Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Viestit - OH5MD

Sivuja: [1] 2
1
2017 / Vs: 93 MHz
« : 24. 06. 2017 00:12  »
DEVREK FM, 93.0 MHz (PS:DEVREKFM). Siis löytyi! :D

2
2017 / 93 MHz
« : 17. 06. 2017 18:06  »
93.0 MHz on mielenkiitoinen taajuus - kun on harvinainen ns. "tyhjä taajuus". 16.6. kuultiin ko. taajuudella mm. bulgariaa, saksaa, turkkia ja arabiaa. 0902 UTC taajuudella arabiaa, Allahia huudettiin monta kertaa ja eli lienee ollut jotain uskonnollista ohjelmaa. ID:tä ei kuitenkaan (vielä ) löytynyt. Taajuudelta saatiin kuitenkin kolme kertaa tätä ennen melko hyvä PI:305D, jota ei FM-listin mukaan ole sitten kuitenkaan missään. Eli etunumeron mukaan Turkista ... onkohan kukaan muu tätä idannut?
Muutoin todella hyvät kelit - lisää tällaista!
73 de SDXL SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.

3
FMDX / Vs: Lokausohjeet: Hard-Core-DX Online Log
« : 23. 05. 2017 21:09  »
FM-lähetyksiä lienee ainakin kolmenlaisia: 1) valtakunnalliset lähetykset, 2) alueelliset lähetykset ja 3) paikallislähetykset. Alueellisia lähetyksiä voi lähettää samaan aikaan samaa ohjelmaa useampi asema, paikallislähetyksiä ehkä vain yksi (?), teoriassa ehkä useampikin. Ja sama fyysinen (lähetin)asema voi joskus, ainakin teoriassa,  lähettää näitä kaikkia, tosin eri aikaan. Paikallisasema on kuitenkin mielestäni tyypillisesti esim. jossain kaupungissa sijaitseva asema, jolla ei ole lähettimiä muualla.
Jos paikallislähetys lasketaan erilliseksi lähetykseksi (siis "asema"), miten olisi alueellisten lähetysten laita ("asema")?

Alueellisessa lähetyksessä voi olla useita ko. alueen mainoksia. Jos kuulemme lähetyksessä mainoksen firmalta paikassa A, tämä ei tietenkään osoita, että kyseessä on paikan A paikallislähetys (ja että "studio" sijaitsee paikassa A). Voi olla vain yksi mainos useampien eri paikkakunnan firmojen mainosten joukossa jos kyseessä on esim hieman suuremman alueen aluelähetys. Mistä muuten erotetaan aluelähetys ja paikallislähetys kuuntelussa "de facto"? Mainoshan ei tätä ilmoita tai osoita - se vain lähetetään jollekin määrätylle alueelle. Vai olenkohan kokonaan väärillä jäljillä ja 2) alueelliset lähetykset ja 3) paikallislähetykset ovatkin sama asia asemanlaskennan kannalta?

Tuo "studioliitos", joka määrittää aseman, ei nykyisen tietotekniikan aikana enää ole valitettavasti kovinkaan relevantti seikka. Ei alueellisella- tai paikallisasemalla välttämättä mitään studiota ole, lähettimen ohjaus ja lähetteen syöttö voidaan tehdä aivan hyvin "pääkonttorista" käsin linja- tai radioyhteysteitse. Studio käsitteenä voisi tietenkin olla tarkemmin esim. "missä sijaitsee se laite, johon lähetettävä ohjelma on tallennettu ja josta se reaaliaikaisesti, suoraan tai välillisesti johdetaan lähettimeen". Toki pienissä paikallisradioissa studio vielä on, mutta suurempien ketjujen asemille voidaan ohjelma kokonaisuudessaan syöttää muualta kuin lähetinpaikkakunnalta. Paikallis- tai aluelähetys tulee tällöin pääkonttorista, sen "studiosta", ei muualta.

Edellinen asia ehkä kannattaisi miettiä uudestaan, hieman tarkemmin. Voitaisiinko paremminkin puhua "eri ohjelmista" siis erilaisista lähetysten sisällöistä ... ilman tuota johonkin paikkakuntaan rajattavissa olevaa studio-käsitettä. Jos asema lähettää joskus "kokonaisuudesta" poikkeavaa, erilaista ohjelmaa, se olisi eri asema ... tai jotain sinnepäin. Nykyinen systeemi on teoreettisesti ja ainakin näitä "hankalia tapauksia" ajatellen melko sekava ... ja tosin kovin sekava on tämä juttunikin.

Yksinkertaisin asia tietenkin olisi, jos laskettaisiin aitoja, kuultuja radioasemia, ei kuultuja eri "ohjelmaryhmiä" tai jotain muuta sekalaista ... mutta kun nyt tämä nykyinen tie on valittu, ei liene mahdollisuutta palata entiseen.

Tämä nyt vain hieman teoreettisena pohdiskeluna - mutta pääasia on tietenkin, että kuunnellaan!
73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.

4
Löytyi!
Eli nykyisin DAB-taajuuksilta löytyy esim. DNA:n (Welho Oy) TV-asemia, esim. Helsinki MUX-VHFA 184,500 MHz ja Espoo MUX-VHFC 177,500 MHz. Täydellinen listaus sivuilta
https://www.viestintavirasto.fi/taajuudet/radiotaajuuksienkaytto/tv-asematsuomessa.html.
Tästä siis ymmärrämme, että DAB ei tule meille kovin pian, sillä nuo luvanvaraiset TV-asemat pitäisi häätää sitä ennen pois taajuuksilta! Alue on siis keritty myymään muualle ...
Eli jos suunnittelette DAB-laitteiston hankintaa, ko. TV-asemien taajuuksia kannattaisi vähän vilkuilla lähietäisyydeltä. Onneksi esim. DNA ei taida pitää ko. taajuuksilla valtakunnallista verkkoa, olettaisin.
73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.

5
Ns. normaalitilanteessa, eli kun samalla kanavalla on useita DAB-asemia - nämä kaikki siis tulevat kuulluksi samalla kertaa. Mitenkähän tämä raportoinnissa hoidetaan?
Jossain DAB-netissä oli kysymyksiä, miten asema tässä identidioidaan - sillä samalla taajuudella voi DAB-systeemissä olla useita eri lähettimiä samalla kanavalla - mutta se "studiohan" tässä on meillä tärkeää, ei asema!
Antenniksi kannattaisi hankkia "aito" DAB-antenni, tuo vanhan TV-alueen III antennin taajuusalue ei tässä oikein riitä. Meiltähän näitä ei taida valitettavasti löytyä ... kun ei ole lähetyksiäkään
DAB-taajuusalueella eli 174-240 MHz näyttäisi Etelä-Suomessa löytyvän kovin vahvoja signaaleja noin-taajuuksilla 174-180, 181-187 ja 195-202 MHz (6-7 MHz kaista). NetSDR:llä katsottuna kovin leveäkaistaista lähetettä, mahdollisesti joku TV-lähetys? Ei Digita.  Eli näin Helsingin/Vantaan lähellä ei ko. taajuuksilta mitään DAB-lähetyksiä kuuluisikaan - signaalitasot ovat sen verran vahvoja. Täytynee siis tutkia, mikä tuolla lähettelee ...
73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.

6
Onnittelut, näitä ei meillä kukaan ennen liene kuullutkaan ...
Olen etsiskellyt sopivaa ohjelmaa DAB-lähetteelle, mutta nämä taitavat vielä nykyisin olla kortilla. Tuo NetSDR:n dc-konvertteri pyörähtää aukottomasti 1200 MHz saakka ... mutta lähetteet pitäisi myös jollain saada kuulumaan/näkymään. Toki saan ilmaisinsignaalin tästä ulos, pelkkä software-ilmaisukin siis riittäisi. Mutta ohjelmia näyttää löytyvän vain noille USB-tikuille (esim. SDR-J). Ehkä näitä löytyy sitten myöhemmin, kun tuo DAB ja DAB+ yleistyvät. Tuota SDR-J:tä voisin toki kokeilla, mutta en usko sen toimivan ...
73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.

7
PI näyttää olevan siten muodostettu, että se ei ole minkään standardin mukainen. Joten tästä ei pääse pidemmälle, 0-alkua ei saa olla ...
Mutta olisiko 0882 jonkinlainen "lyhenne" taajuudesta 88,2 MHz?
73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.

8
Testejä on jatkettu ja tarkennettu. Ongelmana eri systeemien erilaiset vahvistukset, jotka pitäisi oikeastaan tasata, jotta saisi tarkkoja tuloksia. Tässä siis tutkittu todella heikkoja, aivan kohinatason yläpuolella olevia signaaleja.

Ehkä tuossa edempänä tuli vähän "liioiteltua" - en huomannut ottaa vaimentimen (12 dB) vaikutusta huomioon !!! Eroa todellisuudessa on, mutta se ei ole niin merkitsevää.

ELAD FDM-S2:n ja Dientronikin/FDM:n vesiputousnäytöllä näkyvien signaalien S/N suhteet ovat melko yhtäsuuria, Dientronikin kuitenkin jonkin verran parempia. Ero siis suhteellisen pieni - kun katsotaan kohinan ja signaalin tasoja. Toki Dientronik vahvistaa signaalia enemmän - tästä syystä S-mittarin lukemat nousevat, mutta tässä ei ole "koko totuus". A/D-muuntimen (analog/digital), joka FDM:n etupäässä on, ongelma yleensäkin on kovin heikkojen signaalien digitointi, esim. pientaajuus-muunnossa tähän lisätään ns. dither (ns. epätasainen kohina), todennäköisesti myös suurtaajuus-muunnossakin. Idea näyttääkin olevan se, että RF-taso pitää saada sopivan korkealle, että signaali kuuluu, tässä ei aina voida pelata pelkällä S/N-tasolla. Eli ero käytännön kuuntelussa on vesiputouskuvan näyttöä suurempi.

Nuo "signaalipiikit" tulevat jostain laitteen etupäästä, kun "LPF 30 MHz"-valinta otetaan suoralla antenniliitännällä (alinäytteistys) varustetulla systeemilla pois päältä. LPF = alipäästösuodin 30 MHz - jos sitä ei ole, jostain tulee rf-häiriösignaalia etupäähän. Toisaalta on vaikea ymmärtää, miten 30 MHz alipäästö voi vaikuttaa FM-alueen suoraan kuunteluun - mutta vaikuttaa.

Vesiputouskuvat testistä saa tarvittaessa pyytämällä: ilkka.martikainen@elisanet.fi
73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.


9
Tässä vielä muutama tänään tehty testi, vertailu ELAD FDM-S2 suoraan vs. Dientronik/ELAD FDM-S2 - etuvahvistimena kummassakin TGN 10 dB. Ohjelmana STUDIO 1.

Merkillisen epäherkkä laite tämä pelkkä ELAD, useat asemat kuuluivat Dientronikin kanssa merkittävästi paremmin. Todella totaalinen ero!!! Jotenkin tuo alinäytteistys vähentää herkkyyttä. Kun käytän pelkkää ELADia, sen 12 dB:n vaimennus nostaa (näkyvää) pohjatasoa tuon 12 dB. Ainakin omassa laitteessani , siis pelkällä ELADilla, yläalue (106-108 MHz) on merkittävästi epäherkempi kuin alabandi (esim. 87-90 MHz).

Tässä on myös huomattu, että vahva signaalitaso vähentää herkkyyttä (!) ja aiheuttaa helposti laitteen tukkeutumista os. yliohjaa laitetta. Etuvahvistin laskee pohjakohinaa yli 15 dB ilman vaimenninta, vaimentimen kanssa 5 dB. Kun otan etuvahvistimen pois (ilman vaimenninta), systeemiin tulee useita pieniä signaalipiikkejä ... en ymmärrä.

Jotain pientä ongelmaa tuossa ELADin suunnittelussa siis on ... mutta koetetaan pärjätä. Mutta johtopäätös: Dientronikin kanssa systeemi on huomattavasti herkempi kuin suora kytkentä, mutta tällöin vaatii ELADin 12 dB:n vaimentimen päälläolon (muuten yliohjaa).

73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.

10
OK, itselläni tavallisin ELADin harhatoisto on taajuudella 89,7 MHz. Kaksi (kotimasta) asemaa lähes päällekkäin - joita ei normaalisti taajuudella ole. Nämä tulevat esiin, kun antennin kääntää suoraan Etelään. Nyt taajuudella on väliaikaisluvalla Patmos (PI=628E), joten ei tee haittaa. Olen tätä tutkinut, mutta ei ole selvinnyt, miten ko. häiriö muodostuu - on n.-tasolla S3. Voi toki johtua myös tuosta Dientronikista.
Kuunteletko suoraan ELADin alinäytteistyksellä, so. antenni on kiinni sen VHF-liittimessä?
Ympäristön topografialla on useinkin merkittävä vaikutus, etenkin jos kuuntelee TROPO-asemia. Itä ja Etelä vetävät omassa QTH:ssani loistavasti - asunto on mäenrinteessä ja ko. suuntaan suhteellisen korkealla, rinne laskeutuu reilusti alaspäin. Mutta rinteeseen päin onkin sitten toista - Ruotsin tropoasematkin ovat tämän vuoksi melko harvinaisia. Etelä-Ruotsi välttää vielä jotenkin, samoin Gotlanti. Mastoa pitäisi olla lähes 30 metriä, että pääsisi rinteen harjan yli (nyt jotain 8-10 metriä pihan pinnasta).
Kun antenni nousee esim. 15-20 metriin, suuntakuvion keila liuskoittuu enemmän ja alin keila laskee. Isoin vaikutus korkeudella lienee tropokeleillä, mutta toki Es-keleihinkin voi tulla pituutta lisää. Suosittelen alumiinista ns. kolmiomastoa - helppohoitoinen ja kevyt. Tämän saa esim. yksiosaisenakin vielä vaijerilla nostettua (juuressa saranat). Kääntäjä + tukilaakeri maston yläpäähän.
73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.

 

11
Ihan "kohtuullinen" kokoonpano! Hyvä tai sopiva antennin korkeus riippuu myös ympäröivän maaston topografiasta, esim. itselläni on iso mäenrinne luoteeseen/pohjoiseen päin - ja sieltä eivät DX:t kyllä kuulu.
Suurivahvistuksinen antenni + etuvahvistin tekevät usein harhatoistoja ... tämä riippuu paljolti myös siitä, kuinka kaukana oma YLE tai paikallisradiot ovat kuuntelupaikasta. Ja missä suunnassa. Suuntaava antenni toki poistaa takaa ja sivulta tulevat.
Itselläni on etuvahvistimena tuo TGN:n professional-malli ja siinä on kolme hyvää ominaisuutta: 1) erittäin hyvä ukkosenkesto (4 x suojadiodit IN/OUT-navoissa), 2) etuvahvistimen ohitusmahdollisuus ja 3) säädettävä PIN-diodivaimennin eli käyttöjännitteellä säädetään vahvistusta. Nyt säätö on tehty siten, että signaali nousee etuvahvistimen kanssa 10 dB yli normaalitason (pelkkä antenni siis). Valitettavasti katolle ei saa kovin suurta antennia (nyt 5-el.), sillä mastoputki ja kääntäjä on kiinni puurunkoisessa/pellitetyssä ilmastointihormissa, joka ei suurempaa kuormitusta kestä. Ja muut paikat ovat sitten täynnä muiden alueiden antenneja ...
Jos mietittäisiin järjestelmäsi optimointia, tässä pari vihjettä:
1) Hieman korkeutta lisää ... joku 15 m näkisi ehkä vielä paremmin horisontin yli (3 m aallonpituus = 5 aallonpituutta). Tämä laskee hieman tuota suuntakuvion keilaa - esim. Es kuuluu pidemmälle
2) Hieman pienempivahvistuksinen etuvahvistin tai sitten tämän jälkeen "pieni" vaimennin, mieluimmin säädettävä. Tuo Tellu ei paljoa vaimenna ... joten ehkä enintään 3-5 dB:n vaimennus etuvahvistimen jälkeen. Joten 10 dB reaalivahvistus pitäisi riittää ... kokonaisvahvistus enintään 15 dB. Tuota TGN:n professionaaliversiota tosin suosittelisin ... vähän hintava valitettavasti. Tähän minulla on interfacena SSB-electronicin malli N-liittimillä ... ja virtalähteenä hieman fiilattu Mascot 8421 (turhankin tehokas!). 0,5 dB:n luokkaa oleva kohinaluku on jo maksimissaan, tällä ei ole niin suurta merkitystä kuitenkaan FM-lähetteessä.
Itselläni on Eladin FDM-S2 ja siinä Studio1-ohjelma. Tämä merkittävästi parempi kuin Eladin oma, etenkin sen RDS! Elad tekee harhatoistoja määrätyistä suunnista - YLE - suurella etuvahvistimen vahvistuksella. Nyt tuo 10 dB lisävahvistus on juuri sopiva, vain pari harha-asemaa koko bandilla. En käytä Eladin alinäytteistystä vaan signaalin tekee hieman fiilattu Dientronik. Eladissa on pakko pitää sen 12 dB vaimennin päällä, muutoin alkaa yliohjautumaan melko lailla. Tuo NetSDR voisi olla signaalinkestoltaan parempi, mutta se on nyt omistettu noille LF/MF/HF-alueille. Systeemini on suunniteltu siten, että voi kuunnella neljää eri aluetta viidella eri vastaanottimella ja neljällä eri antennilla samanaikaisesti. Kuudennen vastaanottimen - AOR AR8600mkII - fiilaus on vielä kesken ... tuntuu olevan ns. ikuisuusprojekti. Kunnolla uudistettu SONY SA5ES valmistunee ehkä ensi kesäksi.
Mutta näillä mennään ... 73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.


12
Ko. vahvistimen etupiiri lienee vain ylipäästösuodin - siis kaksi kelaa maihin ja näiden välissä kondensaattori. Muutoinkin jonkinlainen kaistasuodin tekisi etupäässä hyvää (esim. 87-109 MHz), toki antenni on tuo "ensimmäinen suodin" - mutta ei riittävä. Vahvistimen kytkentä tosin näyttää kovin kotikutoiselta ... mutta jos toimii OK, tämähän on tärkeintä. Joku GaAs- tai Mesfet siinä etuasteessa on. Ei mitään ukkossuojaa. Mitä kapeampi etuaste, sen parempi signaalinkeston ja harhatoistojen kannalta - toki tarpeeksi leveä käytetylle alueelle.

28 dB vahvistus on lyhyellä syöttöjohdolla muutoinkin liikaa - vanha ja käypä ohje olisi, että vahvistimen vahvistus saisi olla jotain 5-10 dB yli syöttöjohdon ja liittimien aiheuttaman vaimennuksen, jossain lähteissä on 10 dB tälle ollut sopiva arvo. Vaimennin (miel. säädettävä) väliin auttaa - vahvistimen vahvistuksen pienentäminen esim. etujännitettä muuttamalla yms. pienentää yleensä myös signaalinkestoa. Vahvistustahan voidaan suurentaa vaikka kuinka paljon (vahvistusasteita vain peräkkäin!) - tärkeämpää on koko systeemin kohinaluku. Hyvätasoinen kokonaisuus on: NF alle 1 dB ja vahvistus 10 dB yli syöttöjohdon/liittimien vaimennuksen (joku 15 dB on monasti OK). Tällöin varsinaisen "vastaanottimen" oma kohinaluku ei paljoakaan vaikuta kokonaisuuden suoritusarvoihin, etuaste määrittää sen pääasiallisesti.

Jos 4G-verkko häiritsee TV:tä, vika on huonossa taajuussuunnittelussa tai ehkä myös 4G-verkon heikkolaatuisessa lähettimessä. Tehojenhan ei pitäisi olla todennäköisesti vain alle kilowattien luokkaa. Ehkä D-luokan digitaalipääteasteita? Lähetinspektrinhän pitäisi aina olla puhdas ja pysyä omalla, sille annetulla kaistallaan. Halvalla, halvalla, halvalla ... made in China ... olettaisin. Kaistasuotimien pitäisi olla lähettimissä - ei muissa, muiden alueiden vastaanottimissa.
73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.

13
Tuossa TGN:n FM-etuvahvistimessa ULNA-3018 on vahvistinasteessa E-pHEMT ATF54143. Nämä ovat kovin arkoja staattiselle sähkölle - ja tämän takia salama ne hajoittaa. Etuasteen suojadiodi puuttui ainakin allekirjoittaneen vahvistimesta, mutta sille on tässä tila - laitoin pienen 90 voltin kaasunpurkausputken tähäm ... diodit voivat tehdä ristimodulaatiota yms. haittaa. ATF54143 on myös kovin arka tuolle etujännitteen ryömimiselle (lämpötila!) ja voi helposti hajota myös tämän takia. Muutin omani kaapelijännitteellä 12 V toimivaksi ... jolloin käyttöjännite myös stabiloidaan. Muutenhan 5 V jännitettä menee suoraan vahvistinpiireille - ei hyvä!

Hankin täksi kesäksi uudemman mallin ULNA etuvahvistimen: Mast-Vorverstärker UKW/FM, ArtNr.: 90200170 (140,00 EUR
incl. 19 % UST exkl. Versandkosten).  Tässä vahvistimena on ATF53189, NF jotain 0,5-0,8 dB luokkaa ja IOP3-arvo jopa +40 dBm ja ylikin. Käsikirjan herkkyysarvot eivät tässä vastaa mainoksessa annettuja - vaikka tuolla erolla mitään oikeata eroa "huomaa". Hemttiä suojataan tässä ns. aktiivisella etujännitteen säädöllä (Active Bias) = tupla-transistori BCV62C.  IN- ja OUT-piireissä on myös 2 x nopeat suojadiodit BAS70-04. Laitteen käyttöjännite on 8-15 volttia ja vahvistus muuttuu käyttöjännitteen mukaan ... tätä ihmettelin ja ... laitteessa onkin PIN-diodeilla toteutettu vaimennin OUT-piirissä ... ja tämän vaimennus muuttuu käyttöjännitteen funktiona. Vahvistimen käyttäjännitettä ja toimintapistettä ei siis muuteta ja tämähän on stabiloitu 3-napaisella IC-piirillä neljäksi tai viideksi voltiksi.

Piirilevy on tässä sama, kuin valmistajan amatöörialueiden etuvahvistimissa - jotka ovat RF-VOXilla. Muutamasta kohden pirinttiä on pätkitty. Ja toki eri komponentit. Tässä etuna siis tuohon 3018 malliin: 1) parempi staattisen sähkön ja salamankesto, 2) parempi signaalinkesto ja 3) vahvistimen voi ohittaa ... tässähän on kaksi ohitusrelettä. Eli kun kaapelissa ei ole jännitettä, vahvistin on ohitettu. Toki hintavampi.

Laitetta ei ole vielä sen tarkemmin testattu, kuin että toimii - pöydällä. Tähän on aina syytä ostaa myös tuo vesitiivis kotelo ... ja laadukkaat F-liittimet. Älä käytä TGN-mallisia hakkurivirtalähteitä tässä - vaan kunnon lineaarisia. Ja vastaus otsikon kysymykseen - etu todella on, pitäisin välttämättömänä!

73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.




14
Tässä varoittava esimerkki: AOR AR8600 ... ei toki uusi, mutta käytettynä näitä saa joskus edullisesti. 20 dB:n vahvistimella (SSB-electronicsin LNA-5000) ja 88 - 1000 MHz taajuusalueeseen modatulla  SIRIO SD1300N -disconella laite ristimoduloituu FM-alueella melko voimakkaasti ja vaatii 20 dB vaimentimen (!), ennenkuin asemista saa jotain tolkkua ... Lyhytaalloilla laajakaistainen kohina antaa S-mittarilukemille pohjan S5-7, kun antennina on Wellbrookin ALA1530S+.  Positiivisena puolena täydellinen tietokoneohjaus (esim. Spectrum Commadert IX). Ei RDS:ää.  Johtopäätös: älä osta ko. vastaanotinta!
No hätä ei toki ole tämän näköinen: nyt on rakennettu 2 x 180 kHz => 4 x 110 kHz uusi VT-osa. Varsinainen ongelman ydin on laitteen kahdet sinänsä korkealuokkaiset MCL-diodisekoittajat, joita ei ole päätetty laajakaistaisesti. Nyt II-sekoittajan jälkeinen vahvistin on uusittu: 2 x U310 teho-FET (rinnakkain), joka päättää 50 ohmisen kuorman myös peilitaajuudelle. Ja ihme ... harhatoistot ovat kadonneet lähes kokonaan ... toinen sekoittaja on tosin vielä fiilaamatta. Mutta kalliiksihan tämä vastaanotin tulee ... ottaen huomioon rakenteluun käytetyt työtunnit. Vastaavaa laatua on tuo YEASU VR-5000 ... kumpaakaan en suosittele.
73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka Martikainen

15
Hei.
Tässä vielä lyhyesti: tuo kerrostaminen on aika salatiedettä ja usein myös kompromissi. Noissa EME-antenneissa, joissa vahvistus ja kapea keila ovat todella tärkeitä (4 x 15 el, 8 x 15 el. 16 x 15 el esim.), kerrostuskorkeuteen otetaan huomioon mm. antennin keilaleveys pysty- ja sivusuunnassa. Ei siis pelkkään aallonpituudesta laskentaa, sillä mitoitus vaikuttaa merkittävästi suuntakuvioon, niin sivu- kuin pystysuunnassakin. Näissä EME-antenneissa pitää (valitettavasti) huomioida myös tuon maanpinnan oma kohina häiriölähteenä. Ja jos antenni on kehnonlainen muutoin - kuten tuo TRIAX on - ei sillä saavuteta hyvää lopputulosta. Jossain toki lienee laskentakaavakin tälle kerrostamiselle ... Paras tapa tietenkin olisi kokeilu - mutta taidan jättää tämän nuoremmille.  Ehkä joku ohjelmakin tämän tekee. Näitten kanssa on joskus nuorempana tullut tapeltua enemmänkin ... maaseudulla asumisessa on ollut omat etunsa. Nyt tämä urbaani asuinympäristö Vantaalla rivitalossa rajoittaa hieman kokeilujen luonnetta ...
73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.

Sivuja: [1] 2