuin esim. Kuopiossa ja Oulussa.  Toisin sanoen siis Rovaniemen tv-tarjonta kattaa vain 2/3 Sotkamon vastaavasta. Ainut mahdollisuus täyden TV-palvelun tarjontaan olisi Rovaniemellä Oulun Kiimingin tv-kuvan saattaminen näkymään, mutta matkaa sinne on Rantavitikasta 162 km linnuntietä pitkin. Matkan, mutta erityisesti maastonmuotojen vuoksi Oulun näkyminen edellyttäisi täällä luultavasti jopa kymmenien tuhansien eurojen investointeja joihin kuuluisi mm. 100 metriä korkea antennimasto.

Ideani digiantennini tekemiseen syntyi radioharrastaja/radioamatööri Matti Käen tv-sisäantennisivustoilta. Itse antennista tein oman versioni eli en tehnyt ihan täsmälleen samalla tavalla mitä Matti Käki teki. Sisäantennini toimii suunnilleen yhtä hyvin kuin 187 euron Televesin 1,5 metriä pitkä UHF-harava. Näitä useampia eri antenneita tuli siis vertailtua toisiinsa noin kolme vuotta sitten ja juuri tuo edellä mainittu Televesin antenni oli ulkopuolisista antenneista se kaikkein paras, kuten saattoin olettaakin.

Onkohan kenelläkään kokemuksia täällä tuosta sisäantennista eli onko kukaan koskaan tehnynnä tuon tapasija anteeneita juuri Matti Käen nettisivustojen innoittamana?
Tässä on kuva antennistani:   file:///K:/kaikkee%20muuta/antenniluonnokseni.pdf   

Kuvan lissäös tekstin lomaan ei näötä toemivan, tae sittä ite sohlailen jotennii...?



Tarkoitus olisi näillä Rovaniemen antennilaitteistoilla ja mahdollisesti myös samalla telkkarilla kokeilla kotonani Sapsoperällä Kolin (131 km) näkyvyyttä. Olen kuullut että jotkut ovat saaneet Kolin A-nipun ajoittain näkymään tuolla Saimaan kauniissa maisemissa eli noin 150 km:n päässä  lähettimestä. Tuo Rovaniemen telkkarini on muuten LG:n 19-tuumainen matkatelkkari M1994D-PZ ja on valmistettu heinäkuussa 2008. Mielestäni siinä on kaikista herkin viritin kokeilemista DVB-T laitteista. Pienen kokonsa vuoksi kätevä kuljettaa matkatelkkarina johon se on luultavasti tarkoitettukin ja eikä nuo anteenivermeetkään paljoa paina.  :)

Sapsoperällä on kuulemma aivan 1960- luvun alussa ennen silloisen Kajaanin Leihunvaaran tv-aseman tuloa katsottu hyvällä sekä sen ajan mittapuun mukaan myös terävällä kuvalla lähikaupunkimme eli Kuopijon lähetyksiä.
Kunnon tv-kuva rullovvaa meillä edelleen "piätelkkarissamme" 20 vuotta vanahalla kuvaputkitöllöllä, jolla katsomme kaikkia digilähetyksiä perinteisen analogisesti videonauhurin muuntaessa boksin scart-signaalin UHF- kanavalle 33. On muuten uskomattoman terävä kuva (parempi kuin suoraan scart-johdon kautta toosaan), joskin siitä uupuu stereoääni kuvaputkitelkkarin kuitennii paikatessa asijaa hyvällä sissäesellä iänentoestollaan. Noh, nyt lipsahti taas analogiselle puolelle.  ::)


PS. Nyt muuten Tervolan 95,6 MHz:n Radio Suomen PS-tunnisteessa on näkynyt viikkotolkulla yötä päevee jostaen kumman syystä YLE KEMI...
77
Antennit, Vastaanottimet ja lisälaitteet / Vs: ICOM IC-R8600
« Uusin viesti kirjoittanut Sunnuntaivekkari 06. 02. 2019 01:01  »
Tuore vastaanotin mutta ei FMDixarille...  (180kHz kiinteä WFM kaistanleveys eikä rds dekooderia.. etc..etc...)

 




Mutta kaikkea muuta sillä voikin kuunnella ( 10kHz - 3GHz ) ja katsella/lukea (FSK....)
Aika näyttää mitä kaikkea tähän tullaan liittämään kiinni... esimerkiksi takapanelin liittimeen IQ/OUT.. etc..
http://www.jounikarjalainen.fi/2017/Icom_IC-R8600/audio1/1panel.pdf
http://www.jounikarjalainen.fi/2017/Icom_IC-R8600/audio1/2panel.pdf
http://www.jounikarjalainen.fi/2017/Icom_IC-R8600/audio1/Spec1.pdf
http://www.jounikarjalainen.fi/2017/Icom_IC-R8600/audio1/Spec2.pdf

https://www.icom.co.jp/world/products/receiver/desktop/ic-r8600_eur/



Yx ääninäyte piraattitoiminnasta:
http://bbs.fmdx.tk/index.php?topic=452.msg1789#msg1789

Ainakin minun DX-makkuun tuo 180 kHz kaistanleveys maestuupi ihan mukavalle! :D RDS:n puute taas saa älyttömät miinukset.  :(
Nykyään on kyllä ihmeellistä, että jopa joissakin älypuhelimien radioissakaan ei ole RDS:tä tietoakaan. Kyllä RDS:n pitäisi olla vakiovaruste joka FM-vastaanottimessa! Useat radioasemat vielä panostavat siihen oikein olan takaa, joskin Radio Nova, NRJ ja Sea FM ovat luopuneet jostakin kumman syystä biisien näyttämisestä RT-tekstissä? Harmillista sanon minä. Ei sen nyt luulisi vähäänkään isommille radiokanaville olevan teknisesti tänä päivänä vaikeata, vaikka jotkin radiokanavat ovatkin juuri tuohon em. syyhyn vedonneetkin RDS:n RT-palvelun monipuolisen hyödyntämisen lopettamisesta kappaletietojen suhteen.
78
Pienenä päivityksenä, että 1 kw:n Jyväskylän Patmos 95,9 MHz:llä on ihmeen vahva kuuluja verrattuna saman maston Ylen kanaviin. Esimerkiksi joulun välipäivinä kun pääsin Sapsoperällä käymään, niin Patmos tuli parhaimmillaan melkein RDS:llä kun Keljon muut 30 kw:n Ylet antoi samanaikaisesti noin 70-90 prosenttista RDS:ää. Oli kuitenkin jopa hetkittäin niin, että esim. 99,3 MHz oli hieman kohinassa, kun samalla kellon lyömällä Patmos kuului selvästi paremmin! Kuitenkin oli pääsääntöisesti niin, että Patmoksen kuuluessa kirkkaasti tulivat ainakin Taka-Keljon 30 kw:n Ylet suurin piirtein pätkimättömällä RDS:llä. Lisäksi puhtaalla, katkeilemattomalla RDS:llä tuli tuona aikana parhaimmillaan myös 3 kw:n tehoinen 87,6 MHz:n Ylex. Tuona kuunteluaikanakaan mitään tropoa ei ollut, ehkä jotain aivan marginaalista.  :)

Saa nähä milloinkahan Jyväskylän Patmos kytketään takaisin päälle kun 1.1.2019 se ei enää kuulunut? Ficoran mukaan lupa on nimittäin ollut kyseisellä kanavalla voimassa 31.12.2018 asti.

Jyväskylän kohdallakin huomaa sen, että H-pol lähetteet kantavat hieman paremmin kuin saman tehon, suhteellisen saman taajuuden sekä antennikorkeuden omaavat V-pol lähetteet. Esimerkiksi Taka-Keljon Patmoksen kuuluessa, joskin eri maston eli Keljon 88,0 MHz:n HitMix oli vain vaivoin erotettavissa. Tähän kyllä vaikutti erittäin paljon sekin, että Joutsenon Yle Yksi häiriköi melkoisesti ja melkein yhtä iso haitta tuli myös Vehmasmäen RDS:llä tulevasta Yle Puheesta. Kuitenkin ylipäätään Patmos kuuluu käytännössä aina paremmin kuin Hitmix, liekö vaikuttanee mastojen erilainen maaperän sähkönjohtavuus ja lähetteiden eri polarisaatio? Sen sijaan 97,7 MHz:n Radio Rock on HitMixiin verrattunakin huomattavasti hankalampi kuuluja vaikka tehoa on jotain 3 kw. Jyväskylän Taka-Keljon Rockin ja Ylex:n kuuluvuuksissa on täten ero kuin yöllä ja päivällä, tekköökö eri polarisaatio tosissaan noin paljon!? Tosissaan kyllä ihme juttu, kun Rockilla ei ole edes mitään suuntarajoituksiakaan!? Taka-Keljon Ylex:n antennikorkeuskin on vain vajaa 60 metriä Rockia ylempänä, enkä usko että se yksin selittäisi noin dramaattista eroa. Taajuus 97,7 MHz on Sotkamon Sapsoperällä puhtaan vapaakin, koska Kerimäen 97,7 MHz:n Radio Suomi on suunnattu voimakkaasti itään sekä kaakkoon ja pohjoiseen sillä ei ole juuri minkäänlaista säteilykeiloo.
79
FMDX / Vs: Taajuustukkeista
« Uusin viesti kirjoittanut Sunnuntaivekkari 01. 02. 2019 22:10  »
Ihan tähän vielä sellainen ilmoitusluontoinen asia, että viime viikoilla liityin Suomen DX-liittoon.
80
FMDX / Vs: Taajuustukkeista
« Uusin viesti kirjoittanut Sunnuntaivekkari 01. 02. 2019 18:06  »
Täytyy kyllä mainita että ihmeen heikkotehosia on nuo Lapin mastot, tai sitten myö ollaan niistä liijan kaokana tiällä Sapsoperällä.  ;) Tarkoitan vaan sitä kun esim. Oulun Kiimingin Ylex tulee melkein aina vähintään PI-coodi tasolla. Tosin tuo 93,2 MHz:n Ylex on se parhaiten kuuluva Kiimingin lähetteistä, eikä kyllä 97,3 MHz:n Radio Suomikaan jää siitä juurikaan jäläkeen ja yllättävän tasaisesti näin talviaikaan taajuudella 107,7 MHz vuorottelevat suhteellisen pienitehoinen Yle Puhe ja Kerimäen Nova, vaikka oletin Novan olevan paljon dominantimpi. Matkaa Kiiminkiin on linnuntietä vajaa 170 km ja Kerimäen Kuonalle 236 km. Lisäksi suoraan pohjoisessa, tai muutamia asteita siitä luoteeseen 136 km:n päässä majaileva Taivalkoski antaa käytännössä aina vähintään PI- ja PS-tunnisteet noista Ykkösestään ja Ylex:stään.  Luulisi siis noihin Oulun ja Taivalkosken etäisyyksiin sekä sinkkujen voimakkuuksiin suhteuttaen samoista suunnista kuuluvan ajoittain myös niitä Tervolan, Kalixin, Rovaniemen ja Pyhätunturin lähetteitä. Van eivät millään iliveellä suostu kuulumaan..
Kyseinen juttu on myös Posiolla ja Rukalla, Posio on erittäin harvoin kuultavissa ja Ruka vielä harvemmin. Tarvii ainakin kohtalaista tropokeliä, mikäli mielii edes kohinaista Posiota kuunnella. Sen sijaan Kiimingin Radio Suomen PS-tunnisteenkaan näkyminen ei vaadi kuin hiuksen hienoa tropoa tai ehkei edes sitäkään, ja melkein sama homma on Kiimingin Yle Oulun hyvällä kaverilla eli Yle Lahdella Hollolan Tiirismaalta. Tampereen Yle Yhden ja Ylex:n kimppa RDS:n osalta ei muun muassa myöskään jää kauaksi Kiimingin ja Hollolan troponuukuudesta.

Olisiko yksi mahdollinen osatekijä eritoten Suomen Lapin kuulumattomuudelle sekin, että välissä on suuret ja korkeet Syötteen ja Paljakan ylängöt? Posio jää suunnilleen tämän oletuksen nojalla lähes pahimpaan katveeseen johon vielä lisätään sen matala hyötyantennikorkeus: seurauksena on tämä olematon perus- eli vakikuuluvuus suhteessa lyhyehköön etäisyyteen.  Kuusamonkin olematon "vakikuuluvuus" johtuu näiden edellä mainittujen seikkojen lisäksi ainakin jossain määrin myös sen pienistä lähetintehoista, mutta kovalla tropolla Ruka saattaa ajoittain jopa kuulua Posiota paremmin ja Rukan Skifest-paikan majakkahan ei oo kuitenkaan läheskään niin pahasssa katveessa kuin Posio.

Kun kohinaiset Kalixin SR-sinkut saapuivat jonkinasteisen tropon avittamana lähistöllä sijaitsevalle järvenrannalle kakkosvastaanottimenani toimivaan kännykkäradiooni loppukesällä parisen vuotta sitten, niin en tietenkään silloinkaan kuullut pihaustakaan Suomen Lapista. Kalixin ja Sotkamon välihän on suhteellisen tasaista sekä alenevaa muata Ruohtiin päe sekä loppupuolesta löytyypi vielä jossain miärin mertahhii, joten uskoisin Kalixin tulevan esimerkiksi Lounais- ja Keski-Lappia paremmin kuunneltavaksi.

Ettäesyyvvethän tiältä Lappiin ovat jo mukavan pitkät, jollon Kaennuun ja eritoten Etelä-Kaennuun ylleistäminen valtametijoissa johonnii Pohjos-Suomeen kyllä korpejjaa!  >:(
Pohjos-Suomihan rupejaa vähitellen alkammaan Oulun yläpuolelta ja kunnollisesti vasta Kemi-Kuusamo akselin pohjoispuolelle mäntäessä.
Myö ollaan siis esimerkiksi Oulun toripolliisin vahtiman kaoppatorin levveöspiiriltä jo 104 km piässä etelässä ja vastaavasti Jyväskylän keskustassa olovan torin levveöspiiriltä 205 km piässä pohjosessa. Toesin sannoen Jyväskylähi on vaen kaksi kerttoo etelempänä kun Oulu on tiältä pohjosempana.
Kuusamon kunnantalolta Tornion keskustan ja Kukkolan välliin mänövälle levveöspiirille tulloo meiltä jo mukavasti se 211 kilometrijä. Vastaavasti ku puotellaan suoraan etelään päe tuo 211 kilometrijä niin aletaan olla jo aeka laella Etelä-Savon Rantasalamen kohilla ja korkkeovvella.
Kaennuuhi on niin luaja aluve, eli jos Sotkamon Sapsoperältä mäntäesiin muakuntamme ylyhäesimpeen kolokkaan eli Suomussalamen Hossan levveövelle, niin samalla suoralla pohjossuunnalla piästäesiin jo tarkalleen Joensuun lähistöllä olovan Liperin korkkeovelle kun suunnistettaan vaen päenvastasseen ilimansuunttaan eli etelään.
  ::)

Meiltä ei tarvihe männä ku 24 kilometrijä linnuntietä pitkin kohti etelätä niin ollaan kirjaemellisesti jo Karjalan puolella, siis rakkaan ja lähheisen nuapurimuakunnan Pohjos-Karjalan.  ;D
Meiltä ku Kuopijjoon ja Joensuuhun männöö, niin esimerkiksi puheennii ja ilimaston puolesta tuntuu aevan kun melekein kotona vielä oesi. Van määppä Ouluun, niin tuntuu ku täösin eri valtakunnassa hölökkäelesi. Sammoen kun aoton ropposella hökästään tuonne Suomussalamelle ja Puolangalle eli Ylä-Kaennuun maesemmiin, niin tuntuu että ollaan enämpi ulukomaellla kuin Kuopijjjoon tae Joensuuhun mäntäessä. Venäjän Karjalanhii(n) puhheenparsi kuulostoo yllättävänhii kottoeselta Etelä-Kaennuussa varttunneen sotkamolaesen korvoon.  ;D

Kohtalaista ja todennäköisimmin voimakastakin tropoa siis tarvitaan jotta Thomsonin lapamatoantennin 97,9 MHz:n YLE Lahti vaihtuisi Kalixin SR P3:ksi. Tämä siitähi huolimatta, vaikka Kalixin masto on Sapsoperän suhteen hieman lähempänä kuin Tiirismaan masto. Tämmönen siis on normaalikelien tilanne lapamadon ollessa suunnattuna etelälounaaseen. Normilikelillä kun lapamatoantennin kiäntee kohti luojetta niin Tiirismua vajovaa lopullisesti täövvelliseen kohinaan ja eikä 97,9 MHz:n tuajuuvvelta muuta sitten kuulukkaan ruohtista puhumattakkaan, ellei oo vähintäännin sitä kohtalaesta troppoo.

Esimerkiksi kun Sapsoperällä piäsin käömään nyt tuossa joulun ja vuojenvaehteen tienoilla, niin Yle Lahti Tiirismualta tuli RDS:llä usseempanakin päevänä uuvvenvuojen ja loppijaesen välillä 2019.


Kalixiin tulee Sapsoperän QTH:stani matkaa linnuntietä 312 km, Tervolaan 289 km, Rovaniemen Vennivuaran mastoon 307 km, Pyhätunturille 333 km, Ylläkselle 435 km ja Ruotsin Pajalaan 429 km sekä saman muan Övertornion täötelähettimmeen 342 km. Koellismuan Rukatunturin asemaan tulloo 234 km sekä Pohjos-Pohjanmuan ja Lapin porteilla taeteilevvaan Posion majakkaan 218 km.
Vastaavasti Lahden lähettimelle Hollolaan tulloopi se 375 km, Espooseen 479 km, Tampereen Teiskon tikkuun 358 km, Lapualle 303 km, Joutsenoon 329 km ja Mikkelin mastoon aenoostaan 283 km.

Kun nyt ruvettiin näetä ettäesyyksijä luvettelemmaan, niin luvetellaanpa hieman lissee;
Sotkamon kotipaekastani tulloo linnuntietä ettäesyyksijä seoroovasti;
aenovalle näköyhteövven piässä olovaan ratijotolppoon eli Vuokatille tulloo älyttömät :o 12 km sekä Visual Logbookin mukkaan 13 km ja nyttemmin peräti 14 km,
Kajjjaanin Rouvankankaalle 39 km ja Tuulipostille 40 km,
Kuhmon Kanninlammelle 52 km,
Sonkajärven Vehmasjärvelle 59 km,
Nurmeksen Vinkervuaraan 67 km
Hyrynsalmen Paljakkaan 74 km,
Kuhmon Vartiukseen 86 km,
Iisalamen Iimäkkeen 87 km,
Nilsiän Tahkon lähettimiin 90 km ja 93 km,
Suomussalamen radiotorneihin eli Ämmälle 90 km ja vanahalle kirkolle 95 km,
Siilinjärven Purnulle 110 km,
Lieksan kaopungin 92,00 MHz:n Iskelmä Rexin lähettimmeen 113 km,
Venäjän Karjalan Kostamukseen 116 km,
Kolille 131 km,
Taevalkosken Mehtäkylän Varpulehtoon 136 km,
Kuopion Puijolle 138 km ja Vehmasmäelle 158 km,
Huapaveille myös 158 km,
Pudasjärven Notkolassa sijaitsevaan 102,8 MHz:n Suviseuralähettimmeen tasan 160 km,
Pihtiputtaalle 167 km,
Kiimingin Isohalmeen mastoon vajjoo 170 km, Oulun Hiukkavuaran Sarvisuolle 173 km ja Polovikankaalle 175 km,
Ilomantsin Naarvassa sijaitsevaan 106,1 MHz:n Yle Puheen lähettimelle 173 km,
Joensuun Vestinkalliolle 180 km ja Kiihtelykseen 213 km,
Raahen Mestauskalliolle 203 km ja Lapaluodon tehtaan paloasemalle 207 km,
Pieksänmäelle 214 km,
Pohjos-Pohjanmuan sekä Lapin porteilla taeteilevvaan Posion majakkaan 218 km,
Iin Myllykankaan Herukkavuaralle 224 km,
Koellismuan Rukatunturin asemalle tulloo 234 km,
Kerimäen Kuonalle 236 km,
Kruunupyyhyn mukavat 248 km,
Jyväskylän Luajavuorelle 249 km, Keljolle 252 km ja Taka-Keljolle 255 km,
Keminmuan 92,00 MHz;n opiskelijaratijon Radio Pron lähettimmeen 271 km ja saman kunnan Kotikummun Sea FM:lle 272 km,
Tornijon 10 watin Laevakankaan raviratijoon 275 km ja sammoella seovvuilla olovaan varsinaeseen paekalliskanavien lähettimmeen 276 km,
Mikkelin mastoon aenoostaan 283 km,
Etserin eli Ähtärin Isomäelle 286 km,
Pohjanmuan Pietarsuaren raotatieaseman paekallislähettimmeen 288 km,
Tervollaan 289 km,
Ruotsin Tornijon Kukkollaan 297 km,
Lapualle 303 km,
Rovaniemen Oukulle 298 km ja Vennivuaraan 307 km,
Kalixiin tulee Sapsoperän QTH:stani matkaa linnuntietä 312 km,
Joutsenoon 329 km,
Pyhätunturille 333 km,
Suomen Ylitornijon Aenijovuaralle 335 km,
Lappeenrannan Kanavakonttorin Mustolan mäelle 337 km ja Ämmänmäkkeen 338 km,
Ruohtin Övertornion täötelähettimmeen 342 km,
Pellon Ratas- ja Ritavuaralle 347 km ja 364 km,
Luatokan Käkisalamelle 349 km,
Vaasan Teeriniemelle 356 km, Kelemetsön puistoon 358 km sekä Museokavulle ja BioRexiin 359 km,
Tampereen Teiskon tikkuun 358 km,
Mustasuaren Alskattiin 359 km,
Ruohtin Överkalixiin 361 km,
Saman länsinuapurimme Skellefteåån 370 km,
Viipurin Pappulaan 374 km,
Lahden Tiirismuan mastolle Hollolaan tulloopi se 375 km,
Anjalankoskelle sekä Norbottenin Älvsbyyn 385 km,
Ristiinankaopungin Pyhävuorelle 399 km,
Ruotsin Vännäsiin sekä Suomen Tammelaan 424 km,
Ruotsin Pajalaan 429 km,
Ylläkselle 435 km,
Sodankylän Vuotson Riestovaaraan 446 km,
Pietarin Olginoon 463 km ja sen suuremalle teletornille 467 km,
Eurajoen tikkuun 468 km,
Hesan Pasilaan 471 km,
Espooseen 479 km,
Lyckselen Knafteniin 480 km,
Fiskarsiin 513 km,
Turkusen Kaarinan Kuusistoon 522 km; (kuultu siis sen Nova ja Yle X3M lähes kelittömällä ilmalla aamuyöstä sisällä kännykkäradiolla sopivassa paikassa muiden häiriöasemien suhteen 27.6.2018. Yleensä ottaenhan lähempänä sijaitsevat asemat tekevät Kaarinan kuuntelemisen hyvin vaivalloiseksi mm. Kuopijon ratijon eliminoidessa lähes aena Yle X3M:n kuuluvuutta ollen liikoo samassa suunnassa),
Inarin tuulisille Tuulispäille 535 km,
Tallinnan teletorniin 547 km,
Ruohtin Sollefteån Multrån mastoon 552 km,
Enontekijöllä Suomen Käsivarren Lapissa oloviin kahteen tehokkaempaan ylleisratijomastoon eli Palovaaralle tulloo meiltä matkoo lentokonereittijä pitkin semmonen 546 km sekä lähempenä Norjoo jököttävän Lammasoaivin tunturin huipulla korreilevan ihmisen insinöörityön taejjonnäötteeseen 613 km,
Ahvenanmuan Sundille tuas hurahtoo myös 613 km ja
Teracomin operoimaan Borlängenin Idkerbergetissä olevaan ruotsalaisille eri viihdepalveluitaan sätteilevveen lähettimmeen 803 km.

Kristiinankaupungista juolahti se mieleen, että ennen Thomsonia ja lapamatoantennia 24.9.2017 Sapsoperällä mm. kyseisen maston 30 kw:n tehonen 98,6 MHz:n Yle X3M tuli voimakkaalla RDS:llä Sony Ericsson J120i -kännykkäradioni handsfree-kuulokeantenniin ihan talon koillispäädyssäkin ja vieläpä tietysti sisätiloissa. Saman päivän iltana samassa paikassa sekä samalla radiolla mm. Espoon Yle Yksi kuului virheettömän RDS:n kanssa melkein yhtä suurella voimalla kuin Vuokatin RadioDei, jonka 100,0 MHz:n ja 1 kw:n tehoista V-pol lähetettä ole edes rajoitettukaan minnekkään suuntaan. Espoon Radio Suomi eli Yle Hki antoi myös sinä iltana mukavsti RDS:n 94.0 MHz:ltä kännykkäradiooni, vaikka kyseinen taajuus oli pahoin häiritty Kruunupyyn ja yli-voimakkaan Kuopion Yleäksien takia. Myös tuona aikana muun muassa Vännäsin SR P1 88,5 MHz:llä antoi mukavasti RDS:nsä samaiseen sisällä sijainneeseen kuuntelupaikkaani talomme toisessa kerroksessa ja Lyckselen Knaftenin vastaava 92,9 MHz:llä kuului ihmeen hyvin Iisalmen Ylex:n rajusta puristuksesta huolimatta. Mahdollisesti myös Borlängenin Idkerbergetin lähetin on kuultu kohtuu selvästi taajuuksilla 89,4 MHz ja 93,0 MHz, sillä esimerkiksi 89,4 MHz:llä vuorotellen pauhasi Ruotsin ja Suomen ykkösohjelmat. Idkerberget saattoi olla selväkin tapaus, mutten toistaiseksi halua sitä rehellisyyvven nimissä listata korkeimmalle tropopallilleni, sillä tuolloin en tietenkään kiinnitänyt siihen riittävän tarkkaa huomiota.  :-\ Tuon 24.9.2017 päevän iltasella ja iltayöstä koko FM-bandi oli totaalisesti niin tukossa kuin vain pystyi olemaan! Samalta taajuudelta saattoi löytyä jopa 3-5 eri asemaa kun handsfree- johtoa hieman käänteli eri suuntiin joko pysty- tai vaaka-asennossa. Valittettavasti en pystynyt kuuntelullisesti hyödyntämään Sapsoperällä kuin 22.9-24.9.2017 välisen ajan, koska olin jo 25.9.2017 matkalla muihin maesemmiin...
Hilpein juttu oli 24.9.2017 iltasella, kun nukkumaan männessäni ei kännykkäratijolla tullunna Kajjjaanin 102,8 MHz:n Kissin ohjelmakuuntelusta mittään Älvsbyn SR P4:n laettaessa Kajjaanin paekallisaseman lähetyksen puuroksi ja riikinruotsin lateluksi. Oesin vuan halunna kuulla Kissiltä mukavoo mussoo, mutta eipä se mittään hyvennyt. Ies Iisalamikkaan ei paljon asijoo aottanunna, kun senhin tuajuus oli pahhoen häeritty vaekka mistä suunnilta. En laeskuuttani ennee jaksanunna koppeutua Älvsbyyn SR P4:lta nappoommaan RDS:ää, eli nousemmaan sängystäni ja kävelemmään muutaman metrin huoneeni parempoon dx-paekkaan kohti kuakon suunttaan olovata ikkunata, siis eillä maenittuun talomme 2-kerroksen itäpiävvyn seotuun. Varmasti RDS oesi Älvsbyn 102,9 MHz:ltäe irronunna, mikäli oes ies vähännii kehannunna vaevaotua. Ulos ei noella kelleillä ylipiätäänkään innostanna männä kaukoasemija kuulostelemmaan, koska ilima oli vähän turhan holotnoo siihen hommoon...  :)

Kiihtelysvaara puolestaan kuuluu "normi tropomattomalla kelilläkin" meillä lähes päivittäin, mm. 88,4 MHz:n Yle Yksi äityy välillä mukavaankin kuuluvuuteen. Harmittaa kun Kajaanin Suomirock tuli häiriköimään Kiihtelyksen Yle Puhetta. Muun muassa kesällä 2017 talossamme kuului kännykkäradiolla käytännössä päivittäin mm. Kiihtelyksen 88.4, 97.2 ja 100.4 MHz:t sekä 90.9 MHz:llä Paljakan Kajauksen tilalla oli kuultavissa lähes joka päivä Joutsenon Ylex. Tämäkin "testauskuuntelu" tapahtui vain sisätiloissa talon kaakkoispään toisessa kerroksessa noin 5 metrin korkeudella maanpinnasta.
Lapamatonantennilla saattaa normaalistikin useamman kerran viikossa hieman kuulua Anjalakosken Radio Suomi, mitä nyt Thomsonia satunnaisesti satun kopaisemaan kun Sapsoperällä piäsen silloin tällöin käömään. Pihtipudas vuan tekköö sen havainnoinnista monasti turhannii hankalloo. Kännykkäradiolla kuuluakseen Anjalankoski vaatii tosin vähintäänkin kohtalaista tropoa. Pittee nyt tuajuus 90,0 MHz laettoo Rockia varten tarkempaan syyniin, kun Vuokattikaan ei siinä nyt lähetä mittään ennen kessee. Noh, nyt ku mualiskuun alussa piäsin pitkästä aekoo viikon verran kotonani piipahtammaan, niin Kouvolan Anjalankosken Rockin kuuluvuuvven mahollista tarkkaeluva häerihtöö Jyväskylän Taka-Keljon Yle Yksi enämpi kun laki salliikaan.. Aevan nollakelillähhii se suattaa kepyestihi villaotella RDS:äänsä.

Lapamatoantennin suuntauksilla pystyy asemavalikoimaa ja niihen voimasuhteita muuttamaan melkoisestikin, mutta vaikka antennin SIIS ollessa samassa suunnassa kesään verrattuna, niin on joidenkin kanavien kuuluvuksissa ruvennunna ajan kanssa nousemaan ihmetystä pintaan kuten tuon edellä mainitun Oulun Yle Puheen kohdalla.

Sapsoperän kotiini siis etelä tulee pohjoista paremmin johtuen maasto-olosuhteista (niin paikallisista kuin tod. näk. niistä kauemmistakin) sekä järven sijainnista eteläkaakko- luode sektorissa. Kuitenkaan ei pohjoinen kotiini ainakaan omasta mielestäni niin hirveen huonosti tule, vai mitä työ ootta mieltä?


Sen sijaan muutaman kilometrin päässä Sotkamon koti-QTH:stani olevalle yhdelle vaaran laelle, tarkemmin siis sanottuna vaaran pohjoispuoliselle huipulle ja rinteille tulevat yleensä tavallisestikkin normikesäpäivisin pelkkään kännykkäradioonkin mm. Kalixin, Tervolan, Rovaniemen, Pyhätunturin ja Pajalan lähetteet, (satunnaisesti myös Ylläksen Yle Puhe ja Ylesaame). Parhaiten sinne tulee Pyhätunturi ja Kalix, joskin Posio on omaa luokkaansa  kun tulee käytännössä aina RDS:llä. Posiota ei ole kuitenkaan vain reilun 200 km:n etäisyyden vuoksi mielekästä vertailla näihin kauempana oleviin jopa "aitoihin tunturikeskus asemiin", joista muutama on siis jo siellä oikeessa Lapissa. Tuolla koto-vuaralla en vua oo hoksanna Rukkaa kokkeilla, van pittee sitähi sittä yrittee muistoo kalastella ku sormet eivät ennee nii hiplakasti jiävvy ja hankijaenen kantoo toevon mukkaan paremmin jo jalakamiehennii. Vaaran muiden ilmansuuntien vaimennus taas toimii peräti niin tehokkaasti, että mm. 102,4 MHz:llä on Kolin Yle Vegan sijaan kuultavissa tietyissä paikoissa melekin yhtäjaksoisesti Pyhätunturin Yle Puhe! Paikka on noin 50-60 metriä ympäristöä korkeammalla ja luoteen sekä pohjoisen suuntiin on käytännössä merihorisonttia. Veikkaan kuitenkin että ilman Iso-Syötteen ja Paljakan ylänköjä nuo edellä mainitut pohjoisen mastot tulisivat tuonnekkin paljon lujemmin.

Nyt alkaa olemaan näen mualiskuun puolenvälin kieppeillä mukavasti lunta näellä Kaennuun ja Karjalan "tuntureilla", aenahin se 1-1,2 metrijä. Muun muuassa Puolangan Kotilasta, Sotkamon Naulavaaralta, Lieksan Kivivaarasta ja Ilomantsin Naarvasta löytyy tällaisia lukemia. Hyvin ussein niin kun nythi nuo edellä maenitut seovvut ovat sitä Suomen kaekkein runsaslumisinta-aluvetta. Sen sijaan tiällä Sapsoperän järviluaksossa lumenvahvuus on vae hieman yli 60 cm ja näen ollaan aekalaella tyypillisissä keskiarvolukemissa, niin noessa vuaramaesemissa kuin tiällä ranta-alangollahhii. 12.3.2019 uamusella mitattu 70 sentistä tuuman verran vajjooksi jiänyt hanki on toestaseksi tämän talaven suurin lukema. Sapsoperällä talven suurin lumensyvyys asettuu siis tavallisimmin 60-70 cm:n huarukkaan ja ajankohan puolestahi aletaan jo olemaan lähellä talaven normaalija lumimaksimija. Mukavasti muuten hankiainen kanto jo mualiskuun alussa kävelijän tiällä kotimaesemissa varsinnii peltoaokeilla, van metässä jo upotti hieksi asti.

Pakollisena pikku päevityksenä näen lissättännöön, että 24.03.2019 klo 18 oli lumen vahvuus puonunna eli humahtanunna Sotkamon Sapsoperällä 54 senttiin. Virallisesti siä- ja saeasemijen havvaenoennissa päevän varsinaenen lumilukema katotaan uamulla kello kaheksalta ja kesäaekana sitten kello yheksältä. Kuitenniin uskon, että sunnuntaen 24.03.2019 arvo oesi ollunna aeka laella justiinsa sama niin uamulla kuin illallae. Ja hankijaene sen ku paranoo!!!
Sivuja: 1 ... 6 7 [8] 9 10