Tuoreimmat viestit

Sivuja: [1] 2 3 ... 10
1
FMDX / Vs: Kesän keliennustaja 2019
« Uusin viesti kirjoittanut MNi 08. 09. 2019 21:09  »
No entäs ne tulokset? Viime vuonnakin taisin kerjätä moisia. =D
Tänä vuonna taas yllätys oli se, että ehken parhaat kelipäivät oli siellä loppupäässä, joita kukaan ei osannut veikata.

MNi
2
Kirjoittelin Peterille ja pyysin dataa jolla valmistuisi uusi antenni jotta saan korvattua OIRT alueen wanhan yagin ja saisin lisänä alempaa taajuusaluetta mukaan.

Kuvassa malli 47-74MHz joka valmistui eilen...  nousee ylös viikonloppuna mikäli ei vettä tule niskaa jatkuvasti...


Vasemmassa reunassa näkyy alumiininen 6 metrinen 50mm/5mm seinämällä varustettu putki joka nousee kauhistamaan talon toista päätä.
Myös roottori on jo saapunut.  Yaesu G-450C saa luvan pyöritellä tuota otusta.

Kaikki alumiinit jälleen Turusta Nakorauta Oy:stä
Ajoin aamulla aukeamisen aikaan  07:00 ja otin kaikki tarpeet kerralla hyllystä...
Tässä valikoimaa alumiinistä: https://www.nakorauta.fi/tuotteet/alumiini/


Nakorauta Oy
Teollisuuskatu 48
20520 TURKU

puh. 02 237 0490
arkisin 07:00-16:30


Tästä kolmen eri taajuusalueen versiot:
http://www.jounikarjalainen.fi/2019/Korner/

Softan saat ladattua täältä http://gal-ana.de/promm/index.htm
Basic -versio riittää ja on ilmainen.

3
Paranee.

Jari Lehtinen, Asikkala. 68.48 BLR: R Grodno, Masty. 6.7.2019. 877 km.
4
Kappas uusi kilpailu. :)

   
Juha Ylönen, Hankasalmi, 99.5 RR Rossii Tver, Rzhev-tx. 15.08.19 812km
5
DX / Vs: Am-deeäksästä ja sen antenneista
« Uusin viesti kirjoittanut Sunnuntaivekkari 13. 08. 2019 22:10  »
Nyt on tuo pitkälanka veittynnä pohjosluotteeseen outtammoon talavea 2019-2020, ja muahan on muatettu eli kaevettu vajjoon 80 metrin kieppi pitkälängan loppupiästä, koska Pohjois-Amerikka näellä salloella kuuluu tunnetusti aevan anahittoman käläkäsesti. Suurimpana syinä luultavimmiin on tuo lähivuara, joka loppassoo ULA:lta Ruotsin sekä Suomen Lapit olemattomiksi ja jopa Ouluhin kuuluu eri luureissa kehnosti.

Todisteena siitä on 11.08.2019 iltasella kuunneltu kännykkäradiolla 93.2 MHz:llä Lahden Yle Ykköstä kohtalaisin signaalein pelkästään sisätiloissa. Tuossahan pitäisi sisällä kännykän handsfree-antenneilla kaiken jären mukaan kuulua Oulun Ylex, mutta harvoin se tiällä talon sisäpuolella kuuluu, ja kuuluessaankin tulloo yleensä hyvin kohinaesena. Thomsonin ulosviejyllä lapamaolla se tuli tietenkin sisätiloja voimakkaammin, mutta Lahden Yle Yksi oli edelleen sen kanssa hyvin tasaväkinen ja erityisesti päivisin selvästi voimakkaampi. Öisin 93.2 MHz:n Ylex tuli Lahden vaijettua Thomsonin lapamattoon ajottaen RDS:llä, muttei läheskään joka yö! Suatto olla hyvinnii pitkä taoko, jollon mikkään Kiimingin 50 kw:n Yle ei villaottannunna Thomsonissa RDS:ää. Kännykkäratijoon sisälle joku Kiimingin 50 kw mylly tulee RDS:llä kerran kuukaovessa tahi harvemmin. Kolihan esimerkiksi tuas tulloo tänne sisällehhii kännykkään 24/7 RDS:llä. Vertailun vuoksi Oulu tulloo jo Kajaaniin niin kovvoo, että mm. Oulun Radioo 97.3 MHz:llä voijjaan huolettomasti kuunnella tavallisella matkaratijolla jopa hyvin häiriöisessä kerrostaloasunnossa, mutta Koli on puolestaan heikkona Kajjjaanissa!

Eipä täällä tosiaan viime talvena kuulunu ollenkaan Pohjois-Amerikka, joskin antenni oli länsilounaaseen, mutta silti!! Liijan etelässä ei Amerikalle olla, koska hyvin se tuntuu kuuluvan vielä Brittein ja Hollannin tasolla. Liekkö asutaan liian idässä, vai mikä lie vielä sitten on... Häiriötaso on täällä kuitenkin erinomaisen alhainen. Aasian suunta eli koillinen vetää jo onneksi Pohjois-Amerikkaa paremmin, muttei kuitenkaan kovinkaan kehuttavasti.
Jil FM 531 kHz Algeriasta tuli viime talvella jopa "tuuttaamalla" ja Tarto sekä Pietari tarjosivat keskipäiväsiä pinta-aaltojaan lähes mualiskuun kevätpäevän tassaokseen asti. AM-signaalien suhteelliset suuntavoimakkuuvvet tosijaan käöttäötyvät vähän samalla tavalla kuin FM-signaalien "keskiverto" tuleminen eri suunnista. Se horisontti näköjään miärejjää vielä paljon näellä LW- ja MW-aluveillahi. Tiällä muuten LW-bandilla myös Norja 153 kHz ja Islanti 207 kHz tulivat talavellahi ihmeen heikosti, ja eri toten juuri tuo Islanti...

Islantia en oo onnistunna kuulemmaan vielä ies Esseilläkkään, en ees kesäkuun 2018 lopun kovilla Aorora-Esseillä. Tosin silloinkin kuuntelin vain kännykkäradiolla ja handsfree-antennilla, mutta kuitenkin ulkona yläkerran lounaisparvella iliman ollessa suosiollinen ulkokuuntelluun. Niin lujjoo essi-asemat tulivat kännykkäratioon jollon Islantihhii oes pitännä olla selevästi kuultavissa, mutta esim. 89.7 MHz:llä jylläs vaen Britannian BBC:t. Kesäkuun lopun 2018 Aorora-Esseillä ulkomaan asemat tulivat niin kovvoo kännykkäratijoon, jollon Kajaanin Aito Iskelmä 91.3 MHz kuatuili tuon tuostahin 40 km:n piästä. Vielä paremmin se kummoutui tämän kesän parhaimmilla kelleillä eli 06.07.2019, jolloin Puolan asemat puski kännykkäratioon parhaemmillaan hifi-äänellä ja lujalla RDS:llä vielä muutama vuos sitten Kajjjaanista vappaana olovalle tuajuuvelle 91.3 MHz. Tommosija kelipäevijä vuan saes olla tiällä syrjempännäe enämpihhii, mutta ne van tahtovat jiähä liijjan ussein tuonne ihmisten ilimoelle.  ::)

Tuttu ja turvallinen Iisalami muistoo aena hyvin eliminoijja Sotkamon Sapsoperällä Islannin testituajuuvven eli 87.7 MHz:n. Iisalami kun tulloo RDS:llä eillä maenitulla ja monella muulla FM-uallolla sisälle kännykkäratijoon sen 24/7.  :P
6
Näköjään 27.7.2019 oli hyvä päivä lyhyelle skipille. Oma ennätyskin meni uusiksi.

Pentti Lintujärvi, Ruovesi, 99.20 - POL: Radio Zlote Przeboje, Gdynia (PM) -tx. 27.7.2019 - 891km
7
99.200   27.7.   0654-              POL: Radio Zlote Przeboje. Gdynia (PM) -tx. 891 km.
8
FMDX / Ukkosten ja myrskyjen vaikutus radion kuunteluun
« Uusin viesti kirjoittanut Sunnuntaivekkari 09. 08. 2019 00:12  »
Onneksi itse ei käytännössä koskaan tarvitse irroittaa johtoja ja 200 metrin pitkälankaa radiosta ukkosen takia, kun ei ukonilmat juurikaan uskalla tulla tänne.

Jotain hyötyä siis korkeista vaaroista ja suurista järvenselistä on.
Ukkosrintamat kun eivät melkein ikinä pääse Vuokatin vaarajonon itäpuolelle, sen sijaan Kajaanissa ja Paltamossa on hätä ilmeinen; metsää kaatuu mottikaupalla ja kadut tulvivat siellä tuon tuostakin. Esimerkiksi 2010 myrskyt kylvivät siellä suuria metsätuhoja, mutta Sapsoperällä oli hyvä kun pihalle ilmestyi edes muutamia lätäköitä ja Kuhmossa asfalttikaan ei kastunut.

Lähestulkoon aina kovimmat ukkoset menevät täältä katsottuna lännen eli Kajaanin kautta ohi. Myös pohjoisen kautta menee ohi usein kovia myrskyjä. Harvemmin niitä menee lounaan ja koillisen kautta, vielä harvemmin idän kautta, yhä harvemmin etelän kautta ja kaikkein harvinten kaakon kautta. Kaakon kautta kun ukkonen nousee niin silloin se tulee Sapsoperällä parhaiten päälle, johtuneeko se sitten siitä kun tuolla suunnalla on kaikkein vähiten mäkiä, vaaroja ja järviä. Kaakosta ukkonen tahtoo vaan nousta erittäin harvoin, eipä oo tuosta suunnasta noussut ukkonen mainittavasti ainakaan kymmeneen viimeiseen vuoteen!!!
Silloin jos se sen harvan kerran kaakosta pääsee kunnolla nousemaan, niin silloin kannattaa täälläkin sitä varoa. Kaikista kovin kokemani ukkonen erityisesti lähelle lyövien salamojen suhteen kotonani Sapsoperällä nousikin juuri kaakosta ja tapahtui hellekesänä 2002 tai 2003. Se on toistaiseksi ainut kerta kun ukkonen kunnolla pelotti ja kokonaisuudessaan ainutkertainen kokemus. Mikäli TV ja muuta virtapiikeille herkemppää elektroniikkaa olisi ollut kiinni seinässä ( mm. kahvenkeitin ei kuulu näihin) oesivat suattanneet sannoo palavelusopimuksensa irti.

Myöskään Kuhmossa, Valtimossa ja Nurmeksessa ei ole ollut miesmuistiin kovia ukkosia ja viimevuosina näillä perukoilla Sapsoperä mukaan lukien ei ole oiken edes kunnolla jyrissytkään. Esimerkiksi kesällä 2017 Sotkamon Sapsoperällä en kuullut ainuttakaan ukkosen jyrähdystä!! Taitaa ilmastonmuutos vähentää ukkosia entisestään, ainakin täällä.

Omilla useiden kymmenien hehtaarien metsäpalstoilla ei ole tullut käytännössä ainuttakaan tuulenkaatoa 10:n vuoteen sekä vain hyvin yksittäisten runkojen kaatumisia viimeisten 20-30 vuoden aikana. Kovat metsää kaatavat syysmyrskytkin tahtovat jäädä tuonne Oulujärven ympäristöön. Täällä Sapsoperällä myös sähkökatkoja on paljon vähemmän kuin monissa muutaman tuhannen asukkaan taajamissa. Pisin sähkökatko täällä Sapsoperällä on ollut oman eli reilun 20 vuoden muistiajan mukaan yli 2 tuntia. Muutamia vajaan 2 tunnin katkoja on kohdallani sattunut ja sitten useimpia puolen tunnin katkoja. 10-15 minuutin katkoja kun voi olla puolessa vuodessakin vain muutama tai pari, joskus ei yhtään vaikka kunnon maaseudulla ja joidenkin mielestä jo perukassakin asutaan!!  

Myös tykkytalvi 2017-2018 ei aiheuttanut täällä "Sapsojärven montussa" minkäänlaisia metsätuhoja, vaan ne alkoivat vasta noin 200 metrin korkeammalla puolella. Ylä-Kainuussa tuon vuodenvaihteen tykky poikikin lähes viikon mittaiset sähkökatkot, silpoi useat tukkimetät päätehakkuu kuntoon ja antoi etelän metijalle melkoisen uutispommin.
Myös Vuokatin vaaroilla ja Kolilla monet lukemattomat havupuut menettivät latvansa, samoin jotkin keski-ikäiset männyt muutaman kilometrin päässä reilun 210 metrin korkeudessa olevalla lähivaaralla, jonne Lappi kuuluu ULA:lla ihmeen lujaa. Tuo lähivaara on "vain" noin 60 metriä koti-QTH:tani ylempänä, mutta noinkin "pieni" nousu merkkkaa jo monessa asiassa erittäin paljon, kuten esimerkiksi juuri tuossa lumen kertymisessä puihin.
Toki sinä talvena tälläkin rannalla oli lunta normaalia huomattavasti enemmän, 3.4.2018 illalla mittasin lumenmittauspaikassani 95-97 cm vahvuisen hangen. Sotkamon Kuolaniemen virallisella sääasemallakin lumensyvyys kävi parhaimmillaan 90 sentissä. Ilmatieteenlaitoksen virallisella 09:00 Suomen kesäaikaa suoritettavalla lumenmittauksella en ehtinyt valitettavasti käymään, koska uamulla 4.4.2018 piti ehtiä taas tuonne Rovaniemelle asti, jolloin on tyytyminen illalla tehtyyn katsantoon. Laitoin nyt tuota häipymävaraa 2 cm, vaikka lumikepin mukaan se olisi lähempänä 95:tä senttimetriä. Vertailun vuoksi tässä samalla paikalla talvella 2015-2016 suurin lumensyvyys oli vain tasan 30 cm ja se saavutettiin 28.2.2016, 5.3.2016 ja 6.3.2016. Tuo 30 cm on täällä vain vähän alle puolet talven normimaksimista.
Rovaniemelle on muuten täältä matkaa maantietä pitkin lyhintä reittiä käyttäen vajaat 360 km.

Heinäkuu 2019 oli totuttuun tapaan niukka ukkosineen ja lisäksi harvinaisen kuiva, nimittäin lumenmittauspaikan välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan sademittariini ropisi heinäkuussa 2019 vettä vaivaiset 30,5 milliä. Sotkamon Kuolaniemen automaattisella sääasemalla satoi 7/2019 28,9 mm. Manuaalisilla lähiseudun sadeasemilla esim. Kuhmon Apajassa vettä tuli tämän vuoden heinäkuussa 25,5 mm, Kajaanin Paltaniemellä pelkästään 20,5 mm ja Nurmeksen Mujejärvellä omien laskujen mukaan 27,8 mm, mutta Ilmatieteenlaitos ilmoittaa 34,4 mm. Tuo asia pitää selvittää! Joka tapauksessa hieman liian kuivaa on nyt ollut, joskin vielä kovemman kuivuuden vallitessa vuoden 2006 keski- ja loppukesällä satoi Sapsoperällä heinäkuussa silloin noin 25 milliä.


Hieman ihmettelen kun joillakin ihmisillä särkyy joka kesä laitteita ukkosen takia, vaikka ovat asentelleet kaikenmaailman ukkossuojat ja noudattavat ukkosella laitteihen suhteen paljon suurempaa varovaisuutta kuin minä. Ilmeisesti jotkut paikat ovat vuodesta toiseen vaan yksinkertaisesti paljon ukkosherkempiä alueita kuin toiset.

Tässä talossa ei ole ukkosen takia siis särkynyt yhtään laitetta sen vajaan 30 vuoden olemassa olon aikana, vaikka johtoja revitään laiskasti irti harvoin sen tarpeen vaatiessa. Yhdellä lähellä asuvalla sukulaisellani on pakastin joskus 1980-luvulla sipannut ja syyksi epäillään ukkosta, mutta varmuutta tästä ei ole. Joka tapauksessa se on ainut laite hänelläkin joka on suattanna männä losahtoo ukkosen takija sököksi. 

Mahdollisia essejäkin toivon mukaan voidaan joskus hamassa tulevaisuudessa kuvioihin ilmestyvillä järeillä ulkoantenneilla kuunnella täällä tehokkaammin kuin muilla, juuri tuon ukkosen suhteen...
9
Raportointiopas / Vs: Polski vs 2
« Uusin viesti kirjoittanut JMN 07. 08. 2019 10:10  »
Korjattu yksi termivirhe tästä puolannoksesta
10
DX / Vs: Historian havinaa 70-luvulta
« Uusin viesti kirjoittanut JMN 05. 08. 2019 16:04  »
TNX, nämä on nyt osa DX-museointiprojektia

Kiitos SDXL:n, SRHS:n ja Viestilaitemuseon tukiyhdistyksen psta

73!

Sivuja: [1] 2 3 ... 10