Naapurimaiden TV ja FM asemien vastaanottoa lievealueilla keleillä tai ilman

[holmch]

Moi taas!

Melkein jatkuva tihkusade ja kolea tuuli ovat piiskanneet sekä minua että antenneitani katolla. On saanut keskittyä mekaaniseen toteutukseen havaintojen sijasta.

Käräytin itseni valvontakamerasta katolta 😄




Pientä edistystä onkin tapahtunut - katolle koteloidut FM-etuvahvistin ja etäohjattu 0/12V H/V-rele auttanevat jatkossa FM-kuuntelussa, kunhan siihen pian pääsee paremmin perehtymään (vastaanotinpäivityksiä luvassa):





Laitoin ne sateensuojaan vanhaan Telesten runkovahvistinkoteloon.


Kauan kaivatut matalakohinaiset etuvahvistimetkin tulivat myös (1 kpl VHF sen yhden jo asennetun seuraksi sekä 2 kpl UHF).




Nyt on viimein se toinenkin DAB+ etuvahvistinkin paikallaan siellä VHF-III H-pol antennin perässä;





Uusi VHF H-pol LNA suojakotelossaan ja muutamia ferriittejä syöttökaapelin ympärillä.

Kännykkäkamera kieltäytyi näköjään taas fokusoimasta tihkusateessa...


Sitten olikin aika kokeilla DAB-havainnoista minulta täällä tähän asti puuttumaan jäänyttä H-pol 10B muksia Gävlen Skogmurin mastosta (tähänastiset DAB-radiosaaliit ovat tulleet V-polarisaatiolla Tukholman Nackasta ja Uppsalan Vedyxasta).




Sateen ja kohinan seasta harmaasta horisontista näkyi kuin näkyikin heikko palkki SDR Sharp -ohjelmalla... mutta aukeaisiko lähete näillä keleillä?



Pari tuntia myöhemmin tänä sateisena marraskuun ensimmäisenä sunnuntaipäivänä nousi 6 desibelinen märkä ja kovasti sätkivä saalis Gävlestä viimein veneeseen. Pyyntiin vaadittiin näköjään täsmävarusteet, Sydvästi ja rutkasti kärsivällisyyttä.




DAB Gävle, Skogmur 282 km


Uusi DAB-radio etäisyysennätykseni samalla.

Tämä tarkoittaa että väylä on auki myös länsinaapurin VHF-III puolen HD-televisiolähetteille.

t. Katto-Kassinen

[holmch]

Moi taas!

Olen edellisissä juttukoosteissa käyttänyt DAB-radiovastaanotossa tätä RTL-SDR USB-tikkua. Se tuntuu sopivan siihen aivan erinomaisesti.




Olen myös alustavasti testannut sitä FM/ULA-puolella, mutta silloin minulla ei vielä ollut kaikkia antennijohtovetoja tarkempaan testaukseen.


Nyt olen saanut tarvittavat piuhat vedetyksi ja sain dongleen kiinni myös kattoantennilta tulevat FM-signaalit.


Tässä samalla tulee myös paljastetuksi viimeisin SDR-hankinta, käytetty ja nyt jo muutaman vuoden ikäinen;



ELAD FDM-S2

Katselin, että uusi maksaa vieläkin 525,00€ (plus p&p)

https://www.eladit.shop/en-gb/FDM-S2-Ricevitore-SDR-p209053137

... eikä se käytettynäkään ollut mitenkään turhan halpa, mutta tuumasin että näitä ei taida enää pahemmin liikkua.

Sillä saisi (nyt talven tullen sieltä käsin veivattavan parveke-Sonyn (XDR-S10HDIP) vierestä evakkoon sisätilojen lämpöön muutettuani) kuunneltua FM-puoltakin mukavasti suoraan tietokoneelta. Tropojen ainaisessa puutteessa sillä voisi myös laajentaa kuunteluharrastusta lyhytaaltojenkin puolelle, käyttäen nyt ainakin alkuun katolla jo valmiiksi olevaa LA-antennia.

Joten sellaisen nyt ebay:stä löydettyäni en voinut vastustaa kiusausta.

Laite saapui nyt alkuviikosta ja se on tosiaan täynnä toinen toistaan mielenkiintoisimpia ominaisuuksia, joissa riitää tutkimista vaikka koko talveksi. Monien siitä kirjoitettujen käyttökokemusten mukaan se sopii myös erinomaisesti FM-DX-puolelle.

Malttamattomana laitoin sen heti testipenkkiin.




Tässä alempana se nyt on kiinni yhtä aikaa RTL-SDR donglen kanssa samassa kahteen jaetussa antennijohdossa. Dongle vaati tuloonsa hieman vaimennusta, joten laitoin vaimennuksen tasapuolisesti molemmille ennen haaroitinta. Näin syksyllä ovat FM-kelit sellaisia kuin ovat, joten pitää nyt ensin testailla näillä tuiki tavallisilla, ketjun otsikon mukaisilla lievealueen FM-asemilla.


RTL-SDR-vs-ELAD FDM-S2:




Tässä siis tuore ensi-testaus Ahvenanmaan Sundin kautta tulevalla SR P3:lla (88,6 MHz). Mitään kelietua ei tänään täällä ollut, joten signaali oli Turkulaisittain tasaisen heikko ja sopi siksi hyvin tähän vertailuun. RTL-SDR dongle ei ole, sen hyvästä DAB-vastaanotosta huolimatta, kovinkaan kummoinen FM-puolella. Se on itseasiassa melkein kuuro heikompien singnaalien kanssa, kuten seuraavasta videosta näkyy ja kuuluu.


Video alkaa RTL-SRD-donglella, jota ohjataan SDR Sharp ohjelmalla. Käytetty kaistanleveys on molemmilla laitteilla sama (n. 150 kHz), jotta mahdollinen RDS-data lukkiutuisi.

Testin aikana vaihdetaan lennosta ELAD FDM-S2-vastaanottoon ja siellä siirrytään stereon puolelle.

RDS:ää tarkkailevat RDS Spy ja ELAD:in puolella myös sen oma FDM-SW2.

Kuulokkeet päälle maksimaalisen kohinakokemuksen takaamiseksi!


EDIT: Muutettu ylläolevaa videon linkkiä, jotta ehkä latautuisi helpommin myös mobiiliin. Liitetiedosto alla on tällä fmdx.tk saitilla.

[holmch]

EDIT: Siirsin tätä testiä pohjustamaan tarkoitetut mutta kovasti rönsyilemään lähteneet muistelot Nousiaisten FM- ja TV-vastaanotosta erikseen seuraavaksi viestiksi.

Seitsemännen kerroksen radiobakkanaalit ovat taas alkaneet. Täällä on nyt päästy takasin ketjun aloituksen nostalgisiin tunnelmiin ja elämän perusasioihin, eli suhisevien FM-asemien veivaamiseen ja höristelyyn.

Hommaa kuitenkin vaikeuttavat näköetäisyydellä kahdeksan kilometrin päässä olevat Turun Kuusiston yli 300-metrisen maston 60-kilowattiset lähettimet.




Tässä alla katolla länsi-lounaaseen suunnattu 5-elementtinen H-pol FM-antenni. Se saanee hieman F/B -boostia asennuspaikan takana olevan taloyhtiön hissikonehuoneen peltikopista. Takaa idän suunnasta tulevat asemat vaimenevat entisestään ja bandia toivottavasti jää vapaaksi enemmän antennin suuntaan.



Antennit jäävät kuitenkin kaikki vasemmalta sivultaan täysin alttiiksi lähes elementit-sulattavalle Kuusiston radio-myrskylle.

Tietoisena näistä vaikeusastetta kasvattavista esteistä varustauduin öiseen uudelleenkohtaamiseen JBL Everest 750NC Elite noise-cancelling langattomilla BT-kuulokkeilla, täällä jo esitellyillä T.G.N. Technology:n NF 0,3 dB:n Super Low Noise UKW-FM säädettävällä (ja/tai ohitettavalla) etuvahvistimella ja uudella ELAD FDM-S2 SDR-vastaanottimella.

Tarkoituksena oli repiä systeemeistä maksimi-kilometrit irti, H-polarisaatiosta aloittaen.

Tällaisena tavallisen ankeana ja tuulisena, syksyisen sateisena iltana, ilman tropo-myötätuulen häivääkään. Nyt ei siis tavoiteltu mitään Strömsön hopeakylkistä DAB-laatusaalista, vaan alamittaiset noise-floorin pohjamudissa lymynneet simputkin kelpaisivat.

Saalistaakseni niitä täältä Turun Kuusiston etuvahvistimetkin mastosta repivien puuskien väleistä, käytin kuulokkeita ja vaikeampien tapausten kanssa "tiheäsilmäistä", jopa alle 50kHz:n täsmä-kaistanleveyttä. Pysyäkseni ruokavahvudessa, listasin alle mukisematta myös Sundista tulleet helpommat H-pol arki-saaliit.

Pidemmittä puheitta (aika paljon tässä tulikin jo),

Tässä läntisten aluevesien (H-pol) FM-saalis perattuna ja pituusjäjestyksessä:


2020-11-05 - ELAD FDM-S2, 5 el H-pol yagi @50m, band-scan to west, no tropo:



102.70    S  451    60    h   SR P4, Västervik/Fårhult TM (ka)  (pisin ns. jokapäiväinen 451 km täältä Turusta)

97.70    S   392   60    h    SR P3, Borlänge/Idkerberget (da)

91.70    S    347   60    h   SR P2, Bollnäs/Arbrå-Kyrkberget TM (ga)
88.40    S    347   60    h   SR P1, Bollnäs/Arbrå-Kyrkberget TM (ga)

90.70    S    338   60    h   SR P1, Västerås/Lillhärad TM (vm)
98.00    S    338   60    h   SR P3, Västerås/Lillhärad (vm)

97.40    S    282   60    h   SR P2, Gävle/Skogmur TM (ga)
99.80    S    282   60    h   SR P3, Gävle/Skogmur TM (ga)

92.40    S    262   60    h   SR P1, Stockholm/Nacka TM (st)
99.30    S    262   60    h   SR P3, Stockholm/Nacka TM (st)

93.30    S    257   20    h   SR P2, Uppsala/Vedyxa TM (up)
96.60    S    257   20    h   SR P3, Uppsala/Vedyxa TM (up)

88.60    FIN    121   10    h   SR P3, Sund/Finby-Fejansberg (ah)
97.10    FIN    121     10    h   SR P2, Sund/Finby-Fejansberg (ah)
95.00    FIN    121     10    h   SR P1, Sund/Finby-Fejansberg (ah)
100.30    FIN    121     10    h   YLE Radio Suomi, Sund/Finby-Fejansberg(ah)
102.30    FIN    121     10    h   SR P4, Sund/Finby-Fejansberg (ah)
104.90    FIN    121     10    h   YLE X3M, Sund/Finby-Fejansberg(ah)

ja etelästä heikosti sivukeilaan tuleva:
105.90    EST  215     26,5    h   Vikerraadio, Orissaare


Lisätään tähän vielä heti perään samana viikonloppuna V-polarisaation 4-elementtisellä antennilla tehty vastaava ns. nolla-tropon kuuluvuustesti.




2020-11-07 - ELAD FDM-S2, 4 el V-pol yagi @50m, long-range test, no special tropo



89.10       S      232   60    v   SR P1, Östhammar/Valö TM (up)
92.80       S      232   60    v   SR P2, Östhammar/Valö TM (up)
95.50       S      232   60    v   SR P3, Östhammar/Valö TM (up)
101.60     S      232   60    v   SR P4, Östhammar/Valö TM (up)
107.50     S      262    3     v   Power Hit Radio, Stockholm/Nacka TM (st) (siinä-ja-siinä että sai streamista tunnistettua)

myös Eestistä feidaili tämä sivukeilaan:
104.10    EST   181   30    v   Vikerraadio, Tallinn/Pirita/Tallinna Teletorn, Kloostrimetsa tee 58A (Har)


Sain näin tehtyä ELAD-softalle normikelin kanavalistat molemmille polarisaatioille asemista jotka kuuluvat täällä minulla ainakin jotenkuten kelillä kuin kelillä (tässä esitelty niistä vain ulkomaiset poiminnat, mutta samalla tuli tehtyä täydellinen band-scan kaikista kotimaisistakin).

Nämä asemat saa halutessaan näkyviin tai piiloon ELAD-softan kanava-asteikolle helpottamaan tropoilla nousevia signaaien erottelua peruskaman joukosta.




Nyt olikin erinomaisen huono ja siis hyvin sopiva keli tähän hommaan. Tämän kartoituksen aikana ei mielestäni missään vaiheessa ollut kelin nousua, vain pientä aaltoilua vaimeampien asemien kanssa, mutta voi tosin olla etten vielä oikein ole muodostanut käsitystä siitä mitä normaalisti kuuluu tai pitäisi näillä vehkeillä täällä kuulua. Mutta kyllä tästä pikkuhiljaa aika vakaa käsitys muodostuu, jos nämä tyhjälän kelit vain jatkuvat ja jatkuvat.


Harmi vaan kun täytyy täällä taloyhtiössä pitää matalaa profiilia antennien kanssa. Ne ovat aivan liian matalalla katon pinnasta. No, ehkä QTH taas joskus muuttuu paremmaksi.


Tähän loppuun vielä noihin muisteloihin (seuraavaksi) verrattuna; tältä näyttää 88,6 MHz vastaanotto nyt vuonna 2020.



Olisi ollut hauskaa näyttää tämä itselleni joskus vuonna v. 1980 :-)


EDIT: Vein tämän länsi-lounaaseen suunnattujen FM-antennieni (H ja V-pol) peruskelin bandscanin tulokset myös FM-listin tietokantaan ja lisäsin siihen vielä kotimaisetkin asemat.

Datasta sai taas pari mukavaa karttakuvaa blogia koristamaan;



Hiukan zoomattuna myös lähiasemia;



Kiinteästi asennettujen 4- ja 5-elementtisten antennien suuntakuvio hahmottuu peruskelikuuluvuudessa, takakeilaan tulee vähemmän kaukoasemia.

EDIT 19.1.2021: Korjattu fmdx.tk-saitin sisäiset muuttuneet linkit.

[holmch]

Toin edellistä FM-vastaanottotestiä pohjustamaan tarkoitetut ja taas kovasti rönsyilemään lähteneet lisämuistelot Nousiaisten FM- ja TV-vastaanotosta erikseen tähän alle.

Aiempia samaan aiheeseen liittyviä muisteloita on seuraavan lisäksi tullut kirjoitettua ainakin nämä:
- Ketjun aloitus ja esittely
- Ruotsin ja Eestin television vastaanottoa 1980-luvulla
- Lievealueiden FM- ja TV-vastaanottoa 80- ja 90-luvuilla Lounais-Suomessa ym.
- 1980-90-luvun tv-antennivirityksistäkin vielä vähän lisää...
- VHF low band analoque ES - 80-luvun alun kultaiset TVDX-muistelot - Sporadic E
- Analoginen satelliittitelevisio bandscan vuodelta 1993 ja vähän muutakin


Eli...palataan taas sinne 70- ja 80-lukujen taitteeseen, milloin tämä koko radio-/tv-hulluus ja ajan myötä vähintään keskivaikeaksi kehittynyt kuuluvuuskarttafetissi saivat alkunsa. Kaupunkilaispojan kesäparatiisiin, Nousiaisten mummulaan ja sieltä tontinnyppylältä esteettömästi kohti länttä ja lounasta avautuvien alavien maisemien ja laajojen lievealueiden ääreen.




Philipsin ART 60 matkaradio-TV-kasettisoitin-combon himmeästi valaistulla kanava-asteikolla liikkuvaa taajuusosoitinta varovasti veivaamalla kuului vaimeita meren yli matkanneita länsinaapurin FM-asemia tästä 80-luvun alkupuolen kesäiltaisiin SR P3 tunnelmiin (Youtube).




Sen vihreä stereo-signaalia ilmaiseva ledi loisti kirkkaana kilpaa täysikuun kanssa.




Lähdin heti seraavana aamuna mopon sylinteri kuumana hakemaan Nousiaisten silloiselta Kesoil-huoltoasemalta Etelä-Suomen, Ahvenanmaan saariston ja läntisen naapurin rannikkoalueet näyttävää autoilijan maantiekarttaa, joka sai pian ensimmäiset merkintänsä.

Alkoi perehtyminen antenneihin sekä lähettimien kilowatteihin ja polarisaatioon.

Siinä auttoi WRTH, jonka hain hyvissä ajoin ennen seuraavia kesälomia 1982 Helsingin Stockmannin Akateemisesta kirjakaupasta, jossa sitä taisi olla hyllyssäkin muutama kappale.





Philipsin ART 60 matkaradio-TV-combon teleskooppiantenni joutui sellaisen veivaamisen kohteeksi, että oli pian aika miettiä ensimmäistä ulkoantennia.




Ja sitten seuraavaa, pian alkoi näkyä niitä TV-asemiakin... antennivarustelukierre lähti siitä ja vei mukanaan. Kaivelin arkistoista ja eri lähteistä hieman kuvia, ne eivät kaikki valitettavasti ole ihan sieltä alkuajoilta, mutta sieltä Nousiaisista kuitenkin tai ainakin alkuperästä hardwarea.


Ensimmäiset antennit katolla

Aloitetaan talon katolta, jossa minulla olivat ensimmäiset länteen kurottelevat Ruotsin FM- ja TV-antennit v. 1981-83.



Kotivideonauhalta kaapattu näkymä samalta katolta myöhemmin 90-luvun alussa, kun tapasin istuskella siellä auringonlaskua katsomassa (antennit olivat tässä vaiheessa jo siirtyneet katolta talon takana sijaitsevaan mastoon).


Åland Sund (STV2) VHF E5

Kattoantenneilla näkyi kahden silloisen YLE-kanavan lisäksi nyt myös Ahvenanmaan Sundista (etäisyys n.112 km) releoituja Ruotsin TV2:n ohjelmia VHF-kanavalla E5. Myös FM-kuuluvuus länteen parani sisäantennitasolta.




Tähän aikaan liittyen muistan elävästi alakerran olohuoneen isosta väritelevisiosta katsotun SVT2 lähettämän 3D-testilähetyksen(!), se tuli kerran kesäiltana ja sitä varten piti etukäteen valmistautua hommaamalla jostain punaista ja vihreää muovikalvoa. Ja ai-että miten HYPNOOTTISELTA se 3D silloin näytti heikon signaalin ja lumisateen läpi! Tämä oli siis silloisella kattoantennilla kanavalla E5 vuonna 1981 tai -82.

Ja sitten oli Michael Jacksonin Thriller musiikkivideon pitkä versio ensi-illassa tuoreeltaan syystalvella 1982, sekin Ruotsin kakkosella. Kohinan saattelemana, mutta väreissä se tuona viikonloppuna tuli, kun olin sitä varten Nousiaisten mummulaan Helsingistä asti koulunpenkiltä tullut.

Nyt näkyi siis kolme TV-kanavaa. Neljäs olisikin sitten vaikeampi, sillä 80-luvun alussa Ahvenanmaalla ei vielä ollut Ruotsin ykkösen lähetintä.


Väddö (STV1) VHF E8

Lähin mahdollinen SVT1-lähetin olisi ollut Ruotsin puolella Väddössä 188 km:n päässä sijainnut VHF E8 (200kW), .



Ajankohtaisohjelmassa n. vuodelta 1980 mainitaan tuon Väddön SVT1:n lähettimen silloisesta näkyvyydestä Ahvenanmaalla. Se oli vertikaalipolarisaatiolla ja näkyi suotuisilla keleillä heikosti myös Nousiaisissakin, vaikkakin hyvin hankalasti Turun Kuusiston kanavien YLE1 (E7):n ja YLE2 (E9):n välistä. Kanavan näkyvyyttä auttoi kuitenkin hieman se, että YLE2 oli siirtynyt vertikaalipolarisaatiosta horisontaaliseksi.


Åland Sund (STV1) UHF E28

Sopivasti pian tämän jälkeen alkoi myös STV1 releointi Ahvenanmaan Sundista UHF-kanavalla E28 (200kW). Sen näkyvyys jäi Nousiaisissa kuitenkin SVT2:sta (VHF E5, 10 kW) heikommaksi. Oheisen kartan perusteella näyttäisi että tämän Sundin uudemman täysnatiivin STV1-lähettimen näkyvyysalue olisi pyritty rajaamaan entistä tarkemmin vain Ahvenammaan saaristoon.



Sen korkeampi taajuuskin (E28) vaimeni lievealueen ulkopuolella nopeammin, eikä katolle lisäämäni UHF-harava vahvistimineenkaan antanut siitä kuin heikon lumisateisen kuvan. Aloin miettiä paremman antennin pystyttämistä talon takana olevalle tontin korkeimmalle kallionnyppylälle.

Olin jo ennakkoon kaavaillut koulumatematiikalla, että suoran näköyhteyden saavuttamiseksi pitäisi antennien olla jonkun verran sen hetkistä korkeammalla... No, onneksi ihan suoraa näköyhteyttä ei näillä taajuuksilla kuitenkaan vielä tarvita, sillä ne kaartuvat ja kulkeutuvat horisontin ilmakehässä jonkun verran jo ilman tropokelien heijastavia kerrostumiakin. Antennien mahdollisimman korkeasta paikasta on kuitenkin aina huomattavaa etua.




Sivuhuomautuksena muuten tähän, että esim. Tallinnan tv-tornin huippu (n. 365 metriä merenpinnan tasolta) näkyy ainakin teoriassa jo suoraan meren yli Helsinkiin korkeimpiin kerrostaloihin n. 80 kilometrin päähän). Ilmakehän ilmiöt sitten vaikuttavat valonsäteiden kulkuun voimistaen tai heikentäen näkyvyyttä (EDIT; esimm. täällä kätevä online Line of Sight Calculator).


Isompi masto valmistui v. 1984.



Mastosta ja sen pystyttämisestä kerroinkin jo aiemmin.

Sen tuoma lähes 20 metrin lisäkorkeus talon katonharjaan verrattuna auttoi paljon Ruotsin ykkösen näkymistä (E28).



Tässä kuitenkin siitä myöhemmin toteutettu kuva, koska alkuperäisiä ei tullut tuolloin vielä otettua. Samalla alkoi keleillä näkyä muitakin tv-asemia aina manner-Ruotsista asti, niistä lähimmät Östhammar E26 ja Tukholma E23 (molemmat 1000kW) häilyivät melkein jatkuvasti lumisateen seasta.

Myös FM-vastaanotto Sundista parani huomattavasti, koska mastossa oli länteen suunnattu 5-elementtinen ULA-antenni. Esim. SR P3 (88,6MHz) alkoi kuulua lähes puhtaasti.

Akviivisena musiikin kuuntelijana olinkin varsin tyytyväinen saadessani sieltä hyvää signaalia, koska Sundin SR P3 asema releoi ainakin 80-luvun puolen välin tienoilla jostain syystä päivisin Tukholman paikallista tarjontaa (103,3 MHz). Sieltä kelpasi nauhoitella kaikki aikansa viimeisimmät, usein vain tuntien ikäiset ja kuumimmat top-ten hitit maailmalta. Ja vieläpä stereona! Usein toistunut liikennetiedotetta indikoinut jingle soi vieläkin korvissani. On se varmaan jossain niillä C-kaseteillakin tallessa.

Ennen (v. 1987) aloittamaani satelliittivastaanottoa ja vielä sen jälkeenkin, oli SR P3 Sundin mastosta 88,6 MHz:llä kuuntelussa melkein jatkuvasti, korvaten takavuosien Saudi-Arabian 2 megavattisen MW-tykin alle menetetyn Radio Luxembourgin 1440kHz (tässä sen legendaarinen 208-jingle C-kaseteiltani 70-luvun lopusta).

Niin, nyt täytyy muistaa, että elettiin aikaa jollon täällä Suomessa oli käytännössä vain kolme valtakunnallista FM-asemaa eikä kukaan ollut vielä kuullutkaan netistä. YLE:n tunnin mittainen Rockradio taisi tulla kaksi tai kolme kertaa viikossa (tässä myös sen itse nauhoitetut loppu-jinglet n. vuodelta 1981: 1, 2 ja 3, ne myös lopussa viestin liitteenä). Musiikkiuutuudet olivat kiven alla 80-luvulla.

Täältä löytyy myös tämän aikaisia TV-ohjelmamuisteloita (esim. SVT:n 3D-testilähetys n. vuodelta -82), ne alkavat linkin jutun puolivälistä satelliittijuttujen lomassa.


Hieman myöhemmin kiipesin ristikkomaston puoleenväliin lisäämään ensin mm. 4-elementtisen VHF-I yagin ja sitten aikanaan muutamia muita mm. VHF- ja UHF-haravia ja joskus joitain sekalaisia TX-testijuttujakin.




Viimein joskus 90-luvun alussa lisäsin, kuvassa näkyvää osuutta huomattavasti korkeammalle yläputkeen (pihalle tilatun ison nostolava-auton avittamana), vielä MTV3:sta varten tarkoitetun UHF-haravankin.




Tontti alkoi vähitellen muistuttaa Lahden Radiomäkeä (tässä jälleen myöhempi kotivideokaappaus vuodelta 1993), ensimmäiseksi pystytetty TV- ja FM-masto on näistä kahdesta tuo taaempi.




Yhteispotretissa viritinvahvistin JVC R-X350V @88,6MHz, JVC KD-WR90 Twin Reverse Stereo Casette Deck, Galaxy Saturn sekä Motorola MicroTac II NMT hieman myöhemmin v. 1993. Kuvassa näkyy myös aiemmin mainittua FM- ja TV-seinäkarttaa. Lisäksi oli myös iso erillinen seinäkartta kotimaisia LA-kusoja varten.




JVC R-X350V FM-viritinvahvistimessa oli digitaalinen dBμV signaalininvoimakkuusmittari ja siihen lisätyn pienen mekaanisen modifikaation jälkeen siihen sai halutessaan nopeasti vaihdettua kapeammat keraamiset suotimet. Pidin siinä kuitenkin yleensä 180kHz leveyttä, jolla äänentoisto pysyi parempana musiikin nauhoitusta ajatellen.




Tässä menee krominauhalle kohinatonta Sundia SR P3 taajuudelta 88,6Mhz.


Omien nauhojen vielä odotellessa digitointia löysin tähän hätään Youtubesta lähes tuon aikaista nauhoitetta P3:lla usein soineesta Rakt Över Disc -ohjelmasta vuodelta 1987:

Olipa nostalgista kasaria! Kuulostaa niin tutulta tuo ohjelma, että olen varmaan itsekin sitä silloin kuunnellut. Kahdeksankymmentälukua sietävien kannattaa pistää se soimaan taustalle, jotta pääsee ajan hengessä paremmin mukaan nyt seuraavalle 80-luvun automatkalle



FM-Autoradiovastaanottoa lievealueilla (SR P3, 88,6 MHz)

Nousiaisista Turkuun ajellessani,



oli alkumatkalla päällä usein myös sen saman Ahvenanmaan Sundin 88,6 MHz lähettimen releoima Tukholman paikallislähetys (103,3 MHz). Näin ainakin 80-luvun puolessavälissä arkipäivisin (myöhemmin sieltä tuli SR P3 kokoaikaisesti). Se kuului kohtalaisesti ensin Rauman maantielle ja siitä vielä eteenpäin seurattavasti aina Maskun Rivieralle asti, mutta Turkuun tullessa siitä ei enää kuulunut pihaustakaan. Tuntuikin oudon eksoottiselta kuunnella näitä Tukholman - vaikka Malmsgatanina - koskevia liikennetiedotteita juuri siellä Nousiaistenpuskissa mennessäni.

Kuuluvuutta autossa edesauttoi 90-luvulta alkaen pieneen metallikotekoon rakentamani sen ajan matalakohinaisella FET:illä toteutettu "etuvahvistin";



Sen sai kojelautaan asennetulla kytkimellä tarvittaessa päälle tai ohitettua, vahvistimessa oli RF-releellä toteutettu by-bass. Molemmat taajuusvasteet, sekä aktiivinen että passiivinen, näyttivät spektrissäkin ihan hyvältä ja kelvolliselta autokäyttöön. Heikossa kentässä ero oli huomattava vahvistimen eduksi ja jos lähistöllä oli voimakkaita asemia, sai etuvahistimen napsautettua pois päältä.

Tässä suodinmodattu ja näytön viereen lisätyllä signaalinvoimakkuuspalkilla varustettu Pioneer KEH 9030 autoradio sekä Corollan kohtalaisen täyteen tungettua etupaneelia:





Tienvarsiliikenteen seurantaa ja mobiili-LA-yhteyksiä

Ylemmässä kuvassa näkyy Pioneer autoradion lisäksi myös skanneriradio Kenwood RZ-1 Wide Band Receiver ja LA/PR-puhelin Mocoma 7800, joilla molemmilla tuli seurattua ja joskus ennakoitua tienvarren tapahtumia, liikennetukoksia ym.




Muutin Kenwoodin etupanelin valaistuksen muuhun kalustoon sopivaksi vihreäksi, modifioin antenninvaihtokytkimen etupaneeliin ja lisäsin Suomessa myydyn mallin piirilevyltä puuttuneet komponentit myös videoulostulolle. Matkalla saattoi kuunnella vaikka lyhytaaltoja tai ilmaliikennettä, mutta usein siinä oli päällä vaikka tv-uutisten äänet jos radiosta ei tullut muuta mielenkiintoista. Smokey bear -skannauskin olisi RZ-1:llä ollut mahdollista.




Myös Mocoma 7400 sai etupaneeliinsa pari lisäkytkintä/-toimintoa sekä muistaakseni tarvittaessa päällekytkettävän erillisen italialaisvalmisteisen apulaatikon, jotta sillä työmatkalla LA-kelien tullen paremmin kusotteli Raumantieltä esim. aamuruuhkaiseen Pariisiin tai vaikkapa käsipuhelimeen Lapin tuntureille. Joskus iltasella kaupungin riennoista palatessa pää vähän särki mäkikusoillessa esim. Maskun rivieran hiekkakuoppien edustalla FM:llä kokka kohti kaukaisuuksia. Autoaseman suuntakuvio ja ilmeisesti myös veden pinta sen edessä antoivat hyvin lisäboostia, vasta-asemat arvuuttelivat romeo-alpha-foxtrot-echo mobilea usein tukiasemaksi.

 


Tässä Gotlannissa rantakusolla 1989. Konepellin alla oli tupla-Weberitkin ja Asconan kojelaudan ikoninen kello sai antaa tilaa Panasonic TR-1000 P (1'' CRT, B&W 1979) yhden tuuman kuvaputkitelevisiolle.



Tämän Panasonic minitelevision kojelauta-asennuksesta ei ole säilynyt kuvaa, mutta Pioneerin poppivehkeiden lisäksi sekin oli aina autossa mahdollista majavanpyyntiä helpottamassa.






Testasin hiljattain että Pioneer KEH9030-autoradio on vielä voimissaan.



Oikealla signaalinvoimakkuutta näyttävä ledikyhäelmä. Näyttöpaneelin stereo-indikaattorin halusin myös jostain syystä modata punaiseksi, ajattelin että on illalla pimeässä ajellessa tunnelmallisempaa :-)


Myös Mocoma 7400 elää ja uloshengittää edelleen.




Palataan tien päältä takaisin Nousiaisiin.



Lähellä ollut korkea kukkula:

Tässä kuva tontin viereisen kukkulan laelta minne myöhemmin oman tontin täytyttyä vein naapurilta lasitavaralla saadun luvan kanssa muutaman lisäantennin.



Korkeus merenpinnasta täällä (hieman yli 40 m) oli jo lähes sama kuin oman tontin korkeimmalla kalliolla olevan maston huipulla.

Nämä Nousiaisten Mietoisten puoleiset, länteen päin alavat maisemat, olivat siis otolliset ainakin Sundin kautta releoitujen (ja usein jopa manner-Ruotsin) FM-asemien päivittäiseen lievealuevastaanottoon. Ne tulivat enemmän tai vähemmän kuunneltavasti ja taajuuksillakin oli vielä tilaa.


Ensimmäiset paikallisradiot

Sitten aloittivat paikallisradiot. Alla kuuluvuuskarttaa ensimmäisistä paikallisradioista (Heinäkuu 1986, Hifi-lehti).



Tässä on kukkulalla testattavana 10-elementtinen FM-yagi Helsinkiin päin suunnattuna kun Suomen ensimmäinen paikallisradio Radio City 96,2 MHz oli aloittanut. JVC R-X350V virittimeessä piti tätä varten käyttää kapeampaa 110kHz keraamista suodinparia, jolla sai viereisen YLE Tammelan 96,0 MHz roiskeet kuriin.



Radio Cityllä taisi silloin alkuikona olla tehoja vain 100W ja antenni matalalla silloisen Lepakkoluolan viereisessä savupiipussa, Olin tyytyväinen saatuani lähetyksen kuulumaan. Syntyperäisenä stadilaisena kuuntelin mielelläni kuulumisia Helsingistä, siellä kun tuli vietettyä kaikki kouluvuodet kesälomia lukuunottamatta ennen opiskelujen aloitamista Turussa ja Nousiaisiin muuttoa. (Nykyisellä loputonta mainosta ja tasapaksua ohjelmaformaattia syytäviävällä Radio City-asemaryppällä ei ole muuten mitään tekemistä sen oikean Lepakkoluolan 96,2 MHz Radio Cityn kanssa, sen ekan paikallisradion ja aidon studiomeiningin.)

Minulla on jossain nauhalla tallenne, missä pe-illan englanninkielinen silloinen huippu-DJ v. 1987 soitteli toivemusiikkia kauas Nousiaisiin for the big antenna in the woods Kaveri Hesasta tallensi sen simultaanisti hifinä. Kaivan vielä joskus sen jostain ja digitoin. Ohjelmassa mainittiin myös tästä Nousiaisten antennista ja pitkänmatkankuuntelusta siellä jossain :-)




MTV-kolmosen aloitettua Turussa, tuli kukkulalle myös UHF-harava. Oma tontti kun oli Kuusiston uuden UHF-lähettimen ja korkean taajuuden E54 suuntaan hankalassa paikassa juuri samaisen kukkulan takana.




Myöhemmin samalle kukkulalle edelleen lisättyyn isoon kanavakohtaiseen VHF-haravaan (E6) näkyi ajoittain myös TTV Tampereelta.
 



Kukkulalta oli matkaa omalle pihalle runsaat 300 metriä. Antennien veto sinne tarvitsi paksua Tellua ja ulkokäyttöön soveltuvan etäsyötetyn runkovahvistimen.

Ei muuten helpolla unohdu kuinka työnsin itseäni korkeampaa ja kaapeleineen aluksi noin parisataakiloista Nokian järeää puurunkoista kaapelikelaarullaa metsässä. Kaapeli kun oli niin tuhtia, että sitä ei kelasta ihan noin vaan vedelty, joten helpommalla pääsin, kun rullasin koko kelaa ja jätin kaapelinpään tontille.

Vähintään samanmoisen fyysisen suorituksen tein myös isomman Aerialin 3-metrisen satelliittiantennini jalustan maahan upotettavien järeämpikokoisten kaivonrenkaiden (2 kpl) tontille rullaamisen kanssa.



Täällä juttua satelliittiantennista ja siitä miksi sen jalustasta tuli mahdollisimman järeä.

Joten nämä nykyhommat täällä taloyhtiössä ovat kyllä ihan näpertelyä.


Kylläpäs juttu taas rönsyilee.


Galaxy Saturn

Edellisissä kuvissa näkyi myös toinen masto, jonka huipussa oli Procomin 5/8 aallon GP lyhtaaltoantenni ja piuhan toisessa päässä oli San Marinolaisesta elektroniikkakaupasta Italian Riminin läheltä 80-luvun lopulla ostamani ja sieltä käsimatkatavarana tuomani Galaxy Saturn. Sen kanssa piti kuitenkin olla varovoinen, ettei kääntänyt RF-TX puolen nuppia yli puolen välin. Niiden välissä saattoi olla, tai sitten ei, niinikään Italiasta tällä kertaa auton takakontissa tuotu Zetagin BV-malliston putkilinukka, jolla olisi saanut kaikki kovalla vaivalla haalitut TV-signaalit ajoittain häviämään. Tuosta on kuitenkin jo niin paljon aikaa, etten nyt enää ihan varmasti muista miten se meni.

Siihen ja Italiaan liittyen, siellä opiskelleena ja muutenkin aikaa viettäneenä osasin silloin kohtalaisesti kieltä ja kelien sitten sinnepäin avatessa olisi pitkällä viitosella voinut helposti kokeilla "CQ, CQ DX dalla Finlandia!" ja siellä olisi todennäköisesti alettu nostella tehoja ja kuorossa tavoitella harvinaista kusoa Suomesta. Italiassa CB-radio oli todella isossa huudossa siihen aikaan. Sellaista se olisi voinut olla, mutta onneksi en edes osannut vaihtaa Galaxyn bandia tai sitten se kytkin vain oli niin pahasti jumissa. Kuka näistä vanhoista jutuista enää tietää.



Tässä yksi kaapista löytynyt QSL-korttiluonnos, joka näyttää kuitenkin jääneen lähettämättä. Se olisi kyllä voinut olla ihan jännää saada tännekin vastaavia postitse eri puolilta maailmaa. Vaikka Amerikoista asti muutamia. Korttien mukana olisi saattanut usein tulla vaikka mitä jännää kilkettä ja juttua.

Mutta sen kyllä muistan, että ainakin kotimaiset LA-ringit olivat hyvin voimissaan 80- ja osittain vielä 90-luvullakin. Öisillä radiobakkanaaleilla on pitkät perinteet.


Havaintopaikkojen välistä vertailua:

Ahvenanmaan Sundista on etäisyyttä tänne Turun nyky-QTH:on yli 10 kilometriä enemmän. Näillä viimeisillä kilometreillä tuntuu olevan merkitystä täällä ns. lievealueen aivan äärimmäisillä rajamailla. Horisontti kaareutuu alta kiihtyvästi ja tavallinen keleistä riippumaton vastaanotto Ahvenanmaalta on täällä Turussa vanhaan Nousiaisten paikkaan verrattuna huomattavasti heikompaa.

ELAD FDM-S2 SDR-vastaanottimella nyt testimielessä tallennettu Sundin 88,6 MHz stereo-signaali (huom; ELAD-tallenne on klipin loppuosassa, ei alussa!) kohisee jo pahasti (edellisen juttuni ns. tropottoman kelin normipäivän testi), kun taas JVC R-X350V FM-virittimellä tallennetut vanhat 80-luvun poppinauhoitukset Nousiaisista olivat usemmiten korvakuulolta täysin kohinattomia (signaali nauhoittaessa >70 dBμV).

Vaikka nykyinen FM-antennini täällä Turussa on suuntaukseltaan ja korkeudeltaan (rapiat alle 50 m merenpinnasta) aika tavalla samoissa lukemissa kuin aikoinaan se korkeampi mastoni siellä Nousiaisissa, ovat antennilta suoraan ilman esivahvistinta tulevat signaalitasot täällä nyt parikymmentä dBμV:tä silloisia Nousiaisten lukemia matalammat, ellei enemmänkin.

Hiljattain löytämäni Yleisradion ''autoradion kuuluvuusalueet''-kartta vuodelta 1998 tukee näitä, sekä autossa että Nousiaisten/Turun QTH:ssa, tekemiäni havaintoja Ahvenanmaan Sundin FM-lähettimien kuuluvuuden heikkenemisestä Nousiaista Turkuun tultaessa.



Peittoalueen keila näyttää siinä olevan hieman edullisempi juuri sinne Nousiaisten/Mietoisten suuntaan (Turusta runsaat 20 km Luoteeseen, NW), joka selittäisi osaltaan hiukan tätä nykyisen 88,6 MHz vastaanoton surkeutta täällä Turussa, ehkä kyse ei sittenkään ollut vain muistojen kultaamasta nuoruudesta..?

Myös maaston korkeuseroja huomioiva simulointi näyttää, että vanhaan havaintopaikkaani verrattuna on Turku Ahvenanmaan suuntaan kasvaneen etäisyyden lisäksi myös hieman epäedullisemman horisontin topografian takana;



Nousiaisten Mietoisten puoleisella alueella on vielä runsaasti keltaista. Siellä on Mietoistenlahti jo lähellä, eikä Ahvenanmaan suuntaan merelle päin katsoessa ole enää mitään korkeampaa välittömästi edessä.

Simulaatio huomioi korkeuskäyrien lisäksi myös signaalin kulkureitille maastosta muodostuvat varjokohdat, mutta perustuu kuitenkin VHF-taajuisten radioaaltojen normaaliolosuhteiden etenemiselle, joka ei vaadi aivan suoraa näköyhteyttä. Pientä horisontin kaareutuvuuden myötäistä taipumista ja siroamista tapahtuu ilman radiokelejäkin, mutta etäisyyden edelleen kasvaessa lievealueen ulkorajoille on havaintopaikan korkeudella yhä enemmän merkitystä.




Zoomausta tarkemmin katsoessa huomaan, että silloinen ilmeisen hyväksi osoittautunut Nousiaisten QTH:ni oli syvän keltaisella alueella kartan keskihohdasta hieman ylöspäin näkyvän pienen vihreän hotspotin lähettyvillä ja siitä länteen on alavaa maata.

Tuo onnekas sattuma varmasti edesauttoi tämän harrastuksen heräämistä. Eräänä täysikuisena kesäiltana huomasin silloin vielä kovin tyhjällä FM-taajuusasteikolla minulle uusia heikkoja FM-radioasemia (tästä 80-luvun alkupuolen kesäiltaisiin SR P3 tunnelmiin - Youtube, suosittelen lämpimästi) ja niin lievealueiden signaalien seuraamisesta kehittyi pikkuhiljaa täysimittainen addiktio...


Golden Spodaric E memories from early 80's

On harmi, että en harrastukseni alkuaikoina 80-luvulla dokumentoinut tarpeeksi tekemisiäni, oli kova kaivaminen näissä harvoissa 90-luvun otoksissakin. Olisi ollut hienoa jos niistä alkuaikojen innostavista asioista olisi säilynyt edes muutamia valokuvia. Esimerkiksi ne VHF I-bandin 80-luvun alkukesinä tulleet runsaat analogiset ES-skipit monine TV-asemineen tai se ensimmäinen ikinä rakentamani isompi häkkyrä, kolmielementtinen VHF-I Quadi. Joku havaintovihkokin minulla oli, mutta en ole sitä kovasta penkomisesta huolimatta löytänyt. Kuvaputkelta valokuvausta yritin joskus filmikameralla, mutta kuvien mielestäni epäonnistuttua, taisin sittemmin heittää ne kaikki pois. Mutta minulla on muistaakseni kellarivaraston tavaravuoren alla kuitenkin vielä yksi vanha matkalaukku, johon laitan toivoni.

VHF-I analoginen on edelleen se radio- ja TV-harrastukseni eniten innostuttanut osa-alue. Muistan hyvin monet ES-kelit ja havaintokerrat, ruudulla limittäin toistensa päälle aaltoilleeet testikuvat, yksittäiset ohjelmat tai jonkun kaukaisen maan säätiedotukset, voimakkaat Italia, Jugoslavia, Itävalta, Unkari, Sveitsi, Saksa ja Belgia-kelit heti alkuun 1980 pelkällä teleskooppiantennilla, jonkun sateisen aamupäiväivän keskenään feidailevat RAI-1, Saarbrücken, Grünten, JRT ZGRB, ORF, CST Bratislava, RTBF-1 Liege, MTV-1 Budapest, PTT. NL, HRT 1, S3 SGTG jne. testikuvat 3-el Quadi-antennilla, melkein kokonaan katsottu uunituore 1984-elokuva ARD1-kanavalta tai vaikkapa yhtenä oranssinhohtoisena kesäyönä v. 1985 Philipsin kuvaputkelle aina aamuyölle asti tulleet Norge Varanger ja RÚV Island, jne....) ja sen, millä innolla niitä sieltä VHF-low bandilta veivasin tämän jutun aloituksessa esitellyn Philips ART 60:n televisiopuolen viritysnappia pyörittämällä.

Kanavien näkyminen tuli minulle aluksi yllätyksenä, enkä tiennyt mistä se johtui. No, olin silloin alle viidentoista ikäinen. Ehkä ne juuri siksi jäivät niin voimakkaasti mieleen ja kiehtovat vieläkin. Kun nyt joskun haen combon kaapista kondensaattorien jumppakäynnille, napsauttelen katkaisimista oikeat säädöt päälle (niistä tietyssä järjestyksessä kuuluvat tutut äänet) ja laitan käteni siihen säätönupille, on déjà-vu vieläkin aivan ällistyttävän voimakas.

Asiaan liittyen, tässä vielä linkki oikein kunnon TV-DX saitille: https://www.fmtvdx.eu/tvdx/tvdx.html. Omat muistot ja ne kadonneet kuvat olisivat monet olleet vielä muutamia vuosia täältä löytyviä aikaisempia vaikka paljon tuttuja testikuvia täältä löytyykin. Ei voi kun taas jälleen kerran harmitella sitä, että en silloin aikanaan yrittänyt uudestaan valokuvata omia havaintojani, mutta filmikamera-aikaan kynnys hommaan oli kai korkeampi.

Tässä on nyt tämän harrastukseen uudelleen aktivoitumisen jälkeen saanut päivittää kaiken vanhan oppimansa (tai ainakin kokeilemansa) digi-aikaan, niinkuin nyt nämä minulle täysin uudet SDR-hommat jne. Tältä palstaltakin on saanut uutta momenttia siihen. QTH-muutosten jälkeenkin tuntuu tämä harrastus edelleen olevan minulle mielenkiinnon ja innoituksen lähde. Vähän pienemmät ympyrät ja antennit vaan nykyään.

Näitä muisteloita tuli kirjoiteltua vanhojen laitteiden, valokuvien ja kotivideoiden penkomisesta innostuneena. On ollut muutenkin meininki käydä läpi näitä vanhoja radioharrasteita nyt viime keväänä tapahtuneen uudelleenaktivoitumisen johdosta, joten hyvä, että tuli taas hiukan tehtyä. Aion myös vähän inventoida ja ehkä esitellä muutamia vintage-laitteita.

Niistä puheenollen, tästä pääsee nyt aluksi ainakin vuoteen 1993:

Videolla esiintyvät ainakin:

- JVC R-X350V - Digital Synthesizer Stereo FM Receiver
- JVC KD-WR90 - Twin Reverse Stereo Casette Deck
- JVC HR-D370E - Hi-Fi Stereo Video Casette Recorder
- Manhattan 9000 Satellite Receiver
- JVC HR-D370E - Hi-Fi Stereo VCR
- Videocrypt Decoder
- Motorola Micro-Tac II  - NMT
- Galaxy Saturn  - CB Radio
- Philips ART 60 - 5''TV Stereo Radio Casette Recorder
- Astra Satellite Reception, Sky Movies, 90's
  sekä
- Salora K70 Stereo TV (alla)




... ja täältä katolle vuoden 1993 alkukesän maisemia katselemaan (tätä aikaisempaa videomateriaalia ei minulla valitettavasti ole tämän lähinnä 80-luvulle sijoittuvan aktiivikauteni muisteluun liittyen).

EDIT 26.1.2021; Koostettu alkuun näihin muisteloihin liittyneet fmdx.tk-saitin sisäiset linkit, yritetty hiukan selkeyttää blogimuotoisen kirjoittelun asiasta toiseen hyppivää rakennetta, vertailtu tarkemmin kuuluvuuseroja ja lisätty valokuvia sekä mm. autoradiokuuluvuuskartta

EDIT 30.3.2021; Lisätty Radio Cityä koskevaa sekä C-kaseteiltani digitoidut vanhat Radio Luxembourg ja Rockradio jinglet.

EDIT 7.4.2021; Lisätty kätevä online Line of Sight Calculator.

[holmch]

Morjens

Eilen illalla oli pitkästä aikaa hiukan tropoa. Koska olen vielä uudelleenaloittelija näissä hommissa, olivat nämä minulle raportin arvoisia.



Sain kelieistä hälyn myös puhelimeen. On aina hyvä kuulla, jos näillä nyt tällä hetkellä niin hiljaisilla (ei siis MW-SW) bandeilla edes jotain joskus tapahtuu.

Nyt tuli kiire monitoroida tropo-bandeja, 2020-11-10 kelit olivat minulle ELAD:in kanssa ensimmäiset ja muutenkin paremmat moneen kuukauteen.

Sekä oma pää että PC olivat lujilla, kun monitoreilla olivat yhtä aikaa auki parvekkeelle menevän USB-piuhan päässä olevat ELAD-FDRM-2 (FM), RDS Spy, RTL-SDR (welle.io, DAB) ja Hauppauge (DVB-T). Lisäksi monitoroitavana olivat 5 GHz:n linkin kautta parvekkeelta tulevat HDMI-inputin N7800 DVB-T digiboxit (2 kpl), Peaktech-antennianalysaattori sekä katolla olevat valvontakamerat. Ruudunkaappauksia ja videoita tehdessä ei oikein enää tiennyt mitä ja mistä piti kilkata. No, se on vielä vain pelkkää harjoittelun puutetta.

DAB, DVB-T UHF ja FM tulivat vaihtelevasti, mutta eivät kuitenkaan yltäneet läheskään viime kesän kelien (aiemmin ketjussa) tasolle. DVB-T2 VHF III-bandilla ei harmikseni edellenkään auennut.

Keskityin kuitenkin nyt FM-puolelle uuden ELAD-SDR:n kanssa. Olin juuri tehnyt normikelin FM-asemakartoituksen valmiiksi, joten nyt oli aika helppoa huomata ja poimia ELAD:in FM-vesiputoukseen nousseet tropo-asemat.

Tässä eilisillan ja yön saalista;



alla eroteltuna tänne nyt pikku tropolla nousseet, minulle viimeviikkoisen ns. nollakeli-kartoituksen jälkeen uutena kuuluneet poiminnat:

H-pol:

89,300   SR P1, Sollefteå - 60 kW - H
89,400   SR P1, Borlänge - 60 kW - H
89,600   SR P6, Stockholm - 3 kW - H
90,000   SR P1, Norrköping - 60 kW - H
90,900   SR P1, Sunne - 60 kW - H
91,800   SR P2, Västervik - 60 kW - H
92,100   SR P2, Vännäs - 60 kW - H
93,500   SR P2, Norrköping - 60 kW - H
94,500   SR P2, Sunne - 60 kW - H
94,700   SR P4, Väddö - 3 kW - H
94,800   SR P4, Norrköping - 60 kW - H
94,900   SR P2, Sveg-Brickano - 60 kW - H
95,200   SR P4, Enköping - 5 kW - H
96,200   SR P2, Stockholm-Nacka - 60 kW - H
102,800   SR P4, Sundsvall - 60 kW - H
107,800   Klassikaraadio, Orissaare - 10 kW - H

ja V-pol:

87,600   SR P1, Visby-Follingbo - 60kW - V
87,600   SR P1, Hudiksvall - 60 kW - V
90,200   SR P2, Hudiksvall - 60 kW  - V
91,200   Vikerraadio, Mannamaa - 0.95 kW - V
91,600   NRJ, Hallstavik - 0,5 kW - V
93,600   Raadio 4, Uuemoisa-Haapsalu - 2 kW - V
94,100   SR P2, Visby-Follingbo - 60 kW - V
94,500   Raadio 4, Tallinn-Pirita - 30 kW - V
94,900   Klassikaraadio, Männamaa - 1 kW - V
100,400   Raadio Kuku, Männamaa - 1kW - V
100,700   SR P4, Hudiksvall - 60 kW - V
101,200   Raadio Elmar, Männamaa - 1 kW - V
101,600   Raadio 2, Tallinn-Pirita - 30 kW - V
105,100   Svensk Pop, Stockholm-Nacka - 4,8 kW  - V
105,100   Vikerraadio. Kapu - 6 kW - V
106,100   Mix Megapol, Visby - 25 kW - V
106,600   Klassikaraadio, Tallinn-Pirita - 30 kW - V
107,600   NRJ, Östhammar-Valö - 0.1 kW - V

Noin yleisenä huomiona ylläolevasta voi sanoa sen että keli pyyhkäisi täällä lännestä itään, kuuluvuus alkoi kauempaa lännestä siirtyen sieltä sitten lähemmäksi ja siitä sitten yli pikkuhiljaa Eestin puolelle. Huom, minulla ei ole suunattavaa antennia, vaan ne ovat kiinteästi länsi-lounaaseen.

Tässä poimintana täällä tavallisesti hyvin heikosti kuuluva, mutta nyt pikku tropolla paremmin RDS:n kera kuulunut Power Hit FM Stockholm 107,5 MHz (3 kW) vertikaalipolarisaation puolelta.


(kuvassa klikattava videolinkki)

Heikompi 91,600 MHz NRJ, 0,5 kW - V-pol Hallstavik oli minulle uusi, sen verifioin vertaamalla sitä DAB-radion puolelta samaan aikaan tulleeseen lähetteeseen.




EDIT: Linkattu muutama videoklippi FM-listin My Logbook:ista.

Tänään sunnuntai-aamupäivällä (15.11.2020) oli muuten FM-puolella myös hetken ES-keliä, 88,7 MHz:llä kuului muutaman minuutin ajan feidailevaa arabiankielistä messua hyvällä signaalilla, mutta valitettavasti RDS Spy ei onnistunut nappaamaan tälläisen randomin kaukoskipin tunnistukseen tarvittavaa PI-koodia. Se olisi tietysti voinut olla jonkun ohiajavan auton BT->FM minilähetinkin (niitä kuuluu täällä kaupungissa yhtenään ainakin 87,5 MHz:llä), mutta tämä kuului niitä kauemmin ja tänään on ollut muillakin satunnaisia ES-havaintoja.


EDIT 19.1.2021; Korjattu fmdx.tk-saitin sisäiset muuttuneet linkit.

[holmch]

Itsenäisyyspäivän kunniaksi laitetaan tähän väliin ketjun jo ahtaaksi käyvästä otsikosta poiketen pieni muistelo Suomen lyhytaaltoradion vastaanotosta vuodelta 1994, kun sellaista tarjontaa vielä oli ja kunnon talviakin.

Juttuketjussa jo aiemmin vieraillut maailmanradio Sangean ATS 808 seurasi usein mukana erinäisillä reissuilla.



Se oli repussa milloin Afrikan savanneilla, Indonesian viidakoissa tai Karibian saarilla, sillä pitihän näitä kotimaan kuulumisiakin aina välillä seurailla.




Porin lyhytaaltoasema palveli satunnasta matkailijaa ympäri maailman.


Tässä ollaan Malediivien Kuredu-atollilla, jonne kuului lyhytaalloilla 17800 kHz suomen kovista pakkasista kertova säätiedotus.

Kunhan lämpimikseni tässä muistelen, niin etäisyyttä kertyi 7 536 km ja lämpötilaeroakin n. 60 astetta :-)




Tässä vielä jotain sekalaista tarjontaa MW ja SW puolelta samassa QTH:ssa.

Ja täältä sekä myös täältä puolestaan löytyy historian havinaa tästä Porin lyhytaaltoasemasta enemmänkin.


EDIT: lisätty toinen linkki loppuun

[holmch]

Vuosi on jo lopuillaan ja ketun otsikon mukainen harrastaminen ollut haasteellista tropokelien lähes kokonaan puututtua. Tässä kuitenkin juoksevaa juttua kuluvalta syystalvelta:

Antennipäivityksiä

Sitten viimeisen, kävin katolla ja siirtelin vähän antenneita.

Kokeilin mm. siirtää länteen suunnatun ison DAT-BOSS LR UHF TV-haravani kattotasanteella olevan peltikatetun hissikopin kulman taakse, piiloon läheisen Kuusiston maston radiomyrskyltä.




Siirron tarkoituksena olisi edes hieman vaimentaa antennin sivusta hurjalla voimalla tulevia Turun Kuusiston aseman lähetteitä, jotta antenniin integroidusta ja sokean automaattisesti gainiaan säätävästä etuvahvistimesta riittäisi potkua tällä antennilla nimenomaan tavoitelluille kaukaisemman Sundin heikoille mukseille.



Kuusiston tasot tippuivatkin n. 4-5 dB. Täytyy edelleen seurata miten tämä paikan vaihto vaikuttaa Ahvenammaan Sundin TV-kanavien näkymiseen. Tuloksista on vielä vaikea sanoa mitään, koska viimeaikaiset UHF-kelit ovat olleet lähes olemattomat. Seuraavaksi täytyykin sitten yrittää niitä aiemmin jo miettimiäni kanavaloukkuja, mikä menee kyllä aikamoiseksi säätämiseksi.

Parantelin myös edelleen VHF III -alueen vastaanottoa, koska viimeeksi kuulumaan saatu H-pol DAB Gävlestä ei kuitenkaan ollut tullut mitenkään erityisen hyvin tällä ensimmäisellä seinäkiinnityksessä olleella 7-elementtisellä.




Vaihdoin sen tilalle 13-elementtisen VHF-antennin



ja laitoin sen sinne kulman taakse siirretyltä UHF DAT-BOSS LR:ltä nyt ainakin tilapäisesti vapautuneeseen paikkaan ns. "päämastoon".




Alla olevan kuvan linkin takana video Gävlen DAB-radio 10B palkista, missä vaihdan antennia lennosta 7-elementtisestä tähän 13-elementtiseen.



Vesiputouksesta alhaalta ylöspäin mennessä näkyy kuinka vastaanotto parani melkoisesti vanhan antennin irroituksen ja uuden kytkennän myötä.


Tuli muuten tuossa muutamaa päivää ennen tämän isomman DAB/VHF-III-haravan vaihtoa vastaan sellainenkin kummallisuus, että vertikaalipolarisoitu Uppsala 10D tuli jopa siihen vanhaan pieneen H-pol antenniin lujempaa kuin V-pol antenniin, polarisaatio oli tropossa hetkeksi kääntynyt. Pian se taas tuli normaalisti omaan antenniinsa eikä enää lainkaan toiselle polarisaatiolle.

Tämä ilmiö näyttää toistuvan myös tällä isommalla horisontaaliantennilla melkein joka tropolla, mutta vain ko. Uppsalan 10D asemalla. Muut vertikaalipolarisoidut DAB-radiot Tukholmasta (12A, 12C ja 12D) ovat tulleet ainakin tähän asti vakaasti alkuperäisenä vertikaalinaan tänne minun vastanottopaikkaani. Mikäköhän tuossa matkan varrella kääntää usein ja vain juuri tuon yhden aseman?

Muutenkin voimakasta heittelyä ollut noissa DAB:eissa viime viikot; max SNR jopa 20dB ja siitä sitten taas kuulumattomiin.




Tässä tämä uusi isompi VHF-antenni nyt siis horisontaalina yhdessä toisen vertikaalikäytössä olevan DAB-haravan kanssa;



Toivottavasti saisin sillä viimein napattua myös joitakin länsinaapurin HD-televisiomukseja, esim. Östhammar E6:n. Sen palkki näkyi ajoittain juuri ja juuri jo sillä vanhalla pienemmällä seinänvierusta-antennilla, RTL USB-tikulla ja SDR Sharp ohjelmalla. Jospa se nyt jatkossa sitten vihdoin aukeaisi N7800-boksilla tai vaikkapa Hauppaugen DVB-T2 HD tikulla.


Niitä odotellessa tässä pieni kuvakertomus pimenevästä joulukuun iltapäivästä VHF-III H-puolella, Uppsalan 10D vertikaali oli taas kääntynyt täällä horisontaaliksi, molemmat DAB-asemat, Gävle 10B (H) ja Uppsala 10D (V), tulivat nyt siis molemmat horisontaaliantenniin. Gävlen 1,5 MHz levyinen DAB-mux palkki näkyy RTL SDR -tikulla kokonaan.



Tässä tulee jo oikein kunnolla.


Alla puolestaan näkyy RTL SDR -tikun pari-megaisella kaistalla ilmeisesti Östhammarin DVB-T2 E6 palkin alareunaa... koko 7 MHz:n levyinen DVB-T2 lähete ei kuitenkaan mahdu tikun näyttämälle kaistalle.



Palkki häämöttää ja lepattaa ilmakehän olosuhteiden mukana, mutta ei edelleenkään tarpeeksi vahvana että aukeaisi. Myös Gävle E9 näkyy vastaavasti, mutta hieman heikompana.



On se kumma ettei esim. tuo E6-palkki vaan jo aukea, kun useat DAB-radiot samalla taajuusalueella ja jopa hieman pidemmällä etäisyydellä tulevat tulevat miltein päivittäin... Tehoakin on sentään 4 kW.

Näiden VHF-III-alueen manner-Ruotstn DVB-televisioasemien vastaanottoa olen tähän mennessä yrittänyt niin Hauppaugen HD-TV-tikulla, Peacktech:in analysaattorilla kuin N7800-digiboksillakin, mutta mikään niistä ei ole vielä löytänyt riittävän voimakasta naapurimaan puolelta tulevaa VHF HD digi-TV signaalia johon lukkiutua. UHF-alueen televisiot länsinaapurista (myös HD-muksit) tulevat tänne ja aukeavat jo kohtalaisen pienelläkin tropolla, ketjun alussa niistä jo kerroinkin. EDIT: Tukholma ainakin tuli taas nytkin, pistän ne tuoreimmat UHF TV-havainnot taas pian tuonne alemmaksi.




Tässä kytkin myös Peacktech:in DVB-T analysaattorin nyt tähän samaan uuteen VHF-III H-antennin. Gävlen DAB-radio 10B ilmestyi nyt myös jo DVB-T analysaattoriinkin Östhammarin DVB-T E6 (keskitaajuus 184,5 MHz) palkista muutaman kanavan päähän ylemmäksi.

Saa nähdä, mutta luulen että näitä länsinaapurin VHF-alueen HD-telkkuja nyt ensin aikani tavoiteltuani laitan tämän isomman VHF-antennin sitten lopulta vertikaaliksi lounaaseen suunnattuna tavoittelemaan tropokelien kaukaisempia DAB-radioita, esim Puola, Saksa, Norja tms.




EDIT 19.1.2021; Korjattu fmdx.tk-saitin sisäiset muuttuneet linkit.

[holmch]

Hyvää Joulua!

[JMN]

Hyvää joulua CH ja muut!

[JJJ]

[Sunnuntaivekkari]

Hyvvee joulua ratijojoukoille!

[holmch]

Laitetaan tähän vielä muutamat joulua edeltäneen ja etelärannikkoa viistäneen pikkutropon (19.12.2020)



tänne Turkuun tuomat UHF-bandin manner-Ruotsin telkut:



E21 - Stockholm Teracom Mux 7 - Al-Jazeera (sn 20,6 dB)



E23 - Stockholm Teracom Mux 1 - STV2 Sörmlad (sn 17,3 dB)



E42 - Stockholm - Teracom Mux 2 - TV Finland (sn 19,9 dB)

Keli ei sään puolesta vaikuttanut mitenkään tropoiselta, sataa tihutti harmaassa yössä.

Keliolosuhteisiin ja niiden seuraamiseen liittyen;


HD- antennikamera

Katolla olevat antennit saivat toisenkin valvontakameran ja tällä kertaa HD-tasoisena. Se on suunnattu läntiseen horisonttiin antennien suuntaisesti. Voin nyt liittää täällä seitsemännen kerroksen salaisiin tropokansioihini aina myös otoksen havaintohorisontin silloisista sääolosuhteista... 

Tässäpä kokeeksi katolta tällä uudella valvontakameralla noiden yllä esiteltyjen UHF-havaintojen aikaan...



Kuvaa on tässä pienennetty alkuperäisestä koostaan. Toinen valvontakamera infrapunaledeineen näkyy oikeassa laidassa, antennit siis paistattelevat tuolla katolla oikein kameroiden ristitulessa.

Nyt kelpaa taajuuksia selatessa katsella antenneja livenä ja seurailla satunnaisia lokkeja katolla tepastelemassa... eikä tarvitse jokaisesta tuulenpuuskasta enää arvuutella että mitenhän ne antennit siellä katolla.

Tässä onkin aiempi ruutunäkymä marraskuiselta myrsky-yöltä,



kun seurasin antennien pärjäämistä tuulenpuuskissa.

Ensi vuonna voineekin sitten, infapunaledien valaisemien räntäviirujen sijasta, nauttia taas oranssieina leimuavista auringonlaskuistakin HD-livenä, eikä tarvitse enää katolle kiivetä niitä katsomaan, kuten aikoinaan siellä Nousiaisissa tapasin tehdä.

Vaikka se vasta hienoa kyllä olikin ;-)

[yaroslava]

Olipa kiinnostavaa asiaa @holmch

Hattua pitää nostaa että joku jaksaa vielä näin 2021 innostua maanpäällisistä signaaleista.

Itse olen nuorempaa vuosikertaa, syntynyt 90-luvulla, joten satelliittilähetykset ovat olleet olemassa koko elämäni ajan. Oikeastaan myös internet on ollut olemassa koko elämäni ajan, vaikka ihan lapsena sieltä ei leffoja katsottukaan kun nopeus ei riittänyt.

Olen itse Oulun seudulta, ja täältähän ei myöskään ole kovin pitkästi Ruotsiin. Rajalle sellaiset 120km. Lähin Teracomin Kalixin masto on noin 140km päässä. Joskus 2004 huomasin että radiokeleillä täällä näkyy Ruotsin tv, ja itselläkin oli pari kolme vuotta kausi jolloin testailin näkyvyyttä. Mitään sun tasoisia mastoja ei kuitenkaan ollut, eikä porukat olisi antanut lupaakaan niihin. Joskus 2007 kuulin intternetistä että lautasantennilla voi nähdä kanavia myös ilmaiseksi, ja entinen elämä sai jäädä. Aluksi oli 78cm lautanen 19.2e suuntaan, mutta pian sivusyöttöön tuli myös 13e suunta. Katselussa oli pääasiassa Saksalaiset ja Puolalaiset musiikkikanavat. Myöhemmin tuli myös 110cm lautanen moottorilla, ja sen parissa tuli vietettyä paljon aikaa.

Nyttemmin kun nettistreamit ovat yleistyneet on myös satelliittihomma jäänyt vähemmälle, mutta yhä edelleen joskus katselen musiikkikanavia. Harmi vain kun en ole vielä asunut asunnossa johon saisi omaa lautasantennia, joten katselu on ollut käytännössä yksi viikonloppu per kuukausi porukoiden luona.

Ruotsin telkkarin katsominen on tänä päivänä tosi helppoa, VPN-yhteys Tukholmaan ja SVT Playsta HD-laatuinen kuva pyörimään. Hauskana kuriositeettina huomasin että Chrome-selaimella myös tekstityksen kieli vaihtuu lennosta!
Chrome tosiaan tunnistaa tekstityksen ja kääntää sen reaaliajassa Ruotsista Suomeksi. Tähän tiivistyy aika hyvin nykyajan mahdollisuudet. Kielen oppimismielessä en sitten tiedä onko tämä kääntäminen pelkästään positiivista.



73s

[holmch]

Alkuun myöhästyneet Uuden Vuoden toivotukset! Ja kiitokset kommenteista ketjuun!




Lumimyräkkä 12. tammikuuta toi lunta katollekin. Etuvahvistimien koteloinnit saivat siinä tuli/lumikasteensa.




Lumimyrskyn aikana ja sen jälkeen kuului VHF:llä kovasti mielenkiintoista analogista VHF-puhelinliikennettä, tässä esim. 167,052 MHz:llä.




Myrskyn jälkeen seesteisiä ja talvisia tunnelmia, lunta ja reipasta pakkasta viimein täällä etelässäkin.




Pakkanen kiristyi illan pimetessä. Odottelin radioaalloilla.




Radiopuhelinliikenne VHF:llä oli jo rauhoittunut ja pian kuului vain jo tutuksi käyneiden länsinaapurin häilyvien DAB-radiopalkkien lomasta enää yksinäistä datapurskuttelua taajuudella 240,535 MHz, toistaen 2-3-8 sarjaa.


(jos ei kuvaa klikkaamalla suostu latautumaan, on video purskuttelusta myös viestin liitetiedostona jutun lopussa)

Time-lapse video puolestaan näyttää tämän talvisen viikonlopun tiivistettynä vajaan minuutin mittaiseksi.

EDIT: Kiitos JJJ, hyvät linkit
https://taajuuslista.g.iki.fi/index.php
https://uhf-satcom.com/satellite-reception/uhf
http://bbs.fmdx.tk/index.php?topic=452.msg1789#msg1789 (avaruuden pitkä viitonen kuuluu hiukan täälläkin :-)




EDIT2: Muistelo-osuudet ketjusta päivitetty kattavasti ja lisää seuraa...

[holmch]

Moi taas,

Tässä nyt aluksi ensimäiset kurkistukset hiljattain löytyneiden ja kauan kateissa olleiden 80-luvun havaintovihkojen sivuille, lisää on tulossa kunhan vain ehtii skannata...

Tässä vielä alla näitä tuossa Youtube-videossa näkyneitä TV-DX - Guide to World-wide Television Test Cards, edition 2 (1981) testikuvakatakogin sivuille tekemiäni merkintöjä koostettuna.







Eli merkinnät omia, mutta testikuvakaappaukset ovat katalogista. Toiselta ruutupaperiselta havaintovihkoilta näyttää löytyvän vielä lisääkin näitä Sporadic E VHF-Low-band tv-asemamuistiinpanoja ja myös joitain tropokelien listauksia, lisäilen niitä tänne hissukseen skannattuani.

Näistä 80-luvun alun ES-havainnoista, silloin vielä kouluaikana, pääosa tuli tehtyä kesäajan Nousiaisten mummulan havaintopaikkaan kuparilangasta ja puukepeistä rakentelemallani kolmielementtisellä Quadilla. Sen lisäksi oli joskus ihan teleskooppiantenniinkin tulleita kelejä kotona Helsingin Lauttasaaressa, sekä myös perheemme silloisella kesämökillä Paraisilla.


Tässä lainauksia aiemmin ketjussa kirjoittamastani näihin muisteloihini liittyen:

''Ostettuani teinipoikana Philipsin ART 60 radio-TV-combon löysin VHF-ykkösen ja sitä myötä TV-DX-harrastuksen kesällä 1980. Radiovastaanottimen tavoin viritysnapista pyörittämällä tapahtunut tv-taajuuksien selaaminen oli mielestäni todella koukuttavaa ja mielenkiintoisempaa kuin ison television kanavanappuloiden painelu. VHF-I alueen kelien aikaan se oli niin jännittävää, että ihan hengästytti!

Muistan että oli poikkeuksellisen hyvät kelit silloin; mm. Grünten, Saarbrucken, RAI, näkyivät voimalla miltein päivittäin näinä 80-luvun alun alkukesinä.''

ja

''VHF-I analoginen on edelleen se radio- ja TV-harrastukseni eniten innostuttanut osa-alue. Muistan hyvin monet ES-kelit ja havaintokerrat, ruudulla limittäin toistensa päälle aaltoilleeet testikuvat, yksittäiset ohjelmat tai jonkun kaukaisen maan säätiedotukset, voimakkaat Italia, Jugoslavia, Itävalta, Unkari, Sveitsi, Saksa ja Belgia-kelit heti alkuun 1980 pelkällä teleskooppiantennilla, jonkun sateisen aamupäiväivän keskenään feidailevat RAI-1, Saarbrücken, Grünten, JRT ZGRB, ORF, CST Bratislava, RTBF-1 Liege, MTV-1 Budapest, PTT. NL, HRT 1, S3 SGTG jne. testikuvat 3-el Quadi-antennilla, melkein kokonaan katsottu uunituore 1984-elokuva ARD1-kanavalta tai vaikkapa yhtenä oranssinhohtoisena kesäyönä v. 1985 Philipsin kuvaputkelle aina aamuyölle asti tulleet Norge Varanger ja RÚV Island, jne....) ja sen, millä innolla niitä sieltä VHF-low bandilta veivasin tämän jutun aloituksessa esitellyn Philips ART 60:n televisiopuolen viritysnappia pyörittämällä.

Kanavien näkyminen tuli minulle aluksi yllätyksenä, enkä tiennyt mistä se johtui. No, olin silloin alle viidentoista ikäinen. Ehkä ne juuri siksi jäivät niin voimakkaasti mieleen ja kiehtovat vieläkin. Kun nyt joskun haen combon kaapista kondensaattorien jumppakäynnille, napsauttelen katkaisimista oikeat säädöt päälle (niistä tietyssä järjestyksessä kuuluvat tutut äänet) ja laitan käteni siihen säätönupille, on déjà-vu vieläkin aivan ällistyttävän voimakas.''


Kaukaisin UHF-troponi:

Sinne Lauttasaareen tuli myös kaukaisin UHF-tropo havaintoni (DDR F2) aina Itä-Saksasta asti kanavalla UHF 24 (Marlow), etäisyyttä näyttää kertyneen mukavat 995 km.




Asuntomme sijaitsi pienessä rinteessä Lauttasaaren länsirannalla Lokkikujalla (tämän linkin lopussa lisää niistä ajoista), sieltä oli periaatteessa esteettömät (Tiirasaaren ja Niittysaaren takaa) näkymät suoraan Itämerelle. 




Eräänä myöhäisenä 80-luvun alun talvi-iltana en kuitenkaan ollut uskoa silmiäni, kun UHF-kanava-asteikolta löytämäni heikon lähetyksen jo lopetellessa, sen kohinainen testikuva häilyi vielä hetken ART60:n kuvaputkella. Merkintä näkyy tuossa edellä esitetyssä katalogissani olleen "DDR F2, klo 23.33, ch24".

Tältä se suurinpiirtein näytti:


(picture from www.fmtvdx.eu)


Lähetin sijaitsi silloisen DDR:n pohjoisrannikolla, joten talvinen tropokerrostuma kantoi signaalin Itämeren yli tänne Suomenlahden rannalle ihmeteltäväkseni.


(picture from www.fmtvdx.eu)

Marlow:in lähetin näyttää olleen vertikaalipolarisaatiolla, vaikka saattaa tropossa se polarisaatiokin kääntyä, kuten olen nykyään noita länsinaapurin DAB-radioita vastaanotellessani huomannut.

jatkuu...