Dippa-dappa-diu-dau, toistelenkin itseäni.
.
ERILLINEN RANKKI tapauksille MS+Es, saattaisi olla turhan tulkinnanvarainen. Siis sen suhteen, onko kyseessä ollut MS+Es vai pelkkää Es-loikkimista mahdollisine tuplineen.
Talvellahan, MS-heijasteet ovat jokseenkin pläkkiselviä tapauksia tunnistaa, kun Essiä ei liiemmin ole. Kesäkeleissä, MS:n tunnistaminen audion perusteella vaikeutuu huomattavasti, sillä purske usein liukuu sisään ja feidaa ulos pehmeämmin kuin talvioloissa, ja jos audiossa ei ole ilmiselvää doppleria, monasti on vaikea väittää ehdottomasti oliko kyseessä MS vaiko hetkellinen Essihäivähdys.
.
MIKÄ MINUA ON askarruttanut, on tapausten MS+Es potentiaalinen atsimuutti. Tai onko siihen edes mitään luonnonlakien alaista sääntöä.
Esimerkiksi, kun noin viikko sitten sain käsittääkseni MS+Es -heijasteen taajuuden 88.3 Katalonian 100 kW RNE-tolpasta, heijastus tuli 20...25 astetta idempää kuin mihin suuntaan oletettavasti Es olisi minun kulmaltani taittanut. Läntisessä Suomessa samoihin aikoihin napattiin Es:nä Espanjan luoteisnurkkaa. Minun suunnastani, Essi olisi kaiketi tattanut liian länteen eli Atlanttiin.
Pari päivää sitten, tuosta samasta tolpasta tuli hyvä siivu jalkapallopromoa hieman ennen tasatuntia, mutta onnekseni ei ollut nauhoitus päällä. Tuo olisi ollut paras: luettavin ja pitkäkestoisin kyseisestä tolpasta kantautunut mahdollinen MS+Es, jos vain olisin sen talteen saanut.
88.3 ja mainitsemani RNE-lähetin ovat minulle "helppoa" seurattavaa, sillä tuo taajuus on kai tavallisin käyttämäni Es- ja MS-päivystystaajuus, joten taajuuden soittolistanikin iTunesissa on heti käsillä.
.
MS:N KANTAMASTA, taas kerran jaarittelen.
Yleisestihän, MS:n maksimikantamaksi väitetään noin 2.100...2.200 km, kuten tietää todeta mm, kaikkivoipa Hikipedia. Tuo maksimikantama lienee jokseenkin luonnonlaki, sillä meteorit palavat jossain 80-120 km:n korkeudessa, kun taas Es yltää jonnekin 150...160 kilometrin korkeuteen.
Käsittääkseni, lähettimen korkeus merenpinnasta sekä tehonsa vaikuttavat kantamaan. Oman käsitykseni mukaan, lähettimen korkea sijainti pienentää signaalin tulokulmaa ja siten edistää maksimia kantomatkaa.
.
TROPON AVUSTAMA MS. En todellakaan tiedä, mikä saattaisi olla maksimikantama moiselle. Mutta kun otetaan huomioon, että vahva tropo siivittää tehokkaita lähettimiä pitkälle toista tuhatta kilometriä, tropon enhansoima MS teoriassa saattaisi hyvinkin kantaa yli 3.000 kilometriä.
MS:n maailman ennätyksestä minulla on vain toisenkäden tietoa, ja käsittääkseni tuo ennätys on 80-luvulla erään englanninkielisen radioamatöörin nappaama, kantamaltaan noin 3.600 kilometriä. Kun tuosta ei ole ensikäden tietoa, on vaikea päätellä, olisiko kyseessä ollut Ms+Es vai tropon avustama MS.
.
VILLEIMPIÄ SKENARIOITAHAN on mahdollisuus MS+MS, mihin eräässä OLLi-lokaukessakin taannoin viitattiin.
En pidä mahdottomana kahden MS:n kautta saatavaa heijastetta. Mutta tuollainen, olettaakseni, leikkaa sisään ja ulos hyvin jyrkästi, eikä voine ajallisesti olla kovin pitkäkestoinen.
Itselleni on kerran sattunut keskellä kirpeintä talvea tapaus, josta pälkähti päähäni epäilys:
"Tämä ei voinut olla selitettävissä muutoin kuin tupla-MS:nä".
Ei ollut missään päin Eurooppaa tropoa, ei Essiä, ja silti kilahti heijaste muistaakseni 3.200 kilometrin päästä. Tuokin isotehoinen RNE-tolppa.
.
MIXED MODE -eteneminenhän ei saattane olla ilmaan piirrettyä viivaa, saati veteen lirittyä loroa. Ilmakehän kerrostumat sähkömagneettisine ilmiöineen ja radiokeleineen tuskin noudattavat tiukkaa rajalinjajakoa.
Esimerkiksi MS:n ja Es:n korrelaatio symbiooseineen on kiintoisaa tematiikkaa, jota tematiikkaa on asiantuntevasti pohtinut mm. [EN] Esko Nykänen.
Pohjoismaiden pohjoisnurkista on ollut nähtävissä mm. keskellä talvea Haaparannasta käsin OIRT:llä tehdyt Es-lokaukset. Mikäli olen viisaampien väittämiä oikein ymmärtänyt, erittäin taaja metorikonsentraatio aikaansaa hetkellistä Es-kaltaista pälveä.
Itse olen oletettavasti luullakseni tehnyt muutaman havainnon, kun mm. pari viime vuotta olen kai Suomen addiktoituneimpana kivien kuuntelijana pähkäillyt pölypilviä.
Olettamani havainto 1:
Erittäin tiheä meteorikonsentraatio, oletetulla ilmakehään iskeytymisalueellaan, aikaansaa hetkellisen tropon kaltaisen olosuhteen, kestoltaan luokkaa 30...60 sekuntia. Tuolla tavalla, on esimerkiksi Virosta 300...400 kilometrin päästä kantautunut asemia.
Olettamani havainto 2:
Alempien taajuusalueiden Es edistää CCIR-FM:n MS-puitteita. Järjestään kaikki MS:nä kuulemani pienitehoiset lähettimet, luokkaa 200...320 W, ovat kantautuneet syys-kevätkaudella tilanteissa, jolloin 50 MHz:llä on Essiä, mutta ylemmille taajuuksille Es ei yllä. Tässä syndroomassa hämäävää on se, että en juurikaan muista kesäkaudella ja korkeamman MUFin aikana kuulleeni MS:nä pienitehoisia lähettimiä. Kenties tikahdun omaan tilastoharhaani, en vain ole kesäisin seurannut kovin aktiivisesti MS:ää sen takia, että kesällä MS ja Es on vaikea erottaa toisistaan.
Olettamani havainto 3:
Erittäin taaja meteorikonsentraatio vähä vähältä pidentää MS-kantamaa. Siis luo Es-kaltaista puitetta?
Tuon olin huomaavinani muistaakseni mm. syksyn 2013 Orionideilla, kun parven huipun aikaan yhtenä iltana jäin taajuudelle 91.8 tarkoituksella jaagaamaan, jaksaako MS nostaa 2.300 km:n päästä Irlannista 200 kW:n RTE Mount Leinster -lähettimen. Tuo MS-heijasteiden kannalta otollisin, eli taajimman meteorikonsentraation olosuhde ja aikaikkuna, Orionidien kohdalla oli auki kolmena, neljänä iltana noin 20...30 minuutin ajan. Ja RTE-tolppa nousi pingaamaan, rikkoen internetiin kirjatun lain:
"Et voi kuulla MS-heijastetta 2150 kilometriä kauempaa".
Toinen hyvä esimerkki internetiin kirjattujen, mahdollisesti jopa passiivisten MS-monitoroijien laatimien lainalaisuuksien rikkuvuudesta olkoon Radio Francen 158 kW:n Lyonin-lähetin, 1.360m asl. Minulle kertyy matkaa 2.340 kilometriä, ja silti tuo tolppa on muutaman kerran pingannut MS:na.
Mutta. Mahdollisessa taajan MS-konsentraation luomassa Es-kaltaisessa puitteessa hämää potentiaalinen eli mahdollinen atsimuutti.
.
LOPUKSI, PARI MS-SIDONNAISTA audioklippiä, jotka klipit jo joillekuille ovat tuttuja.
88.3, RNE, tehoa 100 kW ja välimatkaa 2.820 km, ajankohdalta 16.1.2014,
"aunque de 1902":
https://app.box.com/s/jtel3lxbscfza134o5lxcznj9xvq5454Sekä oletetusti MS:n laukaisema Es,
88.8 MHz toukokuun alusta tänä vuonna:
https://app.box.com/s/wrs2t78mvpgl6i4wers4luplgf3a6idzRTE-lähetin Irlannista nousee välittömästi, kun kivi kilauttaa Saksasta sanan "Info".
Sattumaako? Es:stä ei tuona päivänä ollut muutoin tietoakaan.
73, IS